Mitä varten ei ole yhtä jakelua usean sadan sijasta?

Debian tarkoitaa yli 10 kpl DVD... Debian ei ole vain Debian vaan se voi olla hyvinkin erilainen!
Ubuntu on yksi Debian jakelu joka on pureskeltu valmiiksi pahaat osat!

Anonyymi kirjoitti:

Debian tarkoitaa yli 10 kpl DVD... Debian ei ole vain Debian vaan se voi olla hyvinkin erilainen!
Ubuntu on yksi Debian jakelu joka on pureskeltu valmiiksi pahaat osat!

Lue lisää

???? Debian on asennettavissa netinst-asennuksena. Tällöin voi valita, mitä haluaa omaan jakeluunsa asentaa... Asennusmedia ei ole kovin suuri.
Jos on käytössä vaikkapa verkkolaitteita, jotka vaativat suljettuja ajureita, on tarjolla myös asennusmedioita, joilla myös suljetut ajurit on saatavilla. Asennus toki kannattaa tehdä (aina) langallisessa verkossa.

Anonyymi kirjoitti:

Debian tarkoitaa yli 10 kpl DVD... Debian ei ole vain Debian vaan se voi olla hyvinkin erilainen!
Ubuntu on yksi Debian jakelu joka on pureskeltu valmiiksi pahaat osat!

Lue lisää

Pahaat?

Anonyymi kirjoitti:

Pahaat?

Eli Ubuntu!

Anonyymi kirjoitti:

Debian tarkoitaa yli 10 kpl DVD... Debian ei ole vain Debian vaan se voi olla hyvinkin erilainen!
Ubuntu on yksi Debian jakelu joka on pureskeltu valmiiksi pahaat osat!

Lue lisää

Eikös perus-depian mahdu edelleen CD-levylle. Olet ilmeisesti asentamassa koko pakettivarastoa, siis kaikki mahdolliset ohjelmat. Se muoto on tarkoitettu ns. offline-tilaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös perus-depian mahdu edelleen CD-levylle. Olet ilmeisesti asentamassa koko pakettivarastoa, siis kaikki mahdolliset ohjelmat. Se muoto on tarkoitettu ns. offline-tilaan.

Lue lisää

Mikä on perus Debian? Gnome Debianko?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös perus-depian mahdu edelleen CD-levylle. Olet ilmeisesti asentamassa koko pakettivarastoa, siis kaikki mahdolliset ohjelmat. Se muoto on tarkoitettu ns. offline-tilaan.

Lue lisää

Joo, olet oikeassa. Perus-debian tosiaan mahtuu yhdelle cd-levylle ja loput paketit ladataan netistä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on perus Debian? Gnome Debianko?

Ei, Ubuntu on perus ja paras!

Anonyymi kirjoitti:

Debian tarkoitaa yli 10 kpl DVD... Debian ei ole vain Debian vaan se voi olla hyvinkin erilainen!
Ubuntu on yksi Debian jakelu joka on pureskeltu valmiiksi pahaat osat!

Lue lisää

Ubuntu ei ole Debian vaikk Ubuntu Debianin kehitysversioon perustuukin. Lisäksi Ubuntu on vain yksi monista distroista, jotka perustuvat Debianiin. Käytännössä kaikki mitä Ubuntussa on tulee Debianista eikä Ubuntua olisi olemassakaan ilman Debiania, mutta Ubuntu ei silti ole Debian, joten sitä on turhasiksi väittää.

Itse olen käyttänyt Debiania jo 90 -luvulta lähtien ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on perus Debian? Gnome Debianko?

Ei ole olemassa mitään Gnome Debiania. Debianissa voit asennusvaiheessa valita minkä työpöytäympäristön asennat. Eli voit asentaa Gnomen, KDE:n,XFCE:n, Cinnamonin, LXQT:n jne. Debiania ei olesiis pilkottu Ubuntun tapaanerillisiksi alidistroiksi työpöytäympäristön perusteella vaan Debiania asennettaessa voit valita mieleisesityöpöydän suoraan Debianin yhdestä ja samasa asennusohjelmasta käsin. Tai sitten voit asentaa Debianin tietyllä työpöytäympäristöllä varustettuna käyttämällä Debianin Live-levyjä, joilta Debianin voi myös asentaa sen lisäksi, että niillä voi kokeilla ebiania tarvitsematta välttämättä asentaa sitä tietokoneelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ubuntu ei ole Debian vaikk Ubuntu Debianin kehitysversioon perustuukin. Lisäksi Ubuntu on vain yksi monista distroista, jotka perustuvat Debianiin. Käytännössä kaikki mitä Ubuntussa on tulee Debianista eikä Ubuntua olisi olemassakaan ilman Debiania, mutta Ubuntu ei silti ole Debian, joten sitä on turhasiksi väittää.

Itse olen käyttänyt Debiania jo 90 -luvulta lähtien ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen.

Lue lisää

Perusjakeluita eli distroja ovat Debian, Redhat, Slackware ja Suse.
Ubuntu on osa Debian -perusjakelua, mutta ei erillinen oma perusjakelunsa. Debianin alidistro.

Anonyymi kirjoitti:

???? Debian on asennettavissa netinst-asennuksena. Tällöin voi valita, mitä haluaa omaan jakeluunsa asentaa... Asennusmedia ei ole kovin suuri.
Jos on käytössä vaikkapa verkkolaitteita, jotka vaativat suljettuja ajureita, on tarjolla myös asennusmedioita, joilla myös suljetut ajurit on saatavilla. Asennus toki kannattaa tehdä (aina) langallisessa verkossa.

Lue lisää

Vaikeaksi menee, juuri tuon takia en ole edes yrittänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Debian tarkoitaa yli 10 kpl DVD... Debian ei ole vain Debian vaan se voi olla hyvinkin erilainen!
Ubuntu on yksi Debian jakelu joka on pureskeltu valmiiksi pahaat osat!

Lue lisää

Yleensä enimmäiseltä DVD:ltä löytyy mitä yleensä tarvitaan voi toki olla muutenkin...

No ei ikinä Debiania, sen GPL -lisenssifanatismi kun pitää tehokkaasti huolta siitä, että jakeluun valitaan mukaan heikkolaatuisia, mutta GPL -lisensoituja ohjelmia sen sijaan, että valittaisiin laadukkaita ohjelmia, joiden lisenssi on jokin muu kuin GPL.

Esimerkki tästä:

Heikkolaatuinen, mutta GPL -lisensioitu: wodim

Laadukas, mutta ei ole GPL -lisensioitu: cdrecord

Lisäksi Debianiin on kohtuuttoman vaikeaa saada esim. näytönohjaimen ajureita asennetuksi. Täsmälleen samaan näytönohjaimeen ubuntulla ajurit asentuivat ongelmitta.

En väitä, että ubuntu olisi jotenkin yleisesti debiania parempi, mutta ainakin ajuriasiat on ubuntussa paremmin hoidettu kuin debianissa.

tosin: lubuntu (ubuntun verfsio, jossa LXDE sen typerän GNOMEn sijasta) on sekin hölmö: asennuslevyllä ei ole Midnight commanderia (mc) !

Tuo on PAHA puute !

lubuntua voi käyttää myös livelevynä, mutta live -tilassa ei toimi GUI, vaan pelkkä komentorivi, ja silloin mc:n puute on hyvin huono asia.

JOS koneessa on DVD -asema, silloin paras livejakelu on Knoppix. Mutta knoppixille ei ole luotettavaa keinoa tehdä windowsissa buuttaavaa USB -muistitikkua !

Lisäksi:

MIKSI, vaikka lubuntussa ON asennuslevyllä mukana kunnollinen (eli myös kirjoittamaan kykenevä) NTFS -ajuri, niin miksi mount -t ntfs ... mounttaa levyosion R/O -tilassa ?

Eli kun kone (jossa kiintolevylle asennettuna vain Windows 10) piti saada buutattua linuxiin, niin joutui sitten älypuhelimen selaimella selvittämään netistä, miten saisi mountattua kiintolevyn NTFS -osion siten, että myös kirjoittaminen onnistuu ?!

Eikö linuxjakelujen tekijät osaa hoitaa hommaa siten, että kun mounttaat NTFS -osion mount -komennolla, niin jo oletuksena siihen käytettäisiin sellaista ajuria, joka osaa myös kirjoittaa?

Miksi edelleen tuo read -only -ajuri on se oletus ?

Linux -maailma on edelleen täynnä tämäntapaista hölmöilyä, ja ongelmana on juuri se, että aivan väärät ihmiset päättävät jakelujen kehityksestä !

Kunnollisen jakelun kehittäminen maksaisi PALJON rahaa!

Ja sitten ongelmana on se, että jos kehitystyöhön tarvittavan rahan lainaisi pankista, niin mistä tulot lainan takaisinmaksuun, kun GPL -lisenssi pakottaa siihen, että jos tekisi paremman linux -jakelun, niin kuka tahansa saisi jakaa sitä vaikka ilmaiseksi !

Eli parempaa jakelua voisit myydä yhden kappaleen, ja ostaja voisi GPL:ää hyödyntäen laittaa kopion ilmaiseksi jakoon !

Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?

Toki voisi tehdä niin, että kun maksat, saat sekä binäärijakelun että lähdekoodit, mutta edelleen et saa jakaa kumpaakaan. Mutta miten tuo onnistuisi, kun GPL pyrkii pakottamaan siihen, että koko jakelua saa vapaasti kopioida ja jakaa edelleen ?

Eipä taitaisi pankkikaan myöntää lainaa kehityshankkeeseen, kun pankissakin varmasti ymmärretään se, että GPL -lisenssi käytännössä tekee kaupallisen kehitystyön mahdottomaksi. Tämä onkin linuxin ikävin puoli !

Anonyymi kirjoitti:

No ei ikinä Debiania, sen GPL -lisenssifanatismi kun pitää tehokkaasti huolta siitä, että jakeluun valitaan mukaan heikkolaatuisia, mutta GPL -lisensoituja ohjelmia sen sijaan, että valittaisiin laadukkaita ohjelmia, joiden lisenssi on jokin muu kuin GPL.

Esimerkki tästä:

Heikkolaatuinen, mutta GPL -lisensioitu: wodim

Laadukas, mutta ei ole GPL -lisensioitu: cdrecord

Lisäksi Debianiin on kohtuuttoman vaikeaa saada esim. näytönohjaimen ajureita asennetuksi. Täsmälleen samaan näytönohjaimeen ubuntulla ajurit asentuivat ongelmitta.

En väitä, että ubuntu olisi jotenkin yleisesti debiania parempi, mutta ainakin ajuriasiat on ubuntussa paremmin hoidettu kuin debianissa.

tosin: lubuntu (ubuntun verfsio, jossa LXDE sen typerän GNOMEn sijasta) on sekin hölmö: asennuslevyllä ei ole Midnight commanderia (mc) !

Tuo on PAHA puute !

lubuntua voi käyttää myös livelevynä, mutta live -tilassa ei toimi GUI, vaan pelkkä komentorivi, ja silloin mc:n puute on hyvin huono asia.

JOS koneessa on DVD -asema, silloin paras livejakelu on Knoppix. Mutta knoppixille ei ole luotettavaa keinoa tehdä windowsissa buuttaavaa USB -muistitikkua !

Lisäksi:

MIKSI, vaikka lubuntussa ON asennuslevyllä mukana kunnollinen (eli myös kirjoittamaan kykenevä) NTFS -ajuri, niin miksi mount -t ntfs ... mounttaa levyosion R/O -tilassa ?

Eli kun kone (jossa kiintolevylle asennettuna vain Windows 10) piti saada buutattua linuxiin, niin joutui sitten älypuhelimen selaimella selvittämään netistä, miten saisi mountattua kiintolevyn NTFS -osion siten, että myös kirjoittaminen onnistuu ?!

Eikö linuxjakelujen tekijät osaa hoitaa hommaa siten, että kun mounttaat NTFS -osion mount -komennolla, niin jo oletuksena siihen käytettäisiin sellaista ajuria, joka osaa myös kirjoittaa?

Miksi edelleen tuo read -only -ajuri on se oletus ?

Linux -maailma on edelleen täynnä tämäntapaista hölmöilyä, ja ongelmana on juuri se, että aivan väärät ihmiset päättävät jakelujen kehityksestä !

Kunnollisen jakelun kehittäminen maksaisi PALJON rahaa!

Ja sitten ongelmana on se, että jos kehitystyöhön tarvittavan rahan lainaisi pankista, niin mistä tulot lainan takaisinmaksuun, kun GPL -lisenssi pakottaa siihen, että jos tekisi paremman linux -jakelun, niin kuka tahansa saisi jakaa sitä vaikka ilmaiseksi !

Eli parempaa jakelua voisit myydä yhden kappaleen, ja ostaja voisi GPL:ää hyödyntäen laittaa kopion ilmaiseksi jakoon !

Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?

Toki voisi tehdä niin, että kun maksat, saat sekä binäärijakelun että lähdekoodit, mutta edelleen et saa jakaa kumpaakaan. Mutta miten tuo onnistuisi, kun GPL pyrkii pakottamaan siihen, että koko jakelua saa vapaasti kopioida ja jakaa edelleen ?

Eipä taitaisi pankkikaan myöntää lainaa kehityshankkeeseen, kun pankissakin varmasti ymmärretään se, että GPL -lisenssi käytännössä tekee kaupallisen kehitystyön mahdottomaksi. Tämä onkin linuxin ikävin puoli !

Lue lisää

"Esimerkki tästä:

Heikkolaatuinen, mutta GPL -lisensioitu: wodim
Laadukas, mutta ei ole GPL -lisensioitu: cdrecord"

Höpöhöpö.

Google kertoi asian hyvin selvästi, että wodimin kehittäjä rikkoi lisenssiehtoja. Tuota ei käytetty oikeudellisten syiden takia.

"Lisäksi Debianiin on kohtuuttoman vaikeaa saada esim. näytönohjaimen ajureita asennetuksi."

Kaikki näytölliset koneet joihin olen Debianin asentanut, kuva on näkynyt ilman mitään näytönohjaimien ajurien asennusta. En sitten tiedä tarkemmin mistä ajurista puhut, jokin erillislaiteko?

"lubuntua voi käyttää myös livelevynä, mutta live -tilassa ei toimi GUI, vaan pelkkä komentorivi, ja silloin mc:n puute on hyvin huono asia."

Ei tuollaisia käytä kukaan.

"MIKSI, vaikka lubuntussa ON asennuslevyllä mukana kunnollinen (eli myös kirjoittamaan kykenevä) NTFS -ajuri, niin miksi mount -t ntfs ... mounttaa levyosion R/O -tilassa ?"

Varmaankin siksi että käytät siltä joltain read only asennuslevyltä.

"Kunnollisen jakelun kehittäminen maksaisi PALJON rahaa!"

Kyllä sitä rahaa riittää niin Googlella, IBM:llä kuin Samsungilla. Eikä ole myöskään Canonical enää mikään startup vaan suuryritys.

Debian saa aika paljon rahaa sitä käyttäviltä yrityksiltä ja se on jo hyvä.

"Eli parempaa jakelua voisit myydä yhden kappaleen, ja ostaja voisi GPL:ää hyödyntäen laittaa kopion ilmaiseksi jakoon !"

Ei mikään ongelma tuokaan ole kun rahat saa subscriptionilla. Etkö ole yhtään vaivautunut tutkimaan miten siitä Red Hatista tai Ubuntusta maksetaan?

"Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?"

Sellaista ei haluta.

Kai olet tietoinen siitä, että Microsoft haluaisi avata Windowsin lähdekoodin maailmalle?

Tätä ei tehdä siitä syystä, että se ei tällä hetkellä palvele ketään. Windows on niin valtavan raskas ja sisältää valtavat määrät legacyä että sitä ei kovinkaan monella riitä kyvyt kääntää sitä kokonaisuudessaan. Eikä välttämättä haluta kaikkia sotkuja vielä näyttää. Suuri osa Windowsin lähdekoodista toki on avattu.

"Minun suosikkini on Debian, eli hei kaikki hylätkää heti muut Linux-jakelut ja tulkaa kehittämään Debiania"

Tai sitten ei !

Kaikista linux -jakeluista debianissa GPL -fanatismi on pahimmillaan !

Debian voisi olla hyvä pohja jollekin muulle jakelulle, mutta GPL -fanatismin takia debiania itseään ei voi suositella kenellekään !

Itse asensin lubuntu 22.04, mutta jätin GRUB2:n asennusvaiheessa asentamatta.

Asensin GRUBin erikseen myöhemmin, mutta ei suostu buuttaamaan, vaan tulee kernel panic.

koneessa on 64-bit AMD prosessori jotain vuodelta 2007-2010.

Auttaako uudelleenasennus jos suostuu ottamaan tuon GRUB2:n heti mukaan ?

tilapäisratkaisuhan tuo GRUB2 on, sitä ei pysyvästi voi suositella kenellekään, kun osaamattomat linux -koodaajat eivät osaa tai suostu (tai sekä että) koodaamaan GRUBia niin, ettei sitä olisi pakko asentaa /dev/sda vaan sen voisi asentaa vaikkapa /dev/sda2.

Vanhan GRUB 0.97:n voi asentaa VBR:ään MBR:n sijasta ilman mitään ongelmia, uudempaa versiota (joka tulee nykyjakelujen mukana) ei voi !

Selityksiä riittää, mukamas:

1) VBR -buuttaus jo itsessään on epävarma / epävakaa

ja

2) lista buuttilataajan käyttämistä sektoreista lisää epävakautta jos vaikkapa levy tai osio defragmentoidaan niin lakkaa toimimasta !

Molemmat ovat tekosyitä, eivät oikeita !

Windows buuttaa joka kerta reittiä MBR -> VBR bootsector -> tiedostojärjestelmästä ladattu buuttilataaja !

Ei mitään epävakautta !

Kas kun:

1) MBR etsii 4 primääriosion joukosta sen yhden, joka on merkitty aktiiviseksi, ja lataa sen VBR -buuttisektorin osoitteeseen 0000:7C00h. (relokatoituaan ensin itsensä osoitteeseen 0000:0600h). Lisää aiheesta esim:

https://thestarman.pcministry.com/asm/mbr/W7MBR.htm

2) kun VBR -buuttisektori on ladattu, se itse hakee buuttilataajan loppuosan tiedostosta tiedostojärjestelmästä.

Miten sitten windowsin tiedostojärjestelmästä ladattava buuttilataajan loppuosa on turvassa defragmentointiohjelmilta ?

No kas kun siinä on päällä attribuutit hidden, system, ja read-only.

Yksikään oikein tehty defragmentointiohjelma ei koske tiedostoon, jossa on system -attribuutti asetettu. Jos jokin defragmentointiohjelma tuollaiseen tiedostoon menee koskemaan, sellainen ohjelma on haittaohjelma !

Eikä windows käytä mitään listaa sektoreista, vaan windowsin asennusohjelma (ja samoin komentorivikomennot sys X: sekä format X: /s) asentaa tuon buuttilataajatiedoston yhtenäisen alueen muodostavalle joukolle sektoreita, eli peräkkäisille sektoreille, ja asettaa sitten nuo attribuutit hidden, system, ja read-only päälle.

Näin windowsin buuttaus toimii ongelmitta, ja toiminta edellyttää vain sitä, että MBR:ssä oleva pääbuuttisektori lataa VBR:ssä olevan buuttisektorin ja suoritus jatkuu jälkimmäisestä.

Ei ole mitään syytä, etteikö linuxin buuttilataajaa voisi tehdä samoin, mutta jostain käsittämättömästä syystä linux -buuttilataajien tekijät eivät tee samoin kuin MS-DOSissa ja Windowsissa on aina tehty.

Vai onko syynä se, ettei linuxin ext2, ext3, ext4 ja ReiserFS tue system -attribuuttia, eli samalla periaatteella linuxissa onnistuisi vain käyttämällä FAT -tiedostojärjestelmää ?

Tuo GRUBin tapa pakottaa asennus MBR:ään (ja sitä seuraaville sektoreille yhteensä 32 Kibitavun verran) on törkeä ja epäyhteensopiva GPT -osioinnin kanssa.

Osioiinti on siis nyt MBR, mutta tarkoitukseni on muuntaa se GPT:ksi heti, kun joko löydön netistä tai teen itse muunnosohjelman, joka osaa lukea MBR -osiotaulun ja muuntaa sen GPT -osioinniksi siten, että jo luodut osiot säilyvät sellaisenaan tietoineen.

linuxin vakio-ohjelmat eivät tunnut tuota osaavan, vaan niillä GPT -osiointi tarkoittaa kaikkien nykyisten osioiden poistamista ja sitten uusien GPT -osioiden luontia.

Ja kun on dualbuutattavana 32-bittinen windows, UEFIa ei koneessa ole, ja BIOS tukee vain perinteistä buuttaustapaa (real mode, 16 bit), vaikka CPU onkin 64 bit, niin käytännössä tällöin windowsin buuttiosio ( C: ) on pakko olla MBR -osioinnilla tehty.

Että kun olisikin yksi linuxjakelu, ja sellainen, johon ei kuulu GPL -fanatismia niin olisi hieno juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään Gnome Debiania. Debianissa voit asennusvaiheessa valita minkä työpöytäympäristön asennat. Eli voit asentaa Gnomen, KDE:n,XFCE:n, Cinnamonin, LXQT:n jne. Debiania ei olesiis pilkottu Ubuntun tapaanerillisiksi alidistroiksi työpöytäympäristön perusteella vaan Debiania asennettaessa voit valita mieleisesityöpöydän suoraan Debianin yhdestä ja samasa asennusohjelmasta käsin. Tai sitten voit asentaa Debianin tietyllä työpöytäympäristöllä varustettuna käyttämällä Debianin Live-levyjä, joilta Debianin voi myös asentaa sen lisäksi, että niillä voi kokeilla ebiania tarvitsematta välttämättä asentaa sitä tietokoneelle.

Lue lisää

"Eli voit asentaa Gnomen, KDE:n,XFCE:n, Cinnamonin, LXQT:n jne."

JOS työpöytäympäristön voisi valita ILMAN, että se vaikuttaa mihinkään muuhun, niin oma valintani olisi ilman muuta IceWm.

MUTTA:

JOS oikeasti asentaisin IceWm:n niin jäisin ilman LXDE:n erinomaista verkon konfigurointityökalua !

LXDE:ssä kun alapaneelissa näkyy aina verkkokuvake, ja siitä klikkaamalla avautuu verkkotyökalu, jonka avulla saa lähiverkon aktivoitua ja koskee sekä langallista RJ-45 liittimellä että langattomasti Wi-Fi -tekniikalla toteutettua.

Jos tuon LXDE:stä tutun erinomaisen verkon konfigurointityökalun saisi jotenkin integroitua IcwWM:ään, niin silloin vaihtaisin IceWm:ään heti !

Taitaa kuitenkin olla liikaa toivottu, että LXDE:n verkkotyökalun saisi jotenkin toimimaan IceWm:ssä, eikös tuo verkkotyökalu ole niin kiinteä osa LXDE:tä, ettei sitä muihin ikkunamanagereihin saa ?

Anonyymi kirjoitti:

"Esimerkki tästä:

Heikkolaatuinen, mutta GPL -lisensioitu: wodim
Laadukas, mutta ei ole GPL -lisensioitu: cdrecord"

Höpöhöpö.

Google kertoi asian hyvin selvästi, että wodimin kehittäjä rikkoi lisenssiehtoja. Tuota ei käytetty oikeudellisten syiden takia.

"Lisäksi Debianiin on kohtuuttoman vaikeaa saada esim. näytönohjaimen ajureita asennetuksi."

Kaikki näytölliset koneet joihin olen Debianin asentanut, kuva on näkynyt ilman mitään näytönohjaimien ajurien asennusta. En sitten tiedä tarkemmin mistä ajurista puhut, jokin erillislaiteko?

"lubuntua voi käyttää myös livelevynä, mutta live -tilassa ei toimi GUI, vaan pelkkä komentorivi, ja silloin mc:n puute on hyvin huono asia."

Ei tuollaisia käytä kukaan.

"MIKSI, vaikka lubuntussa ON asennuslevyllä mukana kunnollinen (eli myös kirjoittamaan kykenevä) NTFS -ajuri, niin miksi mount -t ntfs ... mounttaa levyosion R/O -tilassa ?"

Varmaankin siksi että käytät siltä joltain read only asennuslevyltä.

"Kunnollisen jakelun kehittäminen maksaisi PALJON rahaa!"

Kyllä sitä rahaa riittää niin Googlella, IBM:llä kuin Samsungilla. Eikä ole myöskään Canonical enää mikään startup vaan suuryritys.

Debian saa aika paljon rahaa sitä käyttäviltä yrityksiltä ja se on jo hyvä.

"Eli parempaa jakelua voisit myydä yhden kappaleen, ja ostaja voisi GPL:ää hyödyntäen laittaa kopion ilmaiseksi jakoon !"

Ei mikään ongelma tuokaan ole kun rahat saa subscriptionilla. Etkö ole yhtään vaivautunut tutkimaan miten siitä Red Hatista tai Ubuntusta maksetaan?

"Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?"

Sellaista ei haluta.

Kai olet tietoinen siitä, että Microsoft haluaisi avata Windowsin lähdekoodin maailmalle?

Tätä ei tehdä siitä syystä, että se ei tällä hetkellä palvele ketään. Windows on niin valtavan raskas ja sisältää valtavat määrät legacyä että sitä ei kovinkaan monella riitä kyvyt kääntää sitä kokonaisuudessaan. Eikä välttämättä haluta kaikkia sotkuja vielä näyttää. Suuri osa Windowsin lähdekoodista toki on avattu.

Lue lisää

"Kaikki näytölliset koneet joihin olen Debianin asentanut, kuva on näkynyt ilman mitään näytönohjaimien ajurien asennusta. En sitten tiedä tarkemmin mistä ajurista puhut, jokin erillislaiteko"

Niin, ilman ajurin asennusta GUI ei joko toimi lainkaan tai toimii jossain VESA -yhteensopivuustilassa jok o640x480 tai maksimisti 800x600 -resoluutiolla.

Näin debianissa. Ja kun yritin asentaa näytönohjaimelle paremmin sopivaa ajuria, se ei onnistunut sitten millään. Niinpä formatoin levyn uudelleen, unohdin debianin ja asensin ubuntun, jossa näytönohjaimen ajurin asennuksessa ei ollut mitään ongelmia, toisin kuin debianissa.

debian ehkä toimii, jos näytönohjain koneeseen on valittu jostain debianin omalta "suositellut näytönohjaimet" listalta, ja tietenkin useimmista tietokonekaupoista ei pysty ostamaan yhtään tuolla listalla olevaa ohjainta, ja JOS pystyy, niin hinta on taatusti huomattavasti kalliimpi kuin muilla näytönohjaimilla.

Verkkokorttien osalta tilanne on jo johtanut siihen, että linuxkoodarit ovat olleet pakotettuja koodaamaan ratkaisun ongelmaan eli ndiswrapper, jolla saa windowsin verkkokorttiajurin toimimaan linuxissa.

Jos joku taho kehittäisi vastaavan näytönohjainajuri-wrapperin linuxille, eli saisi windowsin näytönohjainajurin toimimaan linuxissa niin se olisi paras uutinen, koska silloin voisi myös ostaa linux -koneeseen sekä helposti saatavilla olevan että kohtuuhintaisen näytönohjaimen.

Nythän tilanne on se, että joko joudut tilaamaan erikoistilauksena jonkin debianin suositteleman näytönohjaimen, joudut odottamaan tilaustasi pitkään ja maksamaan huomattavasti normaalihintatasoa enemmän näytönohjaimestasi, tai sitten vaihtoehtoisesti debian putoaa heti ensimmäiseksi valittavien distrojen listalta huonon näytönohjaintukensa takia.

Sekä ubuntulla että knoppixilla tilanne on parempi, tosin knoppixinkaan ohjaintuki ei ole enää niin hyvä kuin on joskus ollut.

Lainaus:

' "Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?"

Sellaista ei haluta.'

SINÄ et halua!


MINÄ haluan, ja niin haluaisi moni muukin !

GPL -lisenssi vain taitaa estää sen, että jokin taho voisi toimia näin:

1. Lainaa pankista iso summa rahaa

2. palkkaa parhaat linux -kehittäjät ja maksa sellaista palkkaa, että saat palvelukseesi todellisia osaajia, mutta päätäntävalta on 100% itselläsi, EI niillä palkatuilla osaajilla.

3. palkkaamasi asiantuntijat tekevät pyynnöstäsi ja ohjeidesi mukaan parhaan linuxjakelun mitä on koskaan nähty.

4. Jakelu tulee myyntiin ja se maksaa lisenssimaksun per jokainen kone, johon se asennetaan, aivan kuin windowsissakin.

MUTTA:


Miten tuon voisi toteuttaa ilman, että GPL -lisenssi tuon estää siten, että ensimmäinen ostaha voisi kopioida jakelunja jakaa edelleen ilmaiseksi kaikille, jolloin myyntitulot jäävät saamatta ?

JOS tuohon keksittäisiin ratkaisu, ottaisin heti ison lainan pankista ja toteuttaisin ylläolevan - väitän, että tuolla olisi hetkessä miljoonia maksavia ja tyytyväisiä käyttäjiä, ja se kelpaisi kaikille paitsi M-Karille ja samanmielisille.

Mutta väittäisin, että suuri osa nykyisistä sekä windows- että linuxkäyttäjistä vaihtaisi mielellään tuohon.

Taloudellisesti ainoa toimiva vaihtoehto voisi olla Googlen Androidissa harrastama sikailu, eli se, että pyritään kaikin keinoin estämään sovellusten saatavilla olo muualta kuin Google Playsta ja sitä kautta jokaisesta latauksesta menee provisio Googlelle.

Mielestäni on paljon reilumpaa maksaa käyttöjärjestelmälisensseistä mutta säilyttää vapaus siihen, että 1) ohjelmien tekijät saavat vapaasti jakaa ohjemiaan aivan sellaista jakelureittiä kuin haluavat ja 2) käyttäjät saavat vapaasti ladata ohjelmia mistä haluavat.

Tuo Google Play:n harrastama tapa on täysin moraaliton, mutta ilmeisesti koska Android perustuu linuxiin, niin GPL -lisenssi on johtanut juuri tuollaiseen käytäntöön, että itse Android -käyttöjärjestelmän saa ilmaiseksi, mutta sovellusjakelun Google haluaa pakottamaan oman Google Play:nsa kautta, että saisi provision jokaisesta jaetusta ohjelmasta !

Eli ilman GPL -lisenssiä tilanne voisi hyvin olla se, että:

1) Android -käyttöjärjestelmälisenssistä pitäisi maksaa

mutta toisaalta

2) Google ei pyrkisi estämään sovellusten jakelua muuta kautta kuin Google Play:n kautta.

Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !

Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten Google on onnistunut painostamaan pankit, VR:n ja HSL:n suostumaan tähän, mutta voin arvata: ehkä Google uhkailee pankkeja, VR:ää ja HSL:ää sillä, että jos ne jakavat apk -sovellusasennuspakettiaan omalta https -palvelimeltaan, niin silloin Google poistaa vastatoimena ko. sovellukset Google Playsta, ja tätä taas pankit, VR ja HSL eivät voi hyväksyä.

Tosin:

Käsittääkseni GPS -lisenssi linuxjakeluissa koskee vain GPL ohjelmia.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki näytölliset koneet joihin olen Debianin asentanut, kuva on näkynyt ilman mitään näytönohjaimien ajurien asennusta. En sitten tiedä tarkemmin mistä ajurista puhut, jokin erillislaiteko"

Niin, ilman ajurin asennusta GUI ei joko toimi lainkaan tai toimii jossain VESA -yhteensopivuustilassa jok o640x480 tai maksimisti 800x600 -resoluutiolla.

Näin debianissa. Ja kun yritin asentaa näytönohjaimelle paremmin sopivaa ajuria, se ei onnistunut sitten millään. Niinpä formatoin levyn uudelleen, unohdin debianin ja asensin ubuntun, jossa näytönohjaimen ajurin asennuksessa ei ollut mitään ongelmia, toisin kuin debianissa.

debian ehkä toimii, jos näytönohjain koneeseen on valittu jostain debianin omalta "suositellut näytönohjaimet" listalta, ja tietenkin useimmista tietokonekaupoista ei pysty ostamaan yhtään tuolla listalla olevaa ohjainta, ja JOS pystyy, niin hinta on taatusti huomattavasti kalliimpi kuin muilla näytönohjaimilla.

Verkkokorttien osalta tilanne on jo johtanut siihen, että linuxkoodarit ovat olleet pakotettuja koodaamaan ratkaisun ongelmaan eli ndiswrapper, jolla saa windowsin verkkokorttiajurin toimimaan linuxissa.

Jos joku taho kehittäisi vastaavan näytönohjainajuri-wrapperin linuxille, eli saisi windowsin näytönohjainajurin toimimaan linuxissa niin se olisi paras uutinen, koska silloin voisi myös ostaa linux -koneeseen sekä helposti saatavilla olevan että kohtuuhintaisen näytönohjaimen.

Nythän tilanne on se, että joko joudut tilaamaan erikoistilauksena jonkin debianin suositteleman näytönohjaimen, joudut odottamaan tilaustasi pitkään ja maksamaan huomattavasti normaalihintatasoa enemmän näytönohjaimestasi, tai sitten vaihtoehtoisesti debian putoaa heti ensimmäiseksi valittavien distrojen listalta huonon näytönohjaintukensa takia.

Sekä ubuntulla että knoppixilla tilanne on parempi, tosin knoppixinkaan ohjaintuki ei ole enää niin hyvä kuin on joskus ollut.

Lainaus:

' "Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?"

Sellaista ei haluta.'

SINÄ et halua!


MINÄ haluan, ja niin haluaisi moni muukin !

GPL -lisenssi vain taitaa estää sen, että jokin taho voisi toimia näin:

1. Lainaa pankista iso summa rahaa

2. palkkaa parhaat linux -kehittäjät ja maksa sellaista palkkaa, että saat palvelukseesi todellisia osaajia, mutta päätäntävalta on 100% itselläsi, EI niillä palkatuilla osaajilla.

3. palkkaamasi asiantuntijat tekevät pyynnöstäsi ja ohjeidesi mukaan parhaan linuxjakelun mitä on koskaan nähty.

4. Jakelu tulee myyntiin ja se maksaa lisenssimaksun per jokainen kone, johon se asennetaan, aivan kuin windowsissakin.

MUTTA:


Miten tuon voisi toteuttaa ilman, että GPL -lisenssi tuon estää siten, että ensimmäinen ostaha voisi kopioida jakelunja jakaa edelleen ilmaiseksi kaikille, jolloin myyntitulot jäävät saamatta ?

JOS tuohon keksittäisiin ratkaisu, ottaisin heti ison lainan pankista ja toteuttaisin ylläolevan - väitän, että tuolla olisi hetkessä miljoonia maksavia ja tyytyväisiä käyttäjiä, ja se kelpaisi kaikille paitsi M-Karille ja samanmielisille.

Mutta väittäisin, että suuri osa nykyisistä sekä windows- että linuxkäyttäjistä vaihtaisi mielellään tuohon.

Taloudellisesti ainoa toimiva vaihtoehto voisi olla Googlen Androidissa harrastama sikailu, eli se, että pyritään kaikin keinoin estämään sovellusten saatavilla olo muualta kuin Google Playsta ja sitä kautta jokaisesta latauksesta menee provisio Googlelle.

Mielestäni on paljon reilumpaa maksaa käyttöjärjestelmälisensseistä mutta säilyttää vapaus siihen, että 1) ohjelmien tekijät saavat vapaasti jakaa ohjemiaan aivan sellaista jakelureittiä kuin haluavat ja 2) käyttäjät saavat vapaasti ladata ohjelmia mistä haluavat.

Tuo Google Play:n harrastama tapa on täysin moraaliton, mutta ilmeisesti koska Android perustuu linuxiin, niin GPL -lisenssi on johtanut juuri tuollaiseen käytäntöön, että itse Android -käyttöjärjestelmän saa ilmaiseksi, mutta sovellusjakelun Google haluaa pakottamaan oman Google Play:nsa kautta, että saisi provision jokaisesta jaetusta ohjelmasta !

Eli ilman GPL -lisenssiä tilanne voisi hyvin olla se, että:

1) Android -käyttöjärjestelmälisenssistä pitäisi maksaa

mutta toisaalta

2) Google ei pyrkisi estämään sovellusten jakelua muuta kautta kuin Google Play:n kautta.

Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !

Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten Google on onnistunut painostamaan pankit, VR:n ja HSL:n suostumaan tähän, mutta voin arvata: ehkä Google uhkailee pankkeja, VR:ää ja HSL:ää sillä, että jos ne jakavat apk -sovellusasennuspakettiaan omalta https -palvelimeltaan, niin silloin Google poistaa vastatoimena ko. sovellukset Google Playsta, ja tätä taas pankit, VR ja HSL eivät voi hyväksyä.

Tosin:

Käsittääkseni GPS -lisenssi linuxjakeluissa koskee vain GPL ohjelmia.

Lue lisää

"Niin, ilman ajurin asennusta GUI ei joko toimi lainkaan tai toimii jossain VESA -yhteensopivuustilassa jok o640x480 tai maksimisti 800x600 -resoluutiolla."

Aika erikoiselta kuullostaa. Ei taida olla ihan normi integroitu enää.

" ja tietenkin useimmista tietokonekaupoista ei pysty ostamaan yhtään tuolla listalla olevaa ohjainta,"

Tietokoneissa ollut näytönohjain emolevylle integroituna 17 vuotta. Kyllä minä muistan että Kuvaputkinäyttöjen aikana oli joku 800x600 VESA tila kun näissä oli erillinen ohjain ja ajuri pielessä.

"Verkkokorttien osalta tilanne on jo johtanut siihen, että linuxkoodarit ovat olleet pakotettuja koodaamaan ratkaisun ongelmaan eli ndiswrapper, jolla saa windowsin verkkokorttiajurin toimimaan linuxissa."

Mikä hemmetin verkkoKORTTI ? Taas jotain 20v vanhoja erillislaitteita.

LAN piirien speksit ovat kyllä perusteellisesti dokumentoituja ja valmistajat kirjoittaneet ajurin Linuxiin että ei näissä mitään ongelmia ole.

"tosin knoppixinkaan ohjaintuki ei ole enää niin hyvä kuin on joskus ollut."

Knoppix taas joku 20v vanha juttu.

"SINÄ et halua!"

Kyllä tästä asiasta päättää yritysten hallitusten ja osakkeen omistajat jotka joutuvat taas menemään asiakkaiden ehdoilla. Ja kun puhutaan asiakkaista niin IT-teknologiayritysten teknologian hankinnasta asiantuntijatahona on ohjelmistokehittäjät jotka konsultoivat sitten yrityksiä hankinnoissa millä on hyvä mennä.

Ohjelmistokehittäjät taas ovat vuosikymmenien ajan suosineet teknologiaa joka on avointa. Tärkein mullistus tässä oli varmaankin Internet, että siihen loppui suljettujen suosiminen. Ennen Internettiä maailma oli sellainen, että se joka sai myytyä tekniikan asiakkaille rakensi defacto -standardeja mutta se loppui siihen kun tietokoneet yhdistettiin toisiinsa.

"MINÄ haluan, ja niin haluaisi moni muukin !"

Mikään ei estä. Apple, Blackberry, Canonical, IBM(Red Hat), Microsoft, Oracle jne. kyllä huolivat rahaa että voi ostaa jotain.

Koodi kyllä toki on kaikilla enemmän tai vähemmän avointa mutta eihän se mitään estä. Kyllä ohjelmasta saa edelleen maksaa.

"Miten tuon voisi toteuttaa ilman, että GPL -lisenssi tuon estää siten, että ensimmäinen ostaha voisi kopioida jakelunja jakaa edelleen ilmaiseksi kaikille, jolloin myyntitulot jäävät saamatta ?"

GPL lisenssi rajoittuu siihen, että linkitetään joku komponentti. Jos on kaksi komponenttia joita ei ole linkitetty toisiinsa voivat kyllä olla samassa tuotteessa mukana. GPL lisenssistä on myös LGPL versio mitä muuten käyttää lähes kaikki GPL kirjastot, että LGPL kirjastoon voi linkittää suljettua koodia vapaasti. AGPL sitten on sellainen että komponenttia ei voi käyttää vaikka tekemään palvelua josta kysellään verkkoprotokollalla ilman, että julkaisee koodin.

Ja tosiaankin tuosta äskeisestä listasta yksikään firma ei tee puhtaasti suljettua koodia. On joko täysin avointa tai sekaisin suljettua. Edelleenkin voit täysin vapaasti valita maksullista.

"JOS tuohon keksittäisiin ratkaisu"

On jo. Onhan se Windowskin suurelta osin avointa koodia.

"Taloudellisesti ainoa toimiva vaihtoehto voisi olla Googlen Androidissa harrastama sikailu, eli se, että pyritään kaikin keinoin estämään sovellusten saatavilla olo muualta kuin Google Playsta ja sitä kautta jokaisesta latauksesta menee provisio Googlelle."

Paitsi että tämä ei ole totta.

Kännykät ovat yleisesti olleet vuodesta 2015 lähtien niin hyviä, näiden selaimella voi lataa ja käynnistää sovelluksen ajamalla koodia selaimessa. Ennen vuotta 2015 kännykkäteknologia oli liian kömpelöä, että koodi piti ajaa aina palvelimella ja tehdä sivulatauksia.

Jos ohjelman sitten asentaa .apk pakettina niin Android puhelimissa on suojamekanismi, että ei mistä tahansa asennella haittaohjelmia mutta asetusvalikosta voi poistaa sen päältä, niin saa asennettua .apk paketin ilman Google Playtä.

Eli oikeasti mitään estettä ei ole.

"Mielestäni on paljon reilumpaa maksaa käyttöjärjestelmälisensseistä mutta säilyttää vapaus siihen, että 1) ohjelmien tekijät saavat vapaasti jakaa ohjemiaan aivan sellaista jakelureittiä kuin haluavat ja 2) käyttäjät saavat vapaasti ladata ohjelmia mistä haluavat."

Ja tällaista rajoitetta ei oikeasti ole ja edelleen voit maksaa käyttöjärjestelmästä.

Mikä siis on ongelma?

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki näytölliset koneet joihin olen Debianin asentanut, kuva on näkynyt ilman mitään näytönohjaimien ajurien asennusta. En sitten tiedä tarkemmin mistä ajurista puhut, jokin erillislaiteko"

Niin, ilman ajurin asennusta GUI ei joko toimi lainkaan tai toimii jossain VESA -yhteensopivuustilassa jok o640x480 tai maksimisti 800x600 -resoluutiolla.

