Helmasi heilahteli
tanssin pyörteessä
kateellisena katselin
katsoit kuitenkin
suoraan silmiini
sydämeni veit silloin
kesähän on jo ovella.
tanssin pyörteessä
kateellisena katselin
katsoit kuitenkin
suoraan silmiini
sydämeni veit silloin
kesähän on jo ovella.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Tulit lähemmäks kaukaa
aikamatkan päästä.
Vierelleni istahdit
puhutaanko säästä.
Siitä aikaa
silmäs, kun viimeks mä näin.
Tanssin pyörteistä
kätes, kun oli mun ympärilläin.
Jokohan tänä kesä taas
käsikädessä kuljemme
muistelemme unelmoimme
rakkauden ihmeellisyydestä
sydämemme pom pom lyö.
Mua kädestä pidit kiinni
sun kätesi lämmön muistan.
Katua pitkin käveltiin
sanojasi kauniita toistan.
Iholla suloisen lämmin
kesän kevyt tyyli hyväili.
Kätes ympärilläin tunsin
hellästi rutistaen mua hyväili.
Hiuksesi pörröiset tyynyllä
aamuraukean katseesi muistan
älä lähde vielä, kuiskasit
kätesi ympärilleni kiersit
lähtöni siirtyi, myöhästyin
tekisitpä saman vieläkin!
Aamulla heräsin vierestäs,
kesän, tuon kukkien aikaan kauneimman.
Kun kuulen linnun laulun,
sut muistan, sun sylis,
sun suudelmas hellän lämpimän.
Unelmia yhteisiä ...
pilvilinnojakin kai
haaveiltiin
kuiskailtiin
lupauksia monia
oi nuoruusajan
lemmenhuumaa
ajan tuon jos
takaisin saisi
ehkä se syömmess´
vieläkin väräjää
Lemmenhuuma nuoruusajan
sydämes väräjää.
Kauneimmista kaunein
musiikkki heläjää.
Aikaan jos takas pääsis
tunnelmaan niin lupaavaan.
Tuohon suloiseen herkkään
ei sanoin pysty kuvaamaan.
Tehkäämme aikamatka
istukaamme mättähällä
kuunnelkaamme sydäntämme
muistoissamme palatkaamme
aikoihin nuoren lemmen
ujoutta, kainoutta,
palavaa tunnetta,
kiihkeyttäkin
tanssin pyörrettä
läheisyyttä,
hellyyttä.
Nuoruuden suloisuus
rakkautta viatonta
kahden ihmisen tunteet yhtyen,
muistojen syleilyyn vaivun.
Sydämen sykähtämään
saa ylimääräisen lyönnin lyömään
kaikki kaunis mieleen pulpahtaa,
helliin ajatuksiin antaudun.
Oi sitä ihanaa
nuoruuden aikaa
tämän päivän elo
harmaita päiviä
sitäkin, mutta...
kyllähän kahden kypsän
tunteetkin hehkua saa
roihutakin!!
kukas sen kieltää
annetaan lemmen
kuiskuttaa.
Tunteet suuria, voimakkaita
nuoruuden ihanaa aikaa.
Tunteet harkitsevia, kestäviä
aikuisuuden suloista taikaa.
Tunteet molemmat, ihmeellisen taivaalliset
ei väheksyä saa kumpaakaan.
Tunteet aidot, syvät, näyttää saa
onnellinen olla pitää, rakastaa vaan.
Voi, osaisinpa minäkin
noin tunteita ilmaista.
Tunteen toden tuntuisen
piirrät, siirrät, oi, oi!
Kiitos, rakastetaan yhä.
Rakkaus sana tuo kaunis
kiehtoo valtaa meiltä mielen.
Rakastaa tunne tuo suloinen
soinnut soittaa sydämen kielen.
Todellakin kaunis sana
ihana myös itse tunne
sehän osuu suoraan
sisimpään.
Tunne suuri rakkauden
sydämessäin väräjää.
Hyvä siinä olla on
kauniit muistot siitä jää.
