Mitä tunteita nousee?
Mitä jos kertoisit viimein, ihan kaiken.
Mitä jos kertoisit viimein, ihan kaiken.
Tänään ajattelen sinua..
Anonyymi
591629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Välitän mