Hei.
Olen 18-vuotias nuori mies. Pääsin peruskoulusta kohtuullisin arvosanoin pari vuotta sitten, mutta en ole sen jälkeen suorittanut mitään tutkintoa. Yritin käydä lukiota ja ammattikoulua, mutta kummatkin jäivät kesken. Ei tullut yhtään mitään.
Diagnooseina minulla on Asperger-piirteisyys ja tähän liittyvät aistiyliherkkyydet, jotka tekevät ihmisjoukoissa olemisesta lähes mahdotonta. Lisäksi olen keskivaikeasti masentunut ja kärsin ahdistuneisuushäiriöstä. Menneisyyden traumoja (koulukiusaamista ja huonoja kotioloja) käsittelin psykoterapiassa parin vuoden ajan. Olen myös masennuslääkityksellä. En kuitenkaan ole saanut toimintakykyäni takaisin siinä määrin, että jaksaisin opiskella tai tehdä työtä. Päivittäiset toimet pystyn suorittamaan, muuta en vain jaksa. Voimat loppu.
Miten on, onko minun mahdollista päästä työkyvyttömyyseläkkeelle? En tiedä että onko tämä oikea paikka kysyä, mutta en keksi muutakaan. Asun vanhempieni luona ja elin peruskoulun jälkeen kuntoutusrahalla, joka kuitenkin katkaistiin kun lopetin koulunkäynnin. Tällä hetkellä elän oikeastaan vanhempieni varoilla, koska en tiedä mitä tukea minun tulisi hakea. Toimeentulotukea, työttömyyskorvausta, sairauspäivärahaa (?) En näe itseäni tulevaisuudessa työkykyisenä, ja minun olisi ratkaistava tämä tilanne jotenkin.
Plussana vielä se, että vanhempieni mielestä olen vain asennevammainen ja laiska ihminen, vaikka oikeasti toimintakykyni on laskenut hyvin alas. Työkyvyttömyys ja mielenterveyden ongelmat ovat heille tabu. He häpeävät minua ja ovat sanoneetkin sen ääneen. Mutta minua ei kiinnosta, pyrin vain selviytymään päivästä toiseen tässä saatanan paskassa maailmassa. Nukun, herään, syön, käyn ulkona kävelemässä, katselen televisiota ja pelaan pleikkaria. Mitään muuta en jaksa tehdä, nämäkin edellämainitut asiat teen vain siksi että pysyn järjissäni.
Olen 18-vuotias nuori mies. Pääsin peruskoulusta kohtuullisin arvosanoin pari vuotta sitten, mutta en ole sen jälkeen suorittanut mitään tutkintoa. Yritin käydä lukiota ja ammattikoulua, mutta kummatkin jäivät kesken. Ei tullut yhtään mitään.
Diagnooseina minulla on Asperger-piirteisyys ja tähän liittyvät aistiyliherkkyydet, jotka tekevät ihmisjoukoissa olemisesta lähes mahdotonta. Lisäksi olen keskivaikeasti masentunut ja kärsin ahdistuneisuushäiriöstä. Menneisyyden traumoja (koulukiusaamista ja huonoja kotioloja) käsittelin psykoterapiassa parin vuoden ajan. Olen myös masennuslääkityksellä. En kuitenkaan ole saanut toimintakykyäni takaisin siinä määrin, että jaksaisin opiskella tai tehdä työtä. Päivittäiset toimet pystyn suorittamaan, muuta en vain jaksa. Voimat loppu.
Miten on, onko minun mahdollista päästä työkyvyttömyyseläkkeelle? En tiedä että onko tämä oikea paikka kysyä, mutta en keksi muutakaan. Asun vanhempieni luona ja elin peruskoulun jälkeen kuntoutusrahalla, joka kuitenkin katkaistiin kun lopetin koulunkäynnin. Tällä hetkellä elän oikeastaan vanhempieni varoilla, koska en tiedä mitä tukea minun tulisi hakea. Toimeentulotukea, työttömyyskorvausta, sairauspäivärahaa (?) En näe itseäni tulevaisuudessa työkykyisenä, ja minun olisi ratkaistava tämä tilanne jotenkin.
Plussana vielä se, että vanhempieni mielestä olen vain asennevammainen ja laiska ihminen, vaikka oikeasti toimintakykyni on laskenut hyvin alas. Työkyvyttömyys ja mielenterveyden ongelmat ovat heille tabu. He häpeävät minua ja ovat sanoneetkin sen ääneen. Mutta minua ei kiinnosta, pyrin vain selviytymään päivästä toiseen tässä saatanan paskassa maailmassa. Nukun, herään, syön, käyn ulkona kävelemässä, katselen televisiota ja pelaan pleikkaria. Mitään muuta en jaksa tehdä, nämäkin edellämainitut asiat teen vain siksi että pysyn järjissäni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
alat taiteilijaksi tai kirjoittamaan kirjoja, Teet omaan tahtiin sen mukaan miten terveystilanne antaa myöden.