Tunne meidän yhteinen
tuon tunteen tahdon pysyvän.
Luo sisimpään se tunteen meill´
kauniin romantiikan kestävän.
Romantiikan suloisen
silmillä ja ilmeillä
sydämiimme näin saamme
muistoja ihania, ai ai
silti kaipuu kaihoisa
helliä sanoja odottaa.
Pitkä katse silmiin
kuin hitsaus, irti ei pääse.
Kuumenee, alkaa polttaa
sydämen lyönnit kiihtyy.
Oi rakkaani tietäisitpä
miten sydämeisn laulaa.
Laulaa virttä rakkauden
serenaadia kaunista kaipaavaa.
Sydän kokee ilot surut
kätkee rakkauden murut.
Laulua sydämesi lukea
tahdon, runoksi pukea.
Joskus sydän tyhjää hakkaa,
rakastamasta jos vain lakkaa.
Kaipauskin sydäntä raastaa,
rakkainta likelle haastaa.
Kaikkea sydän pieni kestää,
rakkautta ei siis saa estää.
Rakasta, rakasta armas aina,
silloin ei suru syöntä paina.
Rakkausretkemme ollut pitkä, alusta aloitamme laulun herkän. :)
Sun sydämes laulun suloisuus
mut sanattomaks sai sen inanuus.
Rakkainta kun rakastaa
häntä vierelleen myös halajaa.
Tuntea saa rakkaan tuoksun
pois unohtaa voi kaiken juoksun.
Läheisyys toisen ihmisen
arvostaa työtä luojan luomisen.
Saitpa aikaan ihanan soinnun
mitenkähän minä tästä toinnun.
Teemmekö yhdessä iltalenkin
tulethan luo puiston penkin?
Istumme me siinä, valuvi hiki
kunpahan olemme toisiamme liki.
Hienosti toinnuit:) Korjaan virheen edelliseen runoon,
inanuus pitää tietysti olla ihanuus, varmaan sen osasitkin korjata.
Mukaasi tulen penkille puiston
tuo se mieleen nuoruuden muiston.
Istumme hiljaa, katsomme silmiin
sanoja emme kai siihen tarvii.
Eleellä ilmaista voi
sanoil ei merkitystä
läheisyys ja tunteet
ripaus muistoistamme
siinä kaikki
ihan liki.
Istumme liki liimautuneena
tunteet syvät tunnustaneena.
Lämpöä hehkuvat katseet herkät
lämpöisen käden kosketukset hellät.
Tunteet laavan lailla sulaen
sydämet samaan tahtiin sykkien.
Puiston penkillä muistellaan
kuinka ihanaa meillä on ollutkaan.
Kevätilma voi
tunteet jäähdyttää
mennään siis sisään
lämpimään.
Laava kai jähmettyy
mutt sydän sykkii ja
katse, kosketus
lämmittää.
Vienossa kesätuulessa taas
puiston penkillä syleillään
lämpimästi.
Vain me
lemmessä.
Kaunista tunteilua, herkkää kaipailua
meidän kahden tuntemattoman.
Matkaa taivallettu, ajatuksia vaihdettu
tikapuille runojen otimme askelman.
Ylös kiipesimme, kurkottaakkiin yritimme
ihmeellisyyden tunteen valtakuntaan.
Aistiakin saatoimme, lähes meidän lempemme
retki suloiseen sanojen satumaailmaan.
HYMYILEMME KAHDEN?
nettiavaruudessa
runokirjavuudessa
sinä hyvin kuvasit
riimitellä taisit.
Onkohan tunnetta tää,
pelkkää sananhelinää?
itseämmekö peilaamme
vaiko runoheilaamme?
Tunnettani yön vähän
kuvailin vain tähän.
Sanojesi tunnelmaan
pääsisinpä tulemaan.
Teit kysymyksiä mulle
vastata mä osaa en sulle.
Tämä epäselvää kaikki
koko runoporukan sakki.