Näin debianissa. Ja kun yritin asentaa näytönohjaimelle paremmin sopivaa ajuria, se ei onnistunut sitten millään. Niinpä formatoin levyn uudelleen, unohdin debianin ja asensin ubuntun, jossa näytönohjaimen ajurin asennuksessa ei ollut mitään ongelmia, toisin kuin debianissa.

debian ehkä toimii, jos näytönohjain koneeseen on valittu jostain debianin omalta "suositellut näytönohjaimet" listalta, ja tietenkin useimmista tietokonekaupoista ei pysty ostamaan yhtään tuolla listalla olevaa ohjainta, ja JOS pystyy, niin hinta on taatusti huomattavasti kalliimpi kuin muilla näytönohjaimilla.

Verkkokorttien osalta tilanne on jo johtanut siihen, että linuxkoodarit ovat olleet pakotettuja koodaamaan ratkaisun ongelmaan eli ndiswrapper, jolla saa windowsin verkkokorttiajurin toimimaan linuxissa.

Jos joku taho kehittäisi vastaavan näytönohjainajuri-wrapperin linuxille, eli saisi windowsin näytönohjainajurin toimimaan linuxissa niin se olisi paras uutinen, koska silloin voisi myös ostaa linux -koneeseen sekä helposti saatavilla olevan että kohtuuhintaisen näytönohjaimen.

Nythän tilanne on se, että joko joudut tilaamaan erikoistilauksena jonkin debianin suositteleman näytönohjaimen, joudut odottamaan tilaustasi pitkään ja maksamaan huomattavasti normaalihintatasoa enemmän näytönohjaimestasi, tai sitten vaihtoehtoisesti debian putoaa heti ensimmäiseksi valittavien distrojen listalta huonon näytönohjaintukensa takia.

Sekä ubuntulla että knoppixilla tilanne on parempi, tosin knoppixinkaan ohjaintuki ei ole enää niin hyvä kuin on joskus ollut.

Lainaus:

' "Miten linuxakelun saisi Windowsin tapaan tekijänoikeuslain suojaamaksi siten, että käyttäjät maksavat kehittäneelle yritykselle jakelusta, ja edelleen jako ei ole sallittua ?"

Sellaista ei haluta.'

SINÄ et halua!


MINÄ haluan, ja niin haluaisi moni muukin !

GPL -lisenssi vain taitaa estää sen, että jokin taho voisi toimia näin:

1. Lainaa pankista iso summa rahaa

2. palkkaa parhaat linux -kehittäjät ja maksa sellaista palkkaa, että saat palvelukseesi todellisia osaajia, mutta päätäntävalta on 100% itselläsi, EI niillä palkatuilla osaajilla.

3. palkkaamasi asiantuntijat tekevät pyynnöstäsi ja ohjeidesi mukaan parhaan linuxjakelun mitä on koskaan nähty.

4. Jakelu tulee myyntiin ja se maksaa lisenssimaksun per jokainen kone, johon se asennetaan, aivan kuin windowsissakin.

MUTTA:


Miten tuon voisi toteuttaa ilman, että GPL -lisenssi tuon estää siten, että ensimmäinen ostaha voisi kopioida jakelunja jakaa edelleen ilmaiseksi kaikille, jolloin myyntitulot jäävät saamatta ?

JOS tuohon keksittäisiin ratkaisu, ottaisin heti ison lainan pankista ja toteuttaisin ylläolevan - väitän, että tuolla olisi hetkessä miljoonia maksavia ja tyytyväisiä käyttäjiä, ja se kelpaisi kaikille paitsi M-Karille ja samanmielisille.

Mutta väittäisin, että suuri osa nykyisistä sekä windows- että linuxkäyttäjistä vaihtaisi mielellään tuohon.

Taloudellisesti ainoa toimiva vaihtoehto voisi olla Googlen Androidissa harrastama sikailu, eli se, että pyritään kaikin keinoin estämään sovellusten saatavilla olo muualta kuin Google Playsta ja sitä kautta jokaisesta latauksesta menee provisio Googlelle.

Mielestäni on paljon reilumpaa maksaa käyttöjärjestelmälisensseistä mutta säilyttää vapaus siihen, että 1) ohjelmien tekijät saavat vapaasti jakaa ohjemiaan aivan sellaista jakelureittiä kuin haluavat ja 2) käyttäjät saavat vapaasti ladata ohjelmia mistä haluavat.

Tuo Google Play:n harrastama tapa on täysin moraaliton, mutta ilmeisesti koska Android perustuu linuxiin, niin GPL -lisenssi on johtanut juuri tuollaiseen käytäntöön, että itse Android -käyttöjärjestelmän saa ilmaiseksi, mutta sovellusjakelun Google haluaa pakottamaan oman Google Play:nsa kautta, että saisi provision jokaisesta jaetusta ohjelmasta !

Eli ilman GPL -lisenssiä tilanne voisi hyvin olla se, että:

1) Android -käyttöjärjestelmälisenssistä pitäisi maksaa

mutta toisaalta

2) Google ei pyrkisi estämään sovellusten jakelua muuta kautta kuin Google Play:n kautta.

Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !

Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten Google on onnistunut painostamaan pankit, VR:n ja HSL:n suostumaan tähän, mutta voin arvata: ehkä Google uhkailee pankkeja, VR:ää ja HSL:ää sillä, että jos ne jakavat apk -sovellusasennuspakettiaan omalta https -palvelimeltaan, niin silloin Google poistaa vastatoimena ko. sovellukset Google Playsta, ja tätä taas pankit, VR ja HSL eivät voi hyväksyä.

Tosin:

Käsittääkseni GPS -lisenssi linuxjakeluissa koskee vain GPL ohjelmia.

Lue lisää

"Tuo Google Play:n harrastama tapa on täysin moraaliton, mutta ilmeisesti koska Android perustuu linuxiin, niin GPL -lisenssi on johtanut juuri tuollaiseen käytäntöön, että itse Android -käyttöjärjestelmän saa ilmaiseksi, mutta sovellusjakelun Google haluaa pakottamaan oman Google Play:nsa kautta, että saisi provision jokaisesta jaetusta ohjelmasta !"

Ei, kyllä tuo on Applelta kopioitu malli tuo sovelluskauppaprovisio, mutta se ei ole mitenkään pakollinen ollut koskaan Androidissa. Siellä on asetuksissa se täppä että saa asennettua paketin muualta.

"Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !"

Minä käytän Osuuspankkia selaimella. En ole tarvinnut ikinä mitään Google tiliä tähän.

"Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !"

En käytä näitä mutta itsehän ovat valinneet. Google ei siihen pakota.

Anonyymi kirjoitti:

"Minun suosikkini on Debian, eli hei kaikki hylätkää heti muut Linux-jakelut ja tulkaa kehittämään Debiania"

Tai sitten ei !

Kaikista linux -jakeluista debianissa GPL -fanatismi on pahimmillaan !

Debian voisi olla hyvä pohja jollekin muulle jakelulle, mutta GPL -fanatismin takia debiania itseään ei voi suositella kenellekään !

Itse asensin lubuntu 22.04, mutta jätin GRUB2:n asennusvaiheessa asentamatta.

Asensin GRUBin erikseen myöhemmin, mutta ei suostu buuttaamaan, vaan tulee kernel panic.

koneessa on 64-bit AMD prosessori jotain vuodelta 2007-2010.

Auttaako uudelleenasennus jos suostuu ottamaan tuon GRUB2:n heti mukaan ?

tilapäisratkaisuhan tuo GRUB2 on, sitä ei pysyvästi voi suositella kenellekään, kun osaamattomat linux -koodaajat eivät osaa tai suostu (tai sekä että) koodaamaan GRUBia niin, ettei sitä olisi pakko asentaa /dev/sda vaan sen voisi asentaa vaikkapa /dev/sda2.

Vanhan GRUB 0.97:n voi asentaa VBR:ään MBR:n sijasta ilman mitään ongelmia, uudempaa versiota (joka tulee nykyjakelujen mukana) ei voi !

Selityksiä riittää, mukamas:

1) VBR -buuttaus jo itsessään on epävarma / epävakaa

ja

2) lista buuttilataajan käyttämistä sektoreista lisää epävakautta jos vaikkapa levy tai osio defragmentoidaan niin lakkaa toimimasta !

Molemmat ovat tekosyitä, eivät oikeita !

Windows buuttaa joka kerta reittiä MBR -> VBR bootsector -> tiedostojärjestelmästä ladattu buuttilataaja !

Ei mitään epävakautta !

Kas kun:

1) MBR etsii 4 primääriosion joukosta sen yhden, joka on merkitty aktiiviseksi, ja lataa sen VBR -buuttisektorin osoitteeseen 0000:7C00h. (relokatoituaan ensin itsensä osoitteeseen 0000:0600h). Lisää aiheesta esim:

https://thestarman.pcministry.com/asm/mbr/W7MBR.htm

2) kun VBR -buuttisektori on ladattu, se itse hakee buuttilataajan loppuosan tiedostosta tiedostojärjestelmästä.

Miten sitten windowsin tiedostojärjestelmästä ladattava buuttilataajan loppuosa on turvassa defragmentointiohjelmilta ?

No kas kun siinä on päällä attribuutit hidden, system, ja read-only.

Yksikään oikein tehty defragmentointiohjelma ei koske tiedostoon, jossa on system -attribuutti asetettu. Jos jokin defragmentointiohjelma tuollaiseen tiedostoon menee koskemaan, sellainen ohjelma on haittaohjelma !

Eikä windows käytä mitään listaa sektoreista, vaan windowsin asennusohjelma (ja samoin komentorivikomennot sys X: sekä format X: /s) asentaa tuon buuttilataajatiedoston yhtenäisen alueen muodostavalle joukolle sektoreita, eli peräkkäisille sektoreille, ja asettaa sitten nuo attribuutit hidden, system, ja read-only päälle.

Näin windowsin buuttaus toimii ongelmitta, ja toiminta edellyttää vain sitä, että MBR:ssä oleva pääbuuttisektori lataa VBR:ssä olevan buuttisektorin ja suoritus jatkuu jälkimmäisestä.

Ei ole mitään syytä, etteikö linuxin buuttilataajaa voisi tehdä samoin, mutta jostain käsittämättömästä syystä linux -buuttilataajien tekijät eivät tee samoin kuin MS-DOSissa ja Windowsissa on aina tehty.

Vai onko syynä se, ettei linuxin ext2, ext3, ext4 ja ReiserFS tue system -attribuuttia, eli samalla periaatteella linuxissa onnistuisi vain käyttämällä FAT -tiedostojärjestelmää ?

Tuo GRUBin tapa pakottaa asennus MBR:ään (ja sitä seuraaville sektoreille yhteensä 32 Kibitavun verran) on törkeä ja epäyhteensopiva GPT -osioinnin kanssa.

Osioiinti on siis nyt MBR, mutta tarkoitukseni on muuntaa se GPT:ksi heti, kun joko löydön netistä tai teen itse muunnosohjelman, joka osaa lukea MBR -osiotaulun ja muuntaa sen GPT -osioinniksi siten, että jo luodut osiot säilyvät sellaisenaan tietoineen.

linuxin vakio-ohjelmat eivät tunnut tuota osaavan, vaan niillä GPT -osiointi tarkoittaa kaikkien nykyisten osioiden poistamista ja sitten uusien GPT -osioiden luontia.

Ja kun on dualbuutattavana 32-bittinen windows, UEFIa ei koneessa ole, ja BIOS tukee vain perinteistä buuttaustapaa (real mode, 16 bit), vaikka CPU onkin 64 bit, niin käytännössä tällöin windowsin buuttiosio ( C: ) on pakko olla MBR -osioinnilla tehty.

Että kun olisikin yksi linuxjakelu, ja sellainen, johon ei kuulu GPL -fanatismia niin olisi hieno juttu.

Lue lisää

"Debian voisi olla hyvä pohja jollekin muulle jakelulle, mutta GPL -fanatismin takia debiania itseään ei voi suositella kenellekään !"

Mitä ongelmia Debianissa sitten on?

"Itse asensin lubuntu 22.04, mutta jätin GRUB2:n asennusvaiheessa asentamatta. Asensin GRUBin erikseen myöhemmin, mutta ei suostu buuttaamaan, vaan tulee kernel panic."

Eli oma vika. Käyttöjärjestelmän vakio-osia ei pidä ronkkia.

Jos jostain käsittämättömästä tarvitset välttämättä GRUB 0.97:n niin viimeisin ilmainen käyttöjärjestelmä mikä tuota käytti oli CentOS 6. Tämän tuki loppui vuonna 2020 marraskuun 30.pv

Eli, mitään GRUB 0.97:aa ei enää ole. se on kuollut ja kuopattu.

"tilapäisratkaisuhan tuo GRUB2 on, sitä ei pysyvästi voi suositella kenellekään, kun osaamattomat linux -koodaajat eivät osaa tai suostu (tai sekä että) koodaamaan GRUBia niin, ettei sitä olisi pakko asentaa /dev/sda vaan sen voisi asentaa vaikkapa /dev/sda2."

Grubista käytetään aina sitä versiota mikä on käyttöjärjestelmässä valmiina.

Tuollaisen takia ei kannata koodia muokata että helpompaa vain vaihtaa levyjen paikka.

"Molemmat ovat tekosyitä, eivät oikeita !"

Oikea syy on se, että ketään ei kiinnosta joku Grub 0.97. Se kuoli 1,5v sitten.

Kaikissa käyttöjärjestelmissä on toimiva käynnistyslataaja joiden kanssa ei ole mitään ongelmia.

"Ei ole mitään syytä, etteikö linuxin buuttilataajaa voisi tehdä samoin,"

Ei sitä haluta tehdä niin huonosti. Aivan selvästi sanoit: "No kas kun siinä on päällä attribuutit hidden, system, ja read-only."

Niin tuohan tekisi sen, että tulisi typerästi riippuvuus tiedostojärjestelmään. Laadukkaissa ohjelmissa vältetään tarpeettomia riippuvuuksia. Riippuvuuksia on riippuvuus vaikka tiedostojärjestelmään, käyttöjärjestelmään, prosessorin arkkitehtuuriin, komentotulkkiin, omituiseen tiedostomuotoon ja muuhun vastaavaan. Ei tuollaisia tehdä laadukkaisiin ohjelmiin.

"Ei ole mitään syytä, etteikö linuxin buuttilataajaa voisi tehdä samoin, mutta jostain käsittämättömästä syystä linux -buuttilataajien tekijät eivät tee samoin kuin MS-DOSissa ja Windowsissa on aina tehty."

Ei tuossa mitään käsittämätöntä ole että tehdään asiat paremmin. Ihan normaalia, että ohjelmat kehittyy paremmaksi.

"Vai onko syynä se, ettei linuxin ext2, ext3, ext4 ja ReiserFS tue system -attribuuttia, eli samalla periaatteella linuxissa onnistuisi vain käyttämällä FAT -tiedostojärjestelmää ?"

Tuollaiset attribuutit ovat jotain DOS aikaisia juttuja joita löytyy vielä NTFS:stä.

Standardin mukaiset tiedostojärjestelmät käyttävät yhdeksän bitin attribuuttia joissa on kolmen bitin ryhmiä user, group ja group, ja bitit ohjaa read, write, executable.

Ei ketään kiinnosta joku DOS joka on lähinnä boottilohkovirus. Standardeja on olemassa ja niiden varassa toimii vaikka petatavujen datakeskukset eikä Grubista tehdä mitään boottilohkovirusta joka edellyttäisi jotain DOS attribuutteja. Standardit on keksitty.

"Osioiinti on siis nyt MBR, mutta tarkoitukseni on muuntaa se GPT:ksi heti, kun joko löydön netistä tai teen itse muunnosohjelman, joka osaa lukea MBR -osiotaulun ja muuntaa sen GPT -osioinniksi siten, että jo luodut osiot säilyvät sellaisenaan tietoineen."

Ei mitään järkeä.

Helpointa että siirrät kaikki tiedostot ulkoiselle kiintolevylle, sitten otat UUDEN käyttöjärjestelmän asennusmedian, ja tuon aikaisessa koneessa varmaankin 64-bit Debian. Sillä sitten poistaa kaikki paskat ja osioi sen huolella. Jos Debian ei kelpaa niin sitten vaikka Fedora. Fedora on vain hyvin lyhytikäinen että sitä uusitaan kerta vuoteen ja sitten on tietenkin kaikki ajurit ja konffit helposti muuttuneet. Pitkäikäisempään asennukseen Debian 12 olisi sopiva kunhan se testing jäädytetään tuossa muutaman viikon kuluttua. On vähän kesken, mutta ei olisi sitten enää isoja muutoksia

Swap osion koko nopeimmalle HDD-levylle (ei SSD):

<2Gt RAM .. 3x RAM määrä
2-8Gt RAM .. 2x RAM määrä
8-64Gt RAM .. 1.5x RAM määrä

Kahden kiintolevyn setissä, jos vaikka levy1 on SSD ja nopeampi ja pienempi, ja levy2 on HDD isompi ja hitaampi niin tällainen setuppi siihen

levy2: /swap ja /home
levy1: /

Swappi, että ei tuhoa SSD:tä, omat tiedostot ja yleensäkin paljon dataa siis HDD:llä.

Jakaa kätevästi kuormaa kun paikallisesti asennetut ohjelmat ja kirjastot käynnistyy nopealta levyltä ja sinne menee myös sitten vaikka paikallinen tietokanta ja joidenkin sovellusten ahkerasti käyttämät tiedostot sieltä /var kansiosta

Jos sitten välttämättä haluaa jotain Windowsia sinne samaan koneeseen niin voisi vaikka formatoida toisen kiintolevyn Windowsille ja toisen levyn Fedora/Debian. Sitä voi sitten vaikka vaihtaa johtoa ja käyttää NAS:ia, pilvipalvelua tai USB-kiintolevyä NTFS:llä siirtämään tiedostoja. Debianista ainkin löytyi NTFS:lle joku ajuri minkä sai täpättyä päälle.

Ja sitten kun on saanut käyttöjärjestelmän asennettua, säädät siihen ne ajurit kuntoon äläkä ränkkää mitään peruskomponentteja. Mieluiten asenna kaikki kontteihin ja pitää sen käyttöjärjestelmän lähinnä työkaluja ja käyttöliittymää varten.

Anonyymi kirjoitti:

"Eli voit asentaa Gnomen, KDE:n,XFCE:n, Cinnamonin, LXQT:n jne."

JOS työpöytäympäristön voisi valita ILMAN, että se vaikuttaa mihinkään muuhun, niin oma valintani olisi ilman muuta IceWm.

MUTTA:

JOS oikeasti asentaisin IceWm:n niin jäisin ilman LXDE:n erinomaista verkon konfigurointityökalua !

LXDE:ssä kun alapaneelissa näkyy aina verkkokuvake, ja siitä klikkaamalla avautuu verkkotyökalu, jonka avulla saa lähiverkon aktivoitua ja koskee sekä langallista RJ-45 liittimellä että langattomasti Wi-Fi -tekniikalla toteutettua.

Jos tuon LXDE:stä tutun erinomaisen verkon konfigurointityökalun saisi jotenkin integroitua IcwWM:ään, niin silloin vaihtaisin IceWm:ään heti !

Taitaa kuitenkin olla liikaa toivottu, että LXDE:n verkkotyökalun saisi jotenkin toimimaan IceWm:ssä, eikös tuo verkkotyökalu ole niin kiinteä osa LXDE:tä, ettei sitä muihin ikkunamanagereihin saa ?

Lue lisää

"Jos tuon LXDE:stä tutun erinomaisen verkon konfigurointityökalun saisi jotenkin integroitua IcwWM:ään, niin silloin vaihtaisin IceWm:ään heti !"

IceWM on ikkunamanageri, LXDE on työpöytäympäristö. LXDE käyttää ikkunamanagerina Openboxia mutta sen voi toki vaihtaa IceWM:ksi. Tuo toimii koska ovat ns. samaa ekosysteemiä X ikkunointijärjestelmän kanssa.

Ja se on näiden ongelma. Maailma on kovaa vauhtia menemässä Waylandiin.

Debianissa Waylandin kanssa yhteensopivia on Gnome ja KDE. Seuraavaksi Wayland yhteensopivuus saadaan Enlightment, Mate ja Xfce työpöytäympäristöihin.

Mitään isompaa käyttöjärjestelmä ja käyttöliittymää remppaa tehdäessä ei kannata takertua vanhaan.

Eli siis ei mitään kuollutta Grub 0.97, ei mitään kuolevaa X Windows systemsiä... Kun tekee muutoksia niin tekee niin, että niiden kanssa pärjää seuraavat 15 vuotta jos kerran noin matalalla tasolla haluaa nysvätä.

Kyllähän se x86 32-bit prossu Grub 0.9# X Window system Gnome 2.x oli ihan toimiva setti silloin 2005-2020 kun meni CentOS 4, 5 ja 6

2021-2034 välille sitten joku AMD64 arkkitehtuurin 64-bit Debian 11, 13, 15, 17, 19, jossa Grub 2.x Wayland Gnome 3/4 niin ei ihan heti tarvitse muutella mitään.

Sen jälkeen olisikin sitten ARM prossun päälle koko hoito.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin, ilman ajurin asennusta GUI ei joko toimi lainkaan tai toimii jossain VESA -yhteensopivuustilassa jok o640x480 tai maksimisti 800x600 -resoluutiolla."

Aika erikoiselta kuullostaa. Ei taida olla ihan normi integroitu enää.

" ja tietenkin useimmista tietokonekaupoista ei pysty ostamaan yhtään tuolla listalla olevaa ohjainta,"

Tietokoneissa ollut näytönohjain emolevylle integroituna 17 vuotta. Kyllä minä muistan että Kuvaputkinäyttöjen aikana oli joku 800x600 VESA tila kun näissä oli erillinen ohjain ja ajuri pielessä.

"Verkkokorttien osalta tilanne on jo johtanut siihen, että linuxkoodarit ovat olleet pakotettuja koodaamaan ratkaisun ongelmaan eli ndiswrapper, jolla saa windowsin verkkokorttiajurin toimimaan linuxissa."

Mikä hemmetin verkkoKORTTI ? Taas jotain 20v vanhoja erillislaitteita.

LAN piirien speksit ovat kyllä perusteellisesti dokumentoituja ja valmistajat kirjoittaneet ajurin Linuxiin että ei näissä mitään ongelmia ole.

"tosin knoppixinkaan ohjaintuki ei ole enää niin hyvä kuin on joskus ollut."

Knoppix taas joku 20v vanha juttu.

"SINÄ et halua!"

Kyllä tästä asiasta päättää yritysten hallitusten ja osakkeen omistajat jotka joutuvat taas menemään asiakkaiden ehdoilla. Ja kun puhutaan asiakkaista niin IT-teknologiayritysten teknologian hankinnasta asiantuntijatahona on ohjelmistokehittäjät jotka konsultoivat sitten yrityksiä hankinnoissa millä on hyvä mennä.

Ohjelmistokehittäjät taas ovat vuosikymmenien ajan suosineet teknologiaa joka on avointa. Tärkein mullistus tässä oli varmaankin Internet, että siihen loppui suljettujen suosiminen. Ennen Internettiä maailma oli sellainen, että se joka sai myytyä tekniikan asiakkaille rakensi defacto -standardeja mutta se loppui siihen kun tietokoneet yhdistettiin toisiinsa.

"MINÄ haluan, ja niin haluaisi moni muukin !"

Mikään ei estä. Apple, Blackberry, Canonical, IBM(Red Hat), Microsoft, Oracle jne. kyllä huolivat rahaa että voi ostaa jotain.

Koodi kyllä toki on kaikilla enemmän tai vähemmän avointa mutta eihän se mitään estä. Kyllä ohjelmasta saa edelleen maksaa.

"Miten tuon voisi toteuttaa ilman, että GPL -lisenssi tuon estää siten, että ensimmäinen ostaha voisi kopioida jakelunja jakaa edelleen ilmaiseksi kaikille, jolloin myyntitulot jäävät saamatta ?"

GPL lisenssi rajoittuu siihen, että linkitetään joku komponentti. Jos on kaksi komponenttia joita ei ole linkitetty toisiinsa voivat kyllä olla samassa tuotteessa mukana. GPL lisenssistä on myös LGPL versio mitä muuten käyttää lähes kaikki GPL kirjastot, että LGPL kirjastoon voi linkittää suljettua koodia vapaasti. AGPL sitten on sellainen että komponenttia ei voi käyttää vaikka tekemään palvelua josta kysellään verkkoprotokollalla ilman, että julkaisee koodin.

Ja tosiaankin tuosta äskeisestä listasta yksikään firma ei tee puhtaasti suljettua koodia. On joko täysin avointa tai sekaisin suljettua. Edelleenkin voit täysin vapaasti valita maksullista.

"JOS tuohon keksittäisiin ratkaisu"

On jo. Onhan se Windowskin suurelta osin avointa koodia.

"Taloudellisesti ainoa toimiva vaihtoehto voisi olla Googlen Androidissa harrastama sikailu, eli se, että pyritään kaikin keinoin estämään sovellusten saatavilla olo muualta kuin Google Playsta ja sitä kautta jokaisesta latauksesta menee provisio Googlelle."

Paitsi että tämä ei ole totta.

Kännykät ovat yleisesti olleet vuodesta 2015 lähtien niin hyviä, näiden selaimella voi lataa ja käynnistää sovelluksen ajamalla koodia selaimessa. Ennen vuotta 2015 kännykkäteknologia oli liian kömpelöä, että koodi piti ajaa aina palvelimella ja tehdä sivulatauksia.

Jos ohjelman sitten asentaa .apk pakettina niin Android puhelimissa on suojamekanismi, että ei mistä tahansa asennella haittaohjelmia mutta asetusvalikosta voi poistaa sen päältä, niin saa asennettua .apk paketin ilman Google Playtä.

Eli oikeasti mitään estettä ei ole.

"Mielestäni on paljon reilumpaa maksaa käyttöjärjestelmälisensseistä mutta säilyttää vapaus siihen, että 1) ohjelmien tekijät saavat vapaasti jakaa ohjemiaan aivan sellaista jakelureittiä kuin haluavat ja 2) käyttäjät saavat vapaasti ladata ohjelmia mistä haluavat."

Ja tällaista rajoitetta ei oikeasti ole ja edelleen voit maksaa käyttöjärjestelmästä.

Mikä siis on ongelma?

Lue lisää

"Mikä hemmetin verkkoKORTTI ? Taas jotain 20v vanhoja erillislaitteita.

LAN piirien speksit ovat kyllä perusteellisesti dokumentoituja ja valmistajat kirjoittaneet ajurin Linuxiin että ei näissä mitään ongelmia ole."

No nimenomaan verkkoKORTTI, se on ainoa, joka toimii linuxissa.

Toki myös emolevyllä on integroitu RJ-45 -lähiverkkoliitin, ja se toimii windowseissa ongelmitta ( on kokeiltu ja toimii, kaikissa näissä Windowseissa: 98SE, 2000, XP, 7 ).

Mutta linuxissa tuo emolevylle integroitu RJ-45 -lähiverkkoliitin on hyödytön, kun linux ei tue sitä piirisarjaa, jolla tuo on toteutettu.

Siksipä koneen PCI -korttipaikassa on erillinen verkkokortti, ja se toimii sekä Windowsissa että linuxissa ongelmitta.

Kone ei muuten ole 20v vanha, vaan koteloja virtalähde ovat joulukuussa 2007 hankittu, emolevy ja CPU vaihdettu myöhemmin.

Eli emolevy on siis alle 15 v vanha, ja CPU tosiaan AMD:n 2800 MHz DualCore 64-bit.

Windows koneessa on 32 -bittinen, sillä haluan myös tuen MS-DOS -ohjelmille, mikä 64-bit windowsista puuttuu.

Lisäksi joissain ohjelmissa asennusohjelma on tehty niin, että se asentaa 32-bittiseen windowsiin 32-bit version ohjelmasta (juuri sen haluankin) mutta jos on 64-bittinen versio windowsista, niin asennusohjelma asentaa vastoin tahtoani ohjelman 64 -bittisen version, eikä tätä voi asennusohjelman komentoriviparametrillä estää.

Toki, jos sitä asennusohjelmaa pystyisi jotenkin huijaamaan niin, että se luulisi 64 -bittistä windowsia 32-bittiseksi, niin olisi hieno juttu, vaan kun en tiedä, miten moinen huijaaminen onnistuisi.

Ehkä siinä asennusohjelmassa on jokin funktio, joka palauttaa windowsin bittisyyden, mutta se aliohjelma eli funktio pitäisi ensin etsiä EXE -tiedostosta, eikä tuo ole ihan helppo tehtävä, vaikeutta tulee lisää, kun ei edes tiedä, onko se asennusohjelma perinteinen EXE vain näitä uudempia .net -ohjelmia.

Mitä ilmeisimmin asennusohjelma on 32 -bittinen, koska muutenhan se ei toimisi 32-bittisessä windowsissa lainkaan.

