Vuosikymmenien ajan törmännyt siihen että akateemiset, virkamiehet, opettajat ja muut valtion tai kuntien suojatyöpaikoissa oleskelevat harrastavat aktiivisesti herranpelkoa ja viranomaisuskovaisuutta. Ilmeisesti he pelkäävät purra ruokkivaa kättä.
Samaten useimmat jotka elävät toimeentulotukien varassa. Ilmeisesti he kokevat valtiovallan tai kuntansa elättäjäkseen ja emohahmokseen, jota he kunnioittavat.
Vaimoni kuuluu noihin akateemisiin kunnan sinisilmiin virkanaisiin, joka luottaa demokratian toimivuuteen ja siihen että paras ja oikea tieto tulee viranomaisilta ja että parhaat henkilöt on virkoihinsa valittu.
Jokainen suomalainen virka kuuluu jollekin puolueelle, vaikka itse virkailijalla ei olisi mitään tekemistä kyseisen puolueen kanssa. Vaimoni jakkara kuuluu demareille.
Isommat demarivirkamiehet käyvät sitten tarkastelemassa pienempiään ja jakamassa keppiä ja porkkanaa. Tulostavoitteita, säästöjä, ohjeistusta siitä mitä saa sanoa ja mitä ei. Jakavat puoluekuria ihmisille jotka ei tiedä asiasta mitään. Mielistelevät jos tottelet kaikessa ja haukkuvat surutta jos mokaat vaikkapa tilaamalla laitosvanhuksille jouluna euron kalliimman aterian kuin mitä oli budjetiksi sovittu.
Heidät on siis suomeksi sanottuna peloteltu olemaan hiljaa ja käsketty olla arvostelematta päätöksiä tai lausuntoja. Muutoin käy huonosti. Herranpelon viljeleminen on erinomainen keino pitää kansaa kurissa ja meillähän virkamiehiä on maailman eniten väkilukuun nähden. Ollaan niinkuin DDR:ssä aikoinaan jossa jokaiseen perheeseen kuului ainakin yksi valtion myyrä joka vakoili omaa ja toisten perheitä.
Tämä herranpelko näkyy esimerkiksi tuossa Estonian tapauksessa ja siitä tämä mieleeni tulikin. Tietyt ihmiset eivät vaan uskalla tai voi millään uskoa että viranomaiset olisivat väärässä, tai jopa valehtelisivat kansalle. He eivät suostu uskomaan. Pelokkaimmat eivät halua kuulla vaihtoehtoisia teorioita laisinkaan vaan haluavat haudata asian vähin äänin ettei vaan tule harmia. Jotkut taas ovat aggressiivia "salaliittoteoreetikoille" jotka kyseenalaistaa virallisia teorioita.
Nyt kun USA on tullut korkeimmalta taholta ulos ufoasioiden kanssa ja myöntänyt ufojen ja ufo-ohjelmien olemassaolon, niin moni viranomaisuskovainen on tästä järkyttynyt. Ei pelkästään ufoista järkyttynyt vaan siitä että miten on mahdollista että valtio on salannut näin suuria asioita kansalaisilta, vaikka salailua ei pitänyt olla olemassa eikä salaisia tutkimuksia.
Näille pelotelluille ja manipuloiduille ihmisille on vaikeaa koettaa kertoa selkeistäkään faktoista, jotka sotii viranomaisteoriaa vastaan miltään osin. He eivät kuuntele ja sanovat "antaa olla se on jo vanha asia ja selvitetty aikoja sitten".
Minun mielestä totuuden selvittäminen on aina tärkeää ja ajankohtaista. Mitä isommasta asiasta on kyse, sitä tärkeämpää se on. Murhakaan ei Suomessa koskaan vanhene. Miksi pitäisi minkään muunkaan antaa vanheta, jos totuutta ei ole selvillä?
Samaten useimmat jotka elävät toimeentulotukien varassa. Ilmeisesti he kokevat valtiovallan tai kuntansa elättäjäkseen ja emohahmokseen, jota he kunnioittavat.
Vaimoni kuuluu noihin akateemisiin kunnan sinisilmiin virkanaisiin, joka luottaa demokratian toimivuuteen ja siihen että paras ja oikea tieto tulee viranomaisilta ja että parhaat henkilöt on virkoihinsa valittu.
Jokainen suomalainen virka kuuluu jollekin puolueelle, vaikka itse virkailijalla ei olisi mitään tekemistä kyseisen puolueen kanssa. Vaimoni jakkara kuuluu demareille.
Isommat demarivirkamiehet käyvät sitten tarkastelemassa pienempiään ja jakamassa keppiä ja porkkanaa. Tulostavoitteita, säästöjä, ohjeistusta siitä mitä saa sanoa ja mitä ei. Jakavat puoluekuria ihmisille jotka ei tiedä asiasta mitään. Mielistelevät jos tottelet kaikessa ja haukkuvat surutta jos mokaat vaikkapa tilaamalla laitosvanhuksille jouluna euron kalliimman aterian kuin mitä oli budjetiksi sovittu.
Heidät on siis suomeksi sanottuna peloteltu olemaan hiljaa ja käsketty olla arvostelematta päätöksiä tai lausuntoja. Muutoin käy huonosti. Herranpelon viljeleminen on erinomainen keino pitää kansaa kurissa ja meillähän virkamiehiä on maailman eniten väkilukuun nähden. Ollaan niinkuin DDR:ssä aikoinaan jossa jokaiseen perheeseen kuului ainakin yksi valtion myyrä joka vakoili omaa ja toisten perheitä.
Tämä herranpelko näkyy esimerkiksi tuossa Estonian tapauksessa ja siitä tämä mieleeni tulikin. Tietyt ihmiset eivät vaan uskalla tai voi millään uskoa että viranomaiset olisivat väärässä, tai jopa valehtelisivat kansalle. He eivät suostu uskomaan. Pelokkaimmat eivät halua kuulla vaihtoehtoisia teorioita laisinkaan vaan haluavat haudata asian vähin äänin ettei vaan tule harmia. Jotkut taas ovat aggressiivia "salaliittoteoreetikoille" jotka kyseenalaistaa virallisia teorioita.
Nyt kun USA on tullut korkeimmalta taholta ulos ufoasioiden kanssa ja myöntänyt ufojen ja ufo-ohjelmien olemassaolon, niin moni viranomaisuskovainen on tästä järkyttynyt. Ei pelkästään ufoista järkyttynyt vaan siitä että miten on mahdollista että valtio on salannut näin suuria asioita kansalaisilta, vaikka salailua ei pitänyt olla olemassa eikä salaisia tutkimuksia.
Näille pelotelluille ja manipuloiduille ihmisille on vaikeaa koettaa kertoa selkeistäkään faktoista, jotka sotii viranomaisteoriaa vastaan miltään osin. He eivät kuuntele ja sanovat "antaa olla se on jo vanha asia ja selvitetty aikoja sitten".
Minun mielestä totuuden selvittäminen on aina tärkeää ja ajankohtaista. Mitä isommasta asiasta on kyse, sitä tärkeämpää se on. Murhakaan ei Suomessa koskaan vanhene. Miksi pitäisi minkään muunkaan antaa vanheta, jos totuutta ei ole selvillä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.