Onko tunnetta tää
ota siitä selvää sää.
Ihanaahan tää ois
jos totta olla vois.
Sinä ystävä tuntematon
en tietää voi, minä onneton
kanssa kenen jutellut
tarinoita ihania tunnelmoinut.
....sinulleko
vai itselleni?
Onnettomasta
kaukana lienet.
Kenties susta kaukana oon
muusta ajatukset menee sumentoon.
Palataan kesällä taas niihin nuoruuden tanssihetkiin.
joko kesä taas koittaa
talven pimeyden jälkeen?
Jäit kai odottamaan
kaipaatko vielä ?
Sielun silmin sinuun katson
anovasti kaipailen
paluuta kesiin entisiin
muistoissa,
tähän nyt!
Runostasi edellisestä ymmärsin
odotellaan kesään tahdoit.
Kesän tultua, kun puissa lehdet
palataan takaisin tanssi tunnelmiin.
Silloin muistot kauniit nuoruuden
herää kesän herkkiin muistelmiin.
Katsotko minua sielun silmiin
anovasti kysyvästi kaipaillen?
Kaipaatko jo kesää kuunsiltaa
romantiikkaa, juhannusyötä?
Tahdotko ottaa minua kädestä kiinni
kävellä kanssani kuun katsellessa meitä?
Käsikkäin
kesäiltana
kahden.
Todellakin
kaipailen,
perääsi
haikailen.
Romantiikka,
romanttista on....
Maalaan puistonpenkin keltaiseksi
sitten istumme siihen hetkiseksi.
Maali ehtinyt ei kuivua
me ehdimme jo istua.
Takamus nyt keltajuovainen
kaks marjaa oomme mies ja nainen.
Keltaiset juovat kun muistetaan
siitä toisemme taas tunnistetaan.
pyllyäsi ihanaa,
miss vilahdellee
helluntaiaattoehtoona?
Ei paitaa, vain raitaa
kullankeltaista, juu.
Pyöritä, pyöritä
raidat yhdeltä näyttää.
Voi kauhia siun kanssais
villillä päällä ollaan
pyöriä, pyöriä, pyöriä
kovaa kyytiä rattaillas.
Ajatukset vinhaa vauhtia
sulla juoksee, viilettää
mukana ken uskaltaa
sun kanssas samaa tahtia.
Eih kyyti kovin vauhdikas,
aatoksesi vain nopeuttaa.
Kesa nyt, juhaanus pian,
miten tanssimme yhteinen.
Pysyit poissa tovin,
iloinen nyt kovin oon.
Jatkoa saat kun palajan,
sua aatossissa halaan.
Mikä maa, mikä valuutta
mistä mahdat kirjoittaa
Lomallako mua muistelet
sielläkö mulle runoa rustailet
Pitkä tarinamme, missä määränpää
joko loppu meille häämöttää
Terveisiä vaihdeltu
virtuaaliset tanssit tanssittu
Kiitän mun runojani kun luit
tutulta tunnuit, tutuksi tulit
Ehken et ollut keneksi luulin
ehken en minäkään keneksi luulit.
Ihahanaa kesää meille molemmille ;)
Lomalla sua ikävöin,
viestin sulle sinetöin.
Lomallakin mä sua hain
en näkynyt, outoja vain.
Runotuttuja,
rakkausjuttuja,
runosi ihan kivoja,
sä toit mulle iloja.
Kiitos ihana tuntematon,
fiilis ollut uskomaton,
kesää nyt vain vietämme,
tapaammeko, tiedämme?
Kysyit tapaammeko
vastaan tapaamme
Tule tänne jälleen kesän mentyä
tule luokseni, istu viereeni
raitaiselle puistonpenkille
Vaihdetaan sanoja kauniita
ollaan taas... yhdessä
niinkuin tunnettais toisemme
vaihdetaan ajatuksia, kokemuksia
Tule jälleen kesän mentyä, tule?
ps. muista: kesällä kerran ja tanssittiin
mihin kesäksi häippäset,
sain nyt sun terveiset.
Kevähästä kiitos
ihanas runoliitos.
En oikeastaan häippäse mihinkään
en vaan malta istua sisällä kesäsäällä
olla koneella niin usein kuin talvisäällä
Toki vastaan viestiisi aina kun huomaan
kiittelen seurasta, kauniista runoista
tekstistä, mielenkiintoisista sanakäänteistä
minäkin kesällä netissä,
harrastusten parissa
enimmäkseen häärin,
pitää oikein miettiä
miten onkaan yhteytemme
pitänyt jo tovin.
Somasti kesärakkautta
talvellakin pidimme
suudelman sinulle
nyt haluan antaa.
Suudelmasi lämmitti
sydäntäni mun
Hellän lämmön tunsin
huulillasi sun
Kaukana et olla voi
lämmön virtaa
muuten tuntea en vois
Kiitoksen kukkaset mä annan
kaunniista sanoistas
kas näin mä ojennan
Kaukana, kuitenkin lähellä,
sanasi ihanasti lämmittää,
lähentää.
Kukkiakin, kesäisiä,
rakkaudella
poimittuja,
kiitos!
Lämpimästi sua halaan,
suutelenkin.
Tässä toisiamme kiittelemme
lämpimästi näin ajattelemme
Sanoista kauniista lausutuista
hellistä, sydäntä sulattavista
Niin ihana kesä tullut on
vieköön meidät kesän nautintohon
Lämpö auringon sulattaa kaiken jään
virkistää voi kesän lämmin sade sää
Lämmin on kesä,
linnuilla pesä.
Ajatukset kesäiset,
aatokset yhteiset.
Ihanasti sinut tunnen,
ihan niin kuin ennen,
kesällä aatoksemme yhtyy,
lemmen aatoksiin ryhtyy.
Lämmin halaus, suukkokin,
rakkauteen säilyy uskokin.
Hämmästyitkö
uskoitko silmiäsi?
Petyitkö
tuliko tyhjyyden tunne?
Kiirehditkö
pois juoksetko?
Epäröitkö
valuiko kaikki hiekkaan?
Ei, en usko, vaan... :)
Kysyit, hämmästyinkö
epäröinkö, petyinkö?
Ehkä vähän kaikkea,
uskoa oli vaikea,
olitko sinä, vaiko
joku pilailiko.
Kesähän kärpäsetkin tuo,
ajatuksin saavun sun luo,
iloa, rakkautta,
näin netin kautta,
sulle toivotan halauksin,
pienin lemmen kuiskauksin.
Sulla tutumpaa nikkiä täällä onko
jonka kertoa mulla myös voisit
sut paremmin siitä tunnistaisin
Kuiskaa täällä aikamatkan päässä
ihan näin kahdestaan aattelin
mut turhalta pohdinnalta säästä
Eikös tää jo lie tuttu,
kuukausia vanha juttu.
Pohdit, niin kuin minäkin,
vaan kukahan liet sinäkin?
Kastehelminäkö chattiin tuut,
kesällä kerran, ei tunne muut.
Voi voi siun kanssais
kuin myös miun kanssain
Tää murteeks ihan menee
meille ovet koska aukenee
En tiiä mitä ajatella
ajatukset ovat katkolla
Oot arvoitus sä suuri
sen totesin mä juuri
Chattiin tuunko
Kastehelmenäkö oonko
Tohdi sitä en käyttää
sovi siellä ei näyttää
Mistä rakkautemme alkoi,
se ei mikään salaisuus.
Kesä oli, kärpäsiä,
vain me kaksi.
Ihana olit silloin
ja uskon niin, vieläkin.
Pikkurillisi ympäri
pyöritit minut,
suudelmiin hukutit.
Vastasin, lämpenin,
sinä vain hymyilit,
kujeilit.
Kauanko siitä kun rakastuttiin
yhdessä kesää vietettiin
Vuosia vierähtänyt monta
tämähän lähes uskomatonta
Juhannus sykähdytti silloin,
kahden istuimme kesäilloin.