Toki voi olla, että havaitessaan 64 -bittisen windowsin, 32-bit asennusohjelma käynnistää 64-bit asennusohjelman ja lopettaa itsensä, voihan se olla niinkin tehty !

Anonyymi kirjoitti:

"Niin, ilman ajurin asennusta GUI ei joko toimi lainkaan tai toimii jossain VESA -yhteensopivuustilassa jok o640x480 tai maksimisti 800x600 -resoluutiolla."

Aika erikoiselta kuullostaa. Ei taida olla ihan normi integroitu enää.

" ja tietenkin useimmista tietokonekaupoista ei pysty ostamaan yhtään tuolla listalla olevaa ohjainta,"

Tietokoneissa ollut näytönohjain emolevylle integroituna 17 vuotta. Kyllä minä muistan että Kuvaputkinäyttöjen aikana oli joku 800x600 VESA tila kun näissä oli erillinen ohjain ja ajuri pielessä.

"Verkkokorttien osalta tilanne on jo johtanut siihen, että linuxkoodarit ovat olleet pakotettuja koodaamaan ratkaisun ongelmaan eli ndiswrapper, jolla saa windowsin verkkokorttiajurin toimimaan linuxissa."

Mikä hemmetin verkkoKORTTI ? Taas jotain 20v vanhoja erillislaitteita.

LAN piirien speksit ovat kyllä perusteellisesti dokumentoituja ja valmistajat kirjoittaneet ajurin Linuxiin että ei näissä mitään ongelmia ole.

"tosin knoppixinkaan ohjaintuki ei ole enää niin hyvä kuin on joskus ollut."

Knoppix taas joku 20v vanha juttu.

"SINÄ et halua!"

Kyllä tästä asiasta päättää yritysten hallitusten ja osakkeen omistajat jotka joutuvat taas menemään asiakkaiden ehdoilla. Ja kun puhutaan asiakkaista niin IT-teknologiayritysten teknologian hankinnasta asiantuntijatahona on ohjelmistokehittäjät jotka konsultoivat sitten yrityksiä hankinnoissa millä on hyvä mennä.

Ohjelmistokehittäjät taas ovat vuosikymmenien ajan suosineet teknologiaa joka on avointa. Tärkein mullistus tässä oli varmaankin Internet, että siihen loppui suljettujen suosiminen. Ennen Internettiä maailma oli sellainen, että se joka sai myytyä tekniikan asiakkaille rakensi defacto -standardeja mutta se loppui siihen kun tietokoneet yhdistettiin toisiinsa.

"MINÄ haluan, ja niin haluaisi moni muukin !"

Mikään ei estä. Apple, Blackberry, Canonical, IBM(Red Hat), Microsoft, Oracle jne. kyllä huolivat rahaa että voi ostaa jotain.

Koodi kyllä toki on kaikilla enemmän tai vähemmän avointa mutta eihän se mitään estä. Kyllä ohjelmasta saa edelleen maksaa.

"Miten tuon voisi toteuttaa ilman, että GPL -lisenssi tuon estää siten, että ensimmäinen ostaha voisi kopioida jakelunja jakaa edelleen ilmaiseksi kaikille, jolloin myyntitulot jäävät saamatta ?"

GPL lisenssi rajoittuu siihen, että linkitetään joku komponentti. Jos on kaksi komponenttia joita ei ole linkitetty toisiinsa voivat kyllä olla samassa tuotteessa mukana. GPL lisenssistä on myös LGPL versio mitä muuten käyttää lähes kaikki GPL kirjastot, että LGPL kirjastoon voi linkittää suljettua koodia vapaasti. AGPL sitten on sellainen että komponenttia ei voi käyttää vaikka tekemään palvelua josta kysellään verkkoprotokollalla ilman, että julkaisee koodin.

Ja tosiaankin tuosta äskeisestä listasta yksikään firma ei tee puhtaasti suljettua koodia. On joko täysin avointa tai sekaisin suljettua. Edelleenkin voit täysin vapaasti valita maksullista.

"JOS tuohon keksittäisiin ratkaisu"

On jo. Onhan se Windowskin suurelta osin avointa koodia.

"Taloudellisesti ainoa toimiva vaihtoehto voisi olla Googlen Androidissa harrastama sikailu, eli se, että pyritään kaikin keinoin estämään sovellusten saatavilla olo muualta kuin Google Playsta ja sitä kautta jokaisesta latauksesta menee provisio Googlelle."

Paitsi että tämä ei ole totta.

Kännykät ovat yleisesti olleet vuodesta 2015 lähtien niin hyviä, näiden selaimella voi lataa ja käynnistää sovelluksen ajamalla koodia selaimessa. Ennen vuotta 2015 kännykkäteknologia oli liian kömpelöä, että koodi piti ajaa aina palvelimella ja tehdä sivulatauksia.

Jos ohjelman sitten asentaa .apk pakettina niin Android puhelimissa on suojamekanismi, että ei mistä tahansa asennella haittaohjelmia mutta asetusvalikosta voi poistaa sen päältä, niin saa asennettua .apk paketin ilman Google Playtä.

Eli oikeasti mitään estettä ei ole.

"Mielestäni on paljon reilumpaa maksaa käyttöjärjestelmälisensseistä mutta säilyttää vapaus siihen, että 1) ohjelmien tekijät saavat vapaasti jakaa ohjemiaan aivan sellaista jakelureittiä kuin haluavat ja 2) käyttäjät saavat vapaasti ladata ohjelmia mistä haluavat."

Ja tällaista rajoitetta ei oikeasti ole ja edelleen voit maksaa käyttöjärjestelmästä.

Mikä siis on ongelma?

Lue lisää

"Android puhelimissa on suojamekanismi, että ei mistä tahansa asennella haittaohjelmia mutta asetusvalikosta voi poistaa sen päältä, niin saa asennettua .apk paketin ilman Google Playtä.

Eli oikeasti mitään estettä ei ole."

Toki puhelimesta voi laittaa asetukset niin, että asentaa APK -tiedostoja muualtakin kuin Google Playstä. Se ei ole se ongelma, vaan se, ettei ilman Google tiliä saa mistään esim. näitä:

S-mobiili.apk
vr_lippukauppa.apk
hsl_lippukauppa.apk

On toki kolmannen osapuolen sivustoja, joista voi yrittää etsiä ko. apk -tiedostoja.

Mutta ei ole mitään keinoa varmistaa, onko 3. osapuolten jakamat apk -tiedostot alkuperäisiä vai muokattuja !

Kun S-Pankki, VR ja HSL kieltäytyvät julkaisemasta esim. sovellusasennuspakettiensa sha-256 -summia, joilla voisi tarkistaa, että muualta ladattu apk on sama, jota Google Playn kauttakin jaetaan.

Eli jos haluaa rahaa linuxjakelusta, niin kun GPL -lisenssi pakottaa jakamaan ilmaiseksi (tai ainakin sallii sen, joka on laillisesti ostanut, jakaa ilmaiseksi tai superhalvalla edelleen), niin Google Playn kaltainen sovelluskauppa ja sovelluksilla kaupankäynnin pakottaminen siihen voisi olla yksi keino ansaita rahaa linuxjakelulla, mutta moraaliton ideahan tuo on.

Sensijaan se, että käyttöjärjestelmästä maksetaan lisenssimaksu, se on tervettä liiketoimintaa ja näinhän Microsoftkin on toiminut jo useamman vuosikymmenen !

Eli ongelmana on se, että ei ole moraalisesti kelvollista tapaa ansaita luinux -pohjaisen käyttöjärjestelmän myynnillä, vaan ainoa keino olisi sama kuin Google tekee, eli jakaa käyttöjärjestelmää ilmaiseksi, mutta rahastaa kolmannen osapuolen sovellusten jakelun välikätenä toimimisesta !

Eli GPL -lisenssi on yksi suurimmista syistä siihen, miksi maailma menee moraalittomampaan suuntaan: kun estetään käyttöjärjestelmän lisenssimyynti, niin yritykset, jotka tekevät käyttöjärjestelmiä, etsivät vaihtoehtoisia rahastustapoja ja Google Play on eräs niistä.

Sen ikävä sivuvaikutus on siis se, etten saa ladattua haluamiani sovelluksia ilman Google -tiliä, ja Google -tili puhelimessa tarkoittaa kaikkien yksityisten tietojensa luovuttamista Googlelle (mm. kaikki tekstiviestit, puhelinmuistio ja puheluloki).

Anonyymi kirjoitti:

"Tuo Google Play:n harrastama tapa on täysin moraaliton, mutta ilmeisesti koska Android perustuu linuxiin, niin GPL -lisenssi on johtanut juuri tuollaiseen käytäntöön, että itse Android -käyttöjärjestelmän saa ilmaiseksi, mutta sovellusjakelun Google haluaa pakottamaan oman Google Play:nsa kautta, että saisi provision jokaisesta jaetusta ohjelmasta !"

Ei, kyllä tuo on Applelta kopioitu malli tuo sovelluskauppaprovisio, mutta se ei ole mitenkään pakollinen ollut koskaan Androidissa. Siellä on asetuksissa se täppä että saa asennettua paketin muualta.

"Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !"

Minä käytän Osuuspankkia selaimella. En ole tarvinnut ikinä mitään Google tiliä tähän.

"Esimerkiksi suomalaisten pankkien sovelluksia sekä esim HSL:n ja VR:n matkalippusovelluksia ei käytännössä saa mistään ilman Google -tiliä !"

En käytä näitä mutta itsehän ovat valinneet. Google ei siihen pakota.

Lue lisää

"Minä käytän Osuuspankkia selaimella. En ole tarvinnut ikinä mitään Google tiliä tähän.

En käytä näitä mutta itsehän ovat valinneet. Google ei siihen pakota."

No pankkisovellus on näppärämpi kuin käyttö puhelimen selaimella.

PC -selain olisi muuten parempi, mutta kun viranomaiset vaativat, ettei pelkällä köyttäjätunnuksella ja tunnuslukutaulukolla voi enää hoitaa pankkiasioita, vaan lisävarmistus on pakollinen.

Ilmeisesti pankit, VR ja HSL ovat siten Googlen painostamia, että Google uhkaa poistaa nuo sovellukset Google Playsta, jos muut toimijat jakavat sovellusta suoraan omalta kotisivultaan, tai sitten vaihtoehtoisesti se on ihan pankkien, VR:n ja HSL:n johtajien ikävä asenne, joka on johtanut siihen, ettei noita sovelluksia saa mistään ilman Google -tiliä.

Paras vaihtoehtoinen Linux -jakelu Windows 11: lle
Ubuntu : Epäilemättä Ubuntu on yksi markkinoiden suosituimmista Linux -pohjaisista käyttöjärjestelmistä. Helppokäyttöinen ja paljon ikkunoiden kaltaisia ​​ominaisuuksia tekee siitä täydellisen Linux -vaihtoehdon Windows 11: lle. Se on avoimen lähdekoodin ja vapaasti käytettävä, ja se tukee monenlaisia ​​laitteistoja.
Linux Mint : Linux Mint on toinen helppokäyttöinen suosittu Linux -pohjainen käyttöjärjestelmä, joka sopii täydellisesti Windows 11: n Linux -vaihtoehtojen luetteloon. Se perustuu Ubuntuun.

Kali Linux on Debian-pohjainen jakelu, joka sisältää kokoelman tietoturva- ja rikosteknisiä työkaluja.

ExTiX on deepin -pohjainen jakelu, joka sisältää vaihtoehtoisia asennusohjelmia ja apuohjelmia. Projektin uusin julkaisu, ExTiX 21.9, sisältää Deepin -työpöydän ja useita muutoksia.
Sallii ajaan Ram muistiin koko os:sän

Tässä kuva joka esittää jakeita.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Linux_Distribution_Timeline.svg

Anonyymi kirjoitti:

Kali Linux on Debian-pohjainen jakelu, joka sisältää kokoelman tietoturva- ja rikosteknisiä työkaluja.

ExTiX on deepin -pohjainen jakelu, joka sisältää vaihtoehtoisia asennusohjelmia ja apuohjelmia. Projektin uusin julkaisu, ExTiX 21.9, sisältää Deepin -työpöydän ja useita muutoksia.
Sallii ajaan Ram muistiin koko os:sän

Lue lisää

Deepin työpöytää lukuunottamatta pohjaa Debianiin!

://www.astra-linux.com
"Firefox havaitsi mahdollisen turvallisuusuhan, eikä jatkanut sivustolle www.astra-linux.com. Jos käyt tällä sivustolla, henkilökohtaisia tietojasi kuten salasanoja, sähköpostiviestejä tai luottokorttitietoja saatetaan yrittää varastaa."

Ei kannata luottaa naapuriin.

Tuollaisia nuo umpikoodikäyttikset on, ei niiden tekemisistä kukaan ulkopuolinen tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

://www.astra-linux.com
"Firefox havaitsi mahdollisen turvallisuusuhan, eikä jatkanut sivustolle www.astra-linux.com. Jos käyt tällä sivustolla, henkilökohtaisia tietojasi kuten salasanoja, sähköpostiviestejä tai luottokorttitietoja saatetaan yrittää varastaa."

Ei kannata luottaa naapuriin.

Lue lisää

Venäjän Puolustusvoimen Astra ei ole linux. Vaan siinä on ihan eri kernel!
Lisäksi siinä on valtava Hyökkäysen esto järjestelmä ja kykenee automaattisesti tekeen vastahyökkäyksen sekä näkyy verkossa ihan muuna kuin se on!.

Heh, Ubuntu toimivin oikeisiiin hommiin!

Anonyymi kirjoitti:

Heh, Ubuntu toimivin oikeisiiin hommiin!

Ei kyllä ole. Ubuntu on buginen mikä ei ole ihme, koska kaikki Ubuntun julkaisut perustuu keskeneräiseen Debianiin. Eli Ubuntu perustuu Debianin kehitysversioon. Jos oikeasti haluat tehdä tietokoneella vakavaa työtä, niin sillon käyttiksen on oltava muuta kuin Ubuntun tapainen jatkuvasti beta tai alpha -vaiheessa oleva distro. Debian on sillon paljon parempi valinta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyllä ole. Ubuntu on buginen mikä ei ole ihme, koska kaikki Ubuntun julkaisut perustuu keskeneräiseen Debianiin. Eli Ubuntu perustuu Debianin kehitysversioon. Jos oikeasti haluat tehdä tietokoneella vakavaa työtä, niin sillon käyttiksen on oltava muuta kuin Ubuntun tapainen jatkuvasti beta tai alpha -vaiheessa oleva distro. Debian on sillon paljon parempi valinta.

