Minä en meditoi

Eri metodien järjestelmävaatimukset ja hyötysuhteet monilla eri kokoonpanoilla olisi kiinnostava artikkeli.

Lähteekö matto lentoon? Eikös tässä joku vuosi siten ollut "meilläkin" vaaleissa lentävän maton porukkaa. Mutta ilmeisesti kelit eivät suosineet porukkaa eduskuntaan?

On se nyt sentään kahdeksasosa.

Yksinäisen koko elämä on meditaatiota, ei tarvitse istua epämukavissa asennoissa

Meditaatio perustuu itsekeskeiseen, henkiseen ahneuteen , omanedun tavoitteluun ja itsekkyyteen,

Mistä ihmeestä tässä ketjussa oikein puhutaan?

"Monille amerikkalaisille ja jopa amerikkalaisille buddhalaisille voi olla yllätys kuulla, että valtaosa maailman buddhalaisista ei meditoi. Mutta se on totta. Noin 250 miljoonasta nykyisin elävästä buddhalaisesta vain pieni osa harjoittelee säännöllisesti meditaatiota; tämä ei koske vain buddhalaisia maallikoita vaan jopa monia buddhalaisia munkkeja, nunnia ja pappeja Aasian eri maissa, joissa buddhalaisuus on pääuskonto. Oliko tilanne erilainen menneisyydessä? Kyllä, oli aikoja ja paikkoja, jolloin miljoonat munkit ja nunnat elivät ja harjoittivat luostareissa, joissa meditaatio oli normaalia, mutta länsimaiden oletus, että buddhalaisuus ja meditaatio ovat yksi ja sama asia, on valikoiva käsitys. Buddhalaisuus on paljon muutakin kuin meditaatiota. Meditaatio on vain yksi haara Buddhan opettamasta kahdeksankertaisesta polusta - polusta, joka sisältää eettisiä opetuksia, älyllistä opiskelua sekä persoonallisuuden ja luonteen muuttamista terveiden asenteiden ja tekojen kautta.
"
-Lewis Richmond, Buddhalainen kirjailija ja opettaja
Huffpost.com

Hindulaisuudessa meditaatio on vain yhdessä kolmesta (useammastakin) henkisestä tiestä, jotka johtavat samaan ja ovat osittain päällekkäisiä ja samanaikaisia.
Buddhalaisuudessakin on erilaisia suuntauksia, joista eniten kansan parissa oleva perustuu enimmäkseen uskomiseen, joka on yksi teistä ja paljolti koko tie monessa uskonnossa.

Buddhalaisuudessa (syntyi hindulaisuudesta) meditaatio ja sen johdannaiset toiminnassa ovat osa uskontoansa, kuten monessa uskonnossa rukous.
Buddhalaisuus on uskonto, joka perustuu sisäiseen huomioimiseen, ja on se kolmas (tai ensimmäinen) tie hindulaisuudesta.
Lisäksi buddhalaisuudessa (kuten muissakin uskonnoissa ja ei-uskonnoissa) on etiikka, jota painotetaan osiltaan, ja kuuluu osiltaan toiminnan tiehen (toinen tie hindulaisuudessa), joka on jo tuttua lännessäkin, jos etiikka on tuttua. Toiminnan tiehen kuuluu myös meditaatiot buddhalaisuudessa, vaikka huomioimisen tiellä erityisesti, ja yleensä jooga hindulaisuudessa on toiminnallista, ja rukouskin ja palvonta on toimintaa, vaikka tie onkin uskonnon ja tunteiden puolella erityisesti.

Jos ei yksi tie kiinnosta, niin sitten toinen. Moni valinnut esim. kristinopin ja puhuu sitten pahaa muista teistä, kun ne ei omaan persoonaansa sopinut.

minäkään en meditoi.
Ainakaan ns. muotomeditoi, jossa istutaan tietyssä asennossa ja harjoitellaan hengittämistä.
Sen sijaan viidyn puutarhassa istutan kasveja ja poimin rikkaruohoja.
Kaikessa rauhassa omaan tahtiin.
Seuraan hyönteisten tohuja ja lintuja lentoa.
Nautin auringon lämmöstä.
Syksymmällä marjojen ja sienten poiminta metsässä.
Nuo ovat minun "meditointia".

Ainakin ensimmäisen tason realisaation pitäisi olla mahdollinen ilman dhyanaa, mutta onhan tuo fiksua ja hyödyllistä touhua. Parhaimmillaan mukavaakin.