Kauanko todella siitä,
kertoa aika ei riitä.
Unelmissamme
juhannus elää.
Juhannus sykähdytti silloin
kahden istuimme kesäilloin.
Kauanko todella siitä
kertoa ei aika riitä.
Unelmissamme,
haaveissamme,
juhannus yhä elää,
ja satakieli helää.
Huomaatko kuinka moni kiinnostunut
meistä täällä aikamatkan päässä
En tiedä enää mitä kertoisin
kertoisinko vain säästä
Meidän tarinamma kiinostaa
rakkausmuistot kauniit nää
Nuoruuden ihanat muistelmat
mieltä muidenkin ne hellyttää
Huomaatko kuinka moni kiinnostunut
meistä täällä aikamatkan päässä
En tiedä enää mitä kertoisin
kertoisinko vain säästä
Meidän tarinamme kiinnostaa
rakkausmuistot kauniit nää
Nuoruuden ihanat muistelmat
mieltä muidenkin ne hellyttää
Mehän elämme tässä ja nyt,
juhannus taas ovella,
tanssilavalle hanuri kutsuu,
siellä lähekkäin, kuiskaten,
elämme tätä päivää,
nauttien,
kuten silloin ennen
nuoruudessamme.
Kesälavat ihania juu
aivankuin ennenvanhaan
maitolaiturilta kuuluu muu
Kesäloman aika koittanut on
matkan teen pienen sellaisen
nyt riennän loman nautintohon
Kesäinen juhannusaika,
mielessäkö lemmentaika?
Sytyttää vieläkin,
ihan kuin ennenkin,
pienikin roihu lämmittää,
kai meitäkin se jännittää.
Suukolla sua muistan,
juhannusta toivotan.
Kesä suloista lemmen aikaa
lämmin ihana ilma kuin Espanjan
Kauniita kukkia myös meillä, merikin
vihreä luonto, kauniit järvet, Suomen maiseman.
Juhannus meidät yhdistää...
...juhannus ainainen,
joululaulun sanoja
mukaellen.
Ja meillähän on,
sydämessämme.
Nuoruutemme vain
muistoissamme.
Rakkauden tuli,
ikuinen.
Nuoruus aikaa tunteiden
tunneaaltojen syvien
Sydän muistaa kaiken sen
tuon ajan ihanan nuoruuden
Rakkauden tuli ikuinen
niin...
sana voimakas, tuo ikuinen...
Ikuinen rakkaus,
totta mitä sanoit,
paremminkin
aikuinen rakkaus,
kokonaisvaltainen,
ymmärtäväinen.
Ymmärrämme,
rakastamme.
Aikuinen rakkaus
tunne suloinen
jotenkin niin syvällinen
miellyttävä sellainen
Niinkuin sanoit kokonaisvaltainen
sitä se juuri on ja ymmärtäväinen.
Voi että löysit sopivat sanat kuvailemaan aikuista rakkausta!
Tosin joku voi olla tästäkin eri mieltä, mutta minuun se kolahti.
*huokaa*
Rakkauden ymmärtää vain se,
joka rakastaa ja jota
r a k a s t e t a a n.
Meillä runorakkaus.
!kestorakkautta!
Solmumme yhä avaamatta,
tutustuminen tavaamatta.
Silti toivotan ihania hetkiä,
rakkaudenkin suloisia retkiä.
Rakkauden saaja ja antaja
vain voi tietää
suuren rakkauden salat
Rakkaus on ihana asia
kaiken se kestää
jopa vaikeatkin ajat
Runorakkaudessakin on jotain
kaipuuta herkkää
miten lauseet rakennat
mihin järjestykseen laitat sanat
Yhdessä näin runoamme,
muistamme toisiamme,
rakkauden lähteellä,
lempiväisten veneellä.
Herkistelläkin tahtoisin,
jos vain silleen osoaisin,
sanomattakin tietänet,
puhumattakin arvannet,
sinä, vain sinä, mielessäni,
olisitpa tässä vieressäni.
Voi sinä kultasydän
ystäviä ollaan mä pyydän
Kaunista tekstiä laitoit
sen kaipauksin kansiin taitoin
Vastata jaksat runoihin mun
käpertyä tahtoisin syliisi sun
Kaunis runotarinamme tää
onko nähnyt tää jo määränpään?
En tiedä mitä sanoisin
en tiedä mitä toivoisin
Sinä tiedät omat toiveesi
sinä tiedät omat tarpeesi
Sydämesi sykkeen kuulla
haluaisin, suu suulla.
Syliini käpertyneenä,
lähelleni kiertyneenä,
siltikään et vahaa, vaan
ihminen siinä ainoastaan.
Minun toiveeni, tarpeeni,
vastaus edellä, haaveeni.
Tanssihame eilen heilahti
kesätansilavalla keinahti
Viihdyin hetken lavalla tällä
pitkästä aikaa, tai väliäkö hällä
Sydän ei sykähtänyt, ei kertaakaan
vaikka ei tietenkään, olisi saanutkaan
Runojen parissa viihdyn paremmin
vaikka kirjoittelenkin sinua aremmin
Kiitos kauniista runostasi
ehkä virtuaalisuudelmastasi
ja ihania, muistoja,
ja vehreitä puistoja,
runoissa muistot elää,
ja tangokin viel helää.
Runoissa meidän muistot elää
sut muistan kesällä kerran
Sun kauniit runot, riimit
mun korvissain helää
Näin voi kaksi runoilla,
rakkaudestakin uumoilla,
tuntematta toisiaan,
sanoa ihan laisiaan.
Hyvät yhteiset tunnut
ihanat rakkausoinnut,
kiitos, ihana tanssittiin,
kiva, runoissa kohdattiin.
Pitkä on ketju tää
mikähän on määränpää
Kauanko jaksat vastailla mulle
minkä aiheen keksin mä sulle
Rakkaus aihe ihana
kaipuunkin kipinä
Haukeus, kaipailu
kipeän paijailu
Kaikkiin sama lääke
mennäänkö ostamaan...? :)
Jatkammeko vain rakkaus-aiheella,
meillähän se jo hyvällä vaiheella,
mikäs sen kaipuunkaan poistaisi,
miksei se meillekin loistaisi.
Odotan jännällä
mitä sä pännällä
jännää aikaansaatkaan
meidän rakkausmatkaan.
Rakkaus kehtoa keinuttaa
kuin äiti lastaan tuudittaa
Rakkaus sydäntä pompottaa
niin ihanan tunteen valtaan saa
Antaa rakkauden kuljettaa
nostetaan lisää purjetta
Tuuli meidät viedä saa
ihanaan rakkauden satamaan
Rakkautta kai runomme nämäkin,
sitä kai lienee vastaus tämäkin,
teemastasi luin nyt toisaalla,
se oli kuin tähtönen taivaalla.
Ihanan suloista rakkaus on,
se tunne, ihan korvaamaton.
Rakastakaamme toisiamme,
olkoon se aina vieraanamme.
Luit toisaalla minun…
ihan kiva, mitä pidit
kaikista muistakin?
Rakkaus on suloista
suorastaan suurenmoista
sen myönnän minäkin!
Sinulla ajatusta,
minulla pajatusta,
pidinpä runostasi,
kiitos sanoistasi.
Onko rakkaus vain fraasia,
vaiko sydämessä soiva asia?
Aito rakkaus lämmittää,
uutena vähän jännittää,
rakkaus on makupala,
aina ei avaudu sala.
Kaikella on aikansa, rakkaudellakin,
sitähän tarvitsee olla itsekullakin.
Rakkaus soi mun sydämessäin
tunteella kirjoitan kaiken ain’
Rakastaa voi montaa eri asiaa
tunteilla voi monella eri tavalla
Jokin kaipuu soi mun rinnassain
tunteen riimeiksi pukea koitan kai
Vain runot mieleni voi rauhoittaa
sen näin sullekkin voin tunnustaa
Aito tunne, sydän mukana,
rakkaudessa se on takana,
tunteeton rakkaus, olla voiko?
sydänten sävel siinäkö, soiko?
Sanat,tunteet, ajatukset,
usein pelkät pajatukset,
sisäinen rakkauden palo,
loistaa kasvoilla valo.
Rakkaudessa on aina tunteet
aidossa rakkaudessa mukana kulkee
Jotkut voivat rakkaudesta pajattaa
eivät totta tarkoita, kenties jujuttaa
Joskus teot kertovat enemmän kuin sanat
yksi kaunis teko, vaikka sanoja olisi tuhat
Sanat voivat olla myös paljon puhuvia
jos tulevat sydämestä ja oikein osuvia
Rakkaudessa on aina tunteet,
kirjoitit,
vihassa samoin tunteet,
mutta onko vihassa rakkautta,
voi ollakin, vai onko, pohdin?
Silti rakastuminen, rakkaus
täynnä ihanaa tunnetta,
joskus sokeaksikin tekevää,
en tiedä ihanampaa oloa.
Tässää pohdintani tunteista,
surusta, vihasta, rakkaudesta.
Runoissassi ihana sointu,
osaat tunnelmoida, kertoa
rakkaudesta.
Sanonta sanoo, että viha ja rakkaus kulkevat käsi kädessä.
Olen pohtinut mitähän tuo tarkoitta, siinä taitaa olla perää.
Oletko koskaan kuulut kenenkään sanovan, että
”vihaan ja rakastan sinua yhtä aikaa” minä olen.
Viha on tunne ja Rakkaus on tunne, jos ei tunne kumpaakaan
silloin on välinpitämätön, jos taas tuntee, niihin reagoi jollain tavalla.
Aivan kuin surukin on tunne, siihen reagoidaan suremalla.
Meillä on sydän joka kertoo miten pitää tuntea milloinkin,
tai siis määrää meidän tunteemme usein itsestämme riippumatta.
Vai?
Puhutaan kuumista lemmenöistä,
seksistä myös,rakkaudentöistä.
Onko rakkaus mukana silloin,
kun lemmessä ollaan illoin?
Totta kai rakkautta myös,
tunnetta kans lemmentyös.
Pohdintamme mielenkiintoinen,
silti tosi rakkaus auvoinen.
Lempi leimuaa
rakkaus roihuaa
kaipaus polttaa rintaa
kysyy rakkauden hintaa
etsii kaunista maisemaa
hellää katsetta kaipaavaa
ihanaa herkkää tunnelmaa
oikeaa rakkauden satamaa
kaikkein kauneinta unelmaa
suloista rakkauden suudelmaa
Rakkaus pohdinnassamme,
samoin sydämmissämme.
Rakkaus on tunnetta,
lemmenkin lainetta.
Siksi rakkauden korkeaveisu,
sanoissasi sydämen ratkaisu.
Suudelman kaipaavan
sinua niin janoavan,
lähetän tässä,
aamuteelmässä.
Kivasti sanoman ilmaisit
runon tuon jonka lähetin
Vastaus sulla kaikkeen
kaipauskin haikee
Kuinka rakkaus onkaan suloista
rauhoittavaa kuin solina puroissa
Kuunnellaan hiljaisuutta
rakkauden kuuliaisuutta
Kertooko se meille mitään ssshhh…
Hiljaakin rakkaus tulee,
toisinaan kohinan kuulee,
ihanaa sykettä sydämessä,
hikoilua ihan kämmenessä.
Vain rakastunut tietää,
sydänkin tunteen löytää,
antaa ja saa,
se on ihanaa!
Oomme kaukana aikamatkan päässä
kuinmyös pitkän polun päässa
Heitän täältä yhden jo kirjoitetun runoni
lähemmäks, helpommin tutkailtaks, sopiiko?
ps. tuu perässä jos... hmmm