Lue lisää

"Debian on sillon paljon parempi valinta"

M-Karin mielestä varmaan onkin, muiden mielestä ei !

ELI:

1. Miten debianiin saa toimivan ajurin näytönohjaimelle, AINOAna edellytyksenä se, että on olemassa edes 1 linuxjakelu, jossa ko. näytönohjain toimii ongelmitta, sillä jos tuollainen jakelu on olemassa, se samalla todistaa, että tuo olisi mahdollista myös debianissa, jos GPL -lisenssifanatismi tai kehittäjien asenneongelma ei tätä estäisi.
JOS näytönohjain olisi niin huono, ettei se toimi missään linuxissa, niin silloin vika on näytönohjaimessa, mutta jos se YHDESSÄkään linuxissa toimii ja debianissa ei, silloin vika on debianissa !

2. Miten debianiin saa ativoitua sellaisen pakettivaraston, jossa on myös ohjelmia, joiden lisenssi EI OLE GPL ?

Eli pakettivarasto, jossa on kaikki ohjelmat, joiden levittäminen ilmaiseksi on laillista.

Voisihan olla vielä näistä erillinen pakettivarasto, jossa on maksullisia ohjelmia, eli pelkkä apt-get ei riitä, vaan voisi olla vaikka pay-get, jossa syötät maksukortin tiedot ja hyväksyt maksun suuruuden, ja sen jälkeen ohjelma asentuu ja tiliäsi veloitetaan ohjeman hinnalla.

Esimerkiksi DVD-R -levylle kirjoitus on tehtävä, jota yksikään debianin versio ei ole koskaan osannut oikein.

Siksipä nykyisin ensimmäinen asia, jos haluan kirjoitella noita optisia levyjä on wodimiin osoittavien cdrecord -nimisten linkkien poistaminen, cdrecoridn lähdekoosin imurointi netistä ja sen kääntäminen gcc:llä ajokelpoiseksi.

Näin toimimalla ei yleensä tule yhtään ns. coasteria (eli pilalle mennyttä levyä).

Sensijaan wodimilla en ole ikinä saanut aikaiseksi yhtään kunnollista itsekirjoittua DVD -levyä.

M-Kar voi kehua wodimia ihan niin paljon kuin haluaa, tosiasioita se ei muuta: wodim on GPL -lisensioitu cdrecord -klooni, mutta laadultaan luokattoman huono, eikä wodim osaa kirjoittaa virheettömästi DVD -levyjä, vaikka luuleekin osaavansa.

Ubuntussa sentään näytönohjaimen ajurin asennus sujuu helposti, debianissa ei suju.

Ubuntun ja GRUB2:n osalta:

Todennäköisesti Ubuntu 22.04:n kerneli on epäyhteensopiva AMD -prosessorin kanssa, ja siksi tulee kernel panic.

Kunhan ehdin, testaan asentamalla niin, että asennusohjelma saa ylikirjoittaa MBR:n (josta sitä ennen olen tehnyt varmuuskopion, jotta saan palautettua windowsin buuttilataajan MBR:ään).

FAT -tiedostojärjestelmän system -attribuutti on erinomainen keksintö, eikä se muutu yhtään huonommaksi sillä, että M-Kar valittaa, "ettei se ole standardinmukainen" !

Idiootitko niitä POSIX -standardeja laativat ?

Jos minä päättäisin asiasta, niin POSIX -standardiin lisättäisiin vaatimus system -attribuutista tiedostoille.

Toki se on sikäli myöhään, että sen tarve on siirtymäkauden ratkaisu, sillä kokonaan GPT -osioidulla levyllä sille ei pitäisi olla tarvetta, MUTTA:

32-bittiset windowsit eivät lainkaan osaa buutata GPT -levyltä

JA

64-bittiset windowsit eivät lainkaan osaa buutata GPT -levyltä, jos koneessa ei ole UEFIa, vaan perinteinen BIOS.

Eli jos haluat dualbuutata windowsin ja linuxin koneessa, jossa ei ole UEFIa vaan BIOS, niin kyllä siitä system -attribuutista olisi iso hyöty !

Tai jos GRUBin tekijät suostuisivat edes tekemään vaihtoehtoisen asennuspaketin vaikkapa GRUB2 LITE -nimellä, jossa idea olisi tämä:

GRUB ei kirjoita MBR:ään mitään.

Sensijaam ohjeet mukana, mikä monista GRUB2:een kuuluvista tiedostoista on se, jonka voin itse kokonaan ladata muistiin, ja hypätä sen ensimmäiseen (tai muuhun selkeästi dokumentoituun) tavuun, josta alkaa konekieliohjelma, jonka jälkeen GRUB toimii siitä eteenpäin aivan samoin kuin se tavallinenkin GRUB2 paitsi että minä itse saan koodata sen buuttilataajan ensimmäisen vaiheen haluamallani tavalla.

Todennäköisesti se haluamani tapa on juuri se, että (BIOS -koneissa) tulee FAT -osio, ja sinne vaikkapa bootload.bin, system -attribuutti päälle ja tuon asennus niin, että se on yhtenäisillä levysektoreilla.

Yksi kikka tuohon muuten on asettaa klusterikoko vähintään 8192 tavuksi, silloin tuon tiedoston 8192 ensimmäistä tavua ovat väkisinkin peräkkäiset levyllä !

Hakeudu hoitoooooon!

Anonyymi kirjoitti:

Hakeudu hoitoooooon!

miten helvetissä koneeni saastutettiin paskalla windows kympillä?
Ostin tammikuussa Gigantista uuden läppärin. Koneessa oli Win 8.1. Eräänä yötä joku taliavio latasi koneeseeni Windows kympin aivan oma-aloitteisesti ja minulta ei kysytty mitään. Samalla Explorer- selain vaihtui Edgeen. Ja nyt on helvetisti ongelmia.

Nettiin en pääse (Soneran yhteys Kodin netti L, jossa uusin Huawein reititin E5866 tai jotain sinnepäin). Kone väittää että minulta puuttuu verkkoprotokolla. Sonera ei ole tällaisesta viasta tietoinen, kehotti kääntymään Microsoftin puoleen. Mikä tätä paskaa siis vaivaa?

Microsoft saa lähettää jonkun pitkätukan korjaamaan tämän laitteen ja tyhjentämään tämän

Anonyymi kirjoitti:

Hakeudu hoitoooooon!

Oletko seurausta hoidosta?

Anonyymi kirjoitti:

miten helvetissä koneeni saastutettiin paskalla windows kympillä?
Ostin tammikuussa Gigantista uuden läppärin. Koneessa oli Win 8.1. Eräänä yötä joku taliavio latasi koneeseeni Windows kympin aivan oma-aloitteisesti ja minulta ei kysytty mitään. Samalla Explorer- selain vaihtui Edgeen. Ja nyt on helvetisti ongelmia.

Nettiin en pääse (Soneran yhteys Kodin netti L, jossa uusin Huawein reititin E5866 tai jotain sinnepäin). Kone väittää että minulta puuttuu verkkoprotokolla. Sonera ei ole tällaisesta viasta tietoinen, kehotti kääntymään Microsoftin puoleen. Mikä tätä paskaa siis vaivaa?

Microsoft saa lähettää jonkun pitkätukan korjaamaan tämän laitteen ja tyhjentämään tämän

Lue lisää

Minkä vuoden tammikuussa?

Ennemin kiinalaisia kuin Usalaisia!

Reitittimet, TV:et, yms!

Unix eroo liniksista siinä että unixin latetuki koodataan aina laitekohtaisesti. mm MacOS
Vaihka seki alkaa olla kuin Linux, koska sisältää kernelissään ylimääräisiä laitetukia!

Anonyymi kirjoitti:

Unix eroo liniksista siinä että unixin latetuki koodataan aina laitekohtaisesti. mm MacOS
Vaihka seki alkaa olla kuin Linux, koska sisältää kernelissään ylimääräisiä laitetukia!

Lue lisää

Maceissä on sudo komento!!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Maceissä on sudo komento!!!!!

Mac on debian kopio!

Anonyymi kirjoitti:

Mac on debian kopio!

Joo sudo siellä käketään!

Anonyymi kirjoitti:

Joo sudo siellä käketään!

Debianistit eivät sudottele. Toki mahdollista jos välttämättä haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Debianistit eivät sudottele. Toki mahdollista jos välttämättä haluaa.

Ei! Ubuntu toimii ja pysyy puhtaana! Ja täysin graafisesti!

Anonyymi kirjoitti:

Mac on debian kopio!

Itseasiassa Mac OS on BSD-pohjainen eikä linux-pohjainen.

Onpas, ompas taas Windtrollilla tietämättömyyttä.

Höpö höpöö! Ei ole mitään hajannaisuutta!

Kato se on multinic rolli joka peukuttanut itseään 3 eri nimimerkillä!

Älä winrölli viitsi jauhaa potaskaa, ei ole kyse mistään hajanaisuudesta ja riitaisuudesta! Ja kaikki linuxit toimii toisinkuin wintoosa! Linux-jakeluita on monia sen takia että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan erilaiset käyttäjät vaatii erilaisia linuxeja.

Millä tavalla helpompi?

Miksi? Ei todellakaan!

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavalla helpompi?

Kokemuksena havainnollistaakseni kerron jotain R-kielen ja RStudion asentamisesta uusimpaan Mint Cinnamoniin nykyisessä sekavuudessa:

- mistään ei löydy selkeitä, yksiselitteisiä ohjeita kys. härpäkkeiden asentamisesta mihinkään Linux-distroon
- Mintin Software Managerilla saa suoraan asennettua vain jo vanhan 3.6.3 version R:stä
- jotain avainta on lisättävä johonkin Mintin Updatessa, ohjeet tähän on ihan erilaiset riippuen siitä mistä katsoo

R on tietääkseni alunpitäen Linux-maailman tuotos, mutta nykyisessä Linux-sekavuudessa se on helpompi asentaa Windowsissa, missä ei tarvi kuin ladata se yksi ainoa .exe ja napsauttaa sitä. Näin oli itse asiassa jo 10 v.s.!

Minä sitten asensin R:n lisukkeineen Mintiin haalittuani ne sekavat ohjeet eri puolilta nettiä ja pähkäilemällä ja kokeilemalla ja kyllähän se lopulta onnistuikin.

https://en.wikipedia.org/wiki/R_(programming_language)

Anonyymi kirjoitti:

Kokemuksena havainnollistaakseni kerron jotain R-kielen ja RStudion asentamisesta uusimpaan Mint Cinnamoniin nykyisessä sekavuudessa:

- mistään ei löydy selkeitä, yksiselitteisiä ohjeita kys. härpäkkeiden asentamisesta mihinkään Linux-distroon
- Mintin Software Managerilla saa suoraan asennettua vain jo vanhan 3.6.3 version R:stä
- jotain avainta on lisättävä johonkin Mintin Updatessa, ohjeet tähän on ihan erilaiset riippuen siitä mistä katsoo

R on tietääkseni alunpitäen Linux-maailman tuotos, mutta nykyisessä Linux-sekavuudessa se on helpompi asentaa Windowsissa, missä ei tarvi kuin ladata se yksi ainoa .exe ja napsauttaa sitä. Näin oli itse asiassa jo 10 v.s.!

Minä sitten asensin R:n lisukkeineen Mintiin haalittuani ne sekavat ohjeet eri puolilta nettiä ja pähkäilemällä ja kokeilemalla ja kyllähän se lopulta onnistuikin.

https://en.wikipedia.org/wiki/R_(programming_language)

Lue lisää

??? Yhdellä komennolla 'apt install r-base' sai asennettua - ei kovin vaikeaa? Saman voi tietysti tehdä klikkaamalla pakettienhallinnassa r:n asennus-kuvaketta.

Anonyymi kirjoitti:

Kokemuksena havainnollistaakseni kerron jotain R-kielen ja RStudion asentamisesta uusimpaan Mint Cinnamoniin nykyisessä sekavuudessa:

- mistään ei löydy selkeitä, yksiselitteisiä ohjeita kys. härpäkkeiden asentamisesta mihinkään Linux-distroon
- Mintin Software Managerilla saa suoraan asennettua vain jo vanhan 3.6.3 version R:stä
- jotain avainta on lisättävä johonkin Mintin Updatessa, ohjeet tähän on ihan erilaiset riippuen siitä mistä katsoo

R on tietääkseni alunpitäen Linux-maailman tuotos, mutta nykyisessä Linux-sekavuudessa se on helpompi asentaa Windowsissa, missä ei tarvi kuin ladata se yksi ainoa .exe ja napsauttaa sitä. Näin oli itse asiassa jo 10 v.s.!

Minä sitten asensin R:n lisukkeineen Mintiin haalittuani ne sekavat ohjeet eri puolilta nettiä ja pähkäilemällä ja kokeilemalla ja kyllähän se lopulta onnistuikin.

https://en.wikipedia.org/wiki/R_(programming_language)

Lue lisää

Oma vikasi kun käytät jotain Minttiä.

R studion kotisivuilla:

Debian 9
Ubuntu 18 /Debian 10
Fedora 19/Red Hat 7
Fedora 34/Red Hat 8
OpenSUSE 15
macOS 10.15
Windows 10/11

Siitä vaan valitsemaan.

Tuo siis R-studio.

R on Debianissa toki valmiina ja sen saa käyttöön asentamalla paketti r-base.

Mm Debian on yli 10 DVD levyä! Ja siittä asennetaan noin 3 Gb.. OS.
Eli siis on valinnanvaraa!
Linux jakeluissa ei ole yhtä oikeeta tietä, vaan eria asiat voi tehdä monilla eritavoin!
Ja jakelut on niitä mitkä kyhää mielestään parhaan valinnan! On harrastaja pohjaisia, mutta on ammattipohjaisia kuin mm Ubuntu ja Suse.

Höpöhöpö, linuxin käyttäjiä seuraa kukaan! Windowsin käyttäjiä sen sijaan seurataan ja mm. microsoft haluaa tietää kaiken tekemisistäsi ja menemisistäsi!

Mm Ubuntu on nopeempi kuin W10.

windows on teikäläisille hölmöille... me muut osaamme suojautua, jos tarve vaatii ja ihan vittuilessaankin.

Anonyymi kirjoitti:

Mm Ubuntu on nopeempi kuin W10.

Missä se on nopeempi? Ja kuinka monta sekunnin kymmenystä? Miten se näkyy käytännössä? Tähän kokonaisuuteen täytyy vielä laskea Ubuntun jatkuva säätely ja näpertely. Äläkä vaan kehuskele että "ei mun oo tarvinnu säädellä ja näperrellä". Se on linux-hörhöilyn vakiojuttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Missä se on nopeempi? Ja kuinka monta sekunnin kymmenystä? Miten se näkyy käytännössä? Tähän kokonaisuuteen täytyy vielä laskea Ubuntun jatkuva säätely ja näpertely. Äläkä vaan kehuskele että "ei mun oo tarvinnu säädellä ja näperrellä". Se on linux-hörhöilyn vakiojuttuja.

Lue lisää

Mikä hiton jatkuva säätely ja näpertely? Windowsiahan sitä tarvii säätää kun kaikki asetukset on oletuksena päin....sanonko mitä? Säätely ja näpertely kuuluu windowsmaailmaan eikä linuxmaailmaan joten äläs hörhöile siellä!

Anonyymi kirjoitti:

Missä se on nopeempi? Ja kuinka monta sekunnin kymmenystä? Miten se näkyy käytännössä? Tähän kokonaisuuteen täytyy vielä laskea Ubuntun jatkuva säätely ja näpertely. Äläkä vaan kehuskele että "ei mun oo tarvinnu säädellä ja näperrellä". Se on linux-hörhöilyn vakiojuttuja.

Lue lisää

Tähän mennessä säätämiset ovat aina olleet käyttäjän omia ongelmia. Oma vika kun säätää kun voisi vaan käyttää normaalisti.

Niinkin arkinen asia kuin hiiren rullan nopeudensäätö joissakin linukspaketeissa oli tuskaa. Meni joko liian nopeaksi tai hitaaksi. Optimaalista nopeutta ei löytynyt. Odotan nyt milloin tulee joku käyttäjäystävällinen jakelu.

Ja hupijuttuja suolletaan.
Pysykää poissa jos ette mitään osaa tai opi.

Anonyymi kirjoitti:

Ja hupijuttuja suolletaan.
Pysykää poissa jos ette mitään osaa tai opi.

Ei se mitään hupijuttua ole, minäkin olen tuo hiiren rullajutun pannut merkille.

Anonyymi kirjoitti:

Niinkin arkinen asia kuin hiiren rullan nopeudensäätö joissakin linukspaketeissa oli tuskaa. Meni joko liian nopeaksi tai hitaaksi. Optimaalista nopeutta ei löytynyt. Odotan nyt milloin tulee joku käyttäjäystävällinen jakelu.

Lue lisää

Winhiihulille on kaikki vaikeata
https://askubuntu.com/questions/255890/how-can-i-adjust-the-mouse-scroll-speed
"I removed the USB dongle that comes with my wireless mouse and plugged it back and fixed my scrolling speed instantly."
Elikkä kaveri käyttänyt irti usb-jutskan...
Toinen on sitten tuo xinput, jolla voi säätää.
Kannattaa kysyä neuvoa joltain nuoremmalta.

Anonyymi kirjoitti:

Winhiihulille on kaikki vaikeata
https://askubuntu.com/questions/255890/how-can-i-adjust-the-mouse-scroll-speed
"I removed the USB dongle that comes with my wireless mouse and plugged it back and fixed my scrolling speed instantly."
Elikkä kaveri käyttänyt irti usb-jutskan...
Toinen on sitten tuo xinput, jolla voi säätää.
Kannattaa kysyä neuvoa joltain nuoremmalta.

Lue lisää

"Pieni arkinen asia" aikaansaa huikeat sudosulkeiset. Linux on masokistin unelmakäyttis!

Anonyymi kirjoitti:

"Pieni arkinen asia" aikaansaa huikeat sudosulkeiset. Linux on masokistin unelmakäyttis!

Linux ei ole mikään masokistin käyttis joten valehtelet taas!

Anonyymi kirjoitti:

"Pieni arkinen asia" aikaansaa huikeat sudosulkeiset. Linux on masokistin unelmakäyttis!

Iso arkinen asia on pakko-oireinen puuta-päätä-heinää-hölöttäminen.

Anonyymi kirjoitti:

Iso arkinen asia on pakko-oireinen puuta-päätä-heinää-hölöttäminen.

Noinko se on vaikeeta myöntää ihan simppeli tosiasia? Siitäkin pitää leimata asian kokeneet vajaaälyisiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Noinko se on vaikeeta myöntää ihan simppeli tosiasia? Siitäkin pitää leimata asian kokeneet vajaaälyisiksi.

"Pieni arkinen asia" aikaansaa huikeat sudosulkeiset. Linux on masokistin unelmakäyttis!"
"Iso arkinen asia on pakko-oireinen puuta-päätä-heinää-hölöttäminen."

Kumpiko leimaa?

Musiikkistudioissa käytetään maksullisia ohjelmia jotka ovat paljon parempia kuin Ubuntu Studion mukana tulevat.
Ubuntu Studio soveltuu lähinnä opiskelijan 0-budjetin kotistudioon jossa on kirpparilta hamuttua äänentoistolaitteistoa, ja akustointina seinille ripustettuja lakanoita.

Anonyymi kirjoitti:

Musiikkistudioissa käytetään maksullisia ohjelmia jotka ovat paljon parempia kuin Ubuntu Studion mukana tulevat.
Ubuntu Studio soveltuu lähinnä opiskelijan 0-budjetin kotistudioon jossa on kirpparilta hamuttua äänentoistolaitteistoa, ja akustointina seinille ripustettuja lakanoita.

Lue lisää

Ubuntusta on siis olemassa versio Studio käyttöön jo nyt - ei siinä mene kauaakaan, kun siitä tulee niin hyvä, ettei muuta enää tarvita! Helpompi asentaa yksi käyttöjärjestelmä, jossa tulee kaikki tarvittava mukana, kuin alkaa hamuta sieltä sun täältä ei-yhteensopivia ohjelmistoja eri instrumenteille ja laitteille.
Sitäpaitsi, Ubuntu Studiota markkinoidaan distrona luoville ihmisille - ei se rajoitu musiikkiin, vaan löytyy video-editointisoftat, grafiikka-ohjelmistoja, sekvensereitä, 3d-mallinnusta yms. yms. yms.
https://www.youtube.com/watch?v=txVIlioe2xU
Tosi on: 0-budjetilla pääsee jo liikkeelle. Kuitenkin taustalla olevat ohjelmistot ovat välillä jopa ammattilaistasolla käytettyjä ja laadullisesti ei ole mitään estettä tehdä vaikka omaa CD-levyä tai DVD-elokuvaa. Laatu on tasan sillä tasolla, millä tasolla ovat kamerat ja mikrofonit! Luovuuden ideologia taustalla vaikuttaa:
https://www.youtube.com/watch?v=LoQu3XXIayc
-studio-tasoinen mikrofoni puheohjelmien tekoon

Anonyymi kirjoitti:

Ubuntusta on siis olemassa versio Studio käyttöön jo nyt - ei siinä mene kauaakaan, kun siitä tulee niin hyvä, ettei muuta enää tarvita! Helpompi asentaa yksi käyttöjärjestelmä, jossa tulee kaikki tarvittava mukana, kuin alkaa hamuta sieltä sun täältä ei-yhteensopivia ohjelmistoja eri instrumenteille ja laitteille.
Sitäpaitsi, Ubuntu Studiota markkinoidaan distrona luoville ihmisille - ei se rajoitu musiikkiin, vaan löytyy video-editointisoftat, grafiikka-ohjelmistoja, sekvensereitä, 3d-mallinnusta yms. yms. yms.
https://www.youtube.com/watch?v=txVIlioe2xU
Tosi on: 0-budjetilla pääsee jo liikkeelle. Kuitenkin taustalla olevat ohjelmistot ovat välillä jopa ammattilaistasolla käytettyjä ja laadullisesti ei ole mitään estettä tehdä vaikka omaa CD-levyä tai DVD-elokuvaa. Laatu on tasan sillä tasolla, millä tasolla ovat kamerat ja mikrofonit! Luovuuden ideologia taustalla vaikuttaa:
https://www.youtube.com/watch?v=LoQu3XXIayc
-studio-tasoinen mikrofoni puheohjelmien tekoon

Lue lisää

Ubuntu Studion 3d-mallinnusohjelmaa eli Blenderiä on käytetty ennakkovisualisointeihin käsikirjoitusta varten. Esim. Spider Man 2 ja Captain America: The Winter Soldier.
Lisäksi Wonder Womanin lopputeksteissä on joitakin Blenderillä tehtyjä kuvia, eli päätynyt jopa kuvaruudulle asti jos jaksaa istua teatterissa myös lopputekstien ajan.

Nämä osaamattomat koulukiusaajamopoautopojat ovat yhden asian nyhveröitä.

Heipä heiheille, siksipä Microsoft tekeekin pääosan voitoistaan muuten kuin Windowsilla.

Miten vielä jaettaisiin maksu eri ohjelmoijille? Ja tuotetuki yms. UNIX:kin on ollut eri versioita esim. Coherent,Esix, Interactive etc. Joissakin distroissa saa toki lahjoittaa mutta en ole vielä lahjoittanut kertaakaan. Mutta tuskimp taitaa tulla??

Luke kaa seuraava viesti! Jotain ongelmia että tulee monta kertaa :( Antaa virhettä lähetteässä!

Tulee näköjään monta kertaa! Antaa lähettäessä virheen! Lukekaa alimmainen kommentti!

Anonyymi kirjoitti:

Miten vielä jaettaisiin maksu eri ohjelmoijille? Ja tuotetuki yms. UNIX:kin on ollut eri versioita esim. Coherent,Esix, Interactive etc. Joissakin distroissa saa toki lahjoittaa mutta en ole vielä lahjoittanut kertaakaan. Mutta tuskimp taitaa tulla??

Lue lisää

"Miten vielä jaettaisiin maksu eri ohjelmoijille?"

jaetaan rahat kehittäjille esim. näin:

Kuvankäsittelyohjelmien osalta

GIMP:n tekijöille: 0% Kuvankäsittelyohjelmien budjetista.

Sille taholle, joka kehitti GIMP:ille uuden vaihtoehtoisen käyttöliittymän, joka toimii samoin kuin Photoshop: 100% Kuvankäsittelyohjelmien budjetista.

Ja muissa ohjelmaryhmissä sama idea:

Rahaa ei saa välttämättä se, joka kehittää (käyttöliitymältään surkean) ohjelman, vaan se, joka kehittää ko. ohjelmaan helppokäyttöisen ja loogisen käyttöliitymän.

Ehkä se, kun raha menee hyvän käyttöliitymän kehittäjälle eikä alkuperäisen ohjelman tekijöille, motivoisi siihen, ettyä jo alusta alkaen käyttöliitymät kehitettäisiin helppokäyttöisiksi, ja jos ei, niin silloin kehittäjä joutuu katselemaan vierestä, kun toiselle kehittäjälle maksetaan hyvin!

Miksi muuten tuota GIMP:in parempaa vaihtoehtoista käyttöliitymää ei pidetä uutisoinnissa hyvin esillä, olisi todella sen arvoista !

Eipä niistä tarvitse sataa aukkoa kuukausittain korjata niin kuin eräästä umpikoodi-W:stä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä niistä tarvitse sataa aukkoa kuukausittain korjata niin kuin eräästä umpikoodi-W:stä.

"Linuxista löytyi kriittinen bugi -hyökkääjä saa pääkäyttäjän oikeudet 100% varmasti ! Bugi on yli 10 vuotta vanha, ja se löytyy kaikista tärkeimmistä Linux-jakeluista.
26.1.2022 11:02
Ars Technica kertoo, että Linux-käyttäjille jaettiin äskettäin iso annos huonoja uutisia. Tietoturvayhtiö Qualysin tutkijat olivat löytäneet Linuxista 12 vuotta vanhan bugin, joka antaa hyökkääjälle reitin tunkea koneeseen sisään ja kaapata itselleen täydet pääkäyttäjän oikeudet.

Bugi on Polkit-nimisessä työkalussa (aiemmin PolicyKit). Polkit huolehtii unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien käyttäjäoikeuksista. Se esimerkiksi tarjoaa keinot, joilla prosessit voivat turvallisesti toimia keskenään.

Se myös tarjoaa käyttäjälle tavan suorittaa komentoja korkeilla käyttäjäoikeuksilla.

Polkitissä, tai oikeastaan sen komentokäskyssä pkexec, on ollut muistikorruptiobugi vuodesta 2009. Sitä hyödyntämällä hyökkääjät ovat voineet hilata omia käyttäjäoikeuksiaan korkeammalle asteelle, aina pääkäyttäjän oikeuksiin asti.

Tämän haavoittuvuuden hyödyntäminen on triviaalia ja lähteiden mukaan pomminvarmaa. Jos hyökkääjät saavat uhrikoneesta minkäänlaista jalansijaa, he voivat hyödyntää pkexecin bugia 100-prosenttisella varmuudella ja tunkea koneen täyteen haittaohjelmia pääkäyttäjän valtuutuksilla.

Haavoittuvuutta voi hyödyntää, vaikka Polkit ei olisi käynnissä.

Koska Polkit löytyy käytännössä ihan jokaisesta Linuxista, haavoittuvuuden vakavuusaste on erittäin korkea."

Sinänsä paradoksaalisesti jos halutaan juuri omiin tarpeisiin niin riisuttu ja optimoitu käyttöjärjestelmä kuin ikinä on mahdollista, niin tarvitaan todellista asiantuntijaa asentamaan ja konfiguroimaan se.

Kohtuulliseen hyvään lopputulokseen pääsee kyllä itsekin käyttämällä jonkin suuren jakelun, vaikka Debianin tai Ubuntun asennusmedian manuaaliasennusmahdollisuutta, missä ennen asennusta käydään läpi kymmeniä valikoita ja valitaan niistä vain juuri ne käyttöympäristöt ja sovellukset, mitkä on "pakko olla". Perustasolla valinnat tosiaan lähtevät ihan siitä, että itsesi on päätettävä haluatko koneeseesi esimerkiksi äänet vai et.

Periaatteessa tarvitset vain selaimen, mutta käytännössä sekin tarvitsee paljon muiden sovellusten tukea toimiakseen. Kokeile itse, niin huomaat. ; )

Debianin muokattu, minimiasennus lienee lähimpänä tuota. Tai sitten Apple, jos luottaa siihen että Apple ei vakoile mutta todennäköisesti siellä on peräreikä NSA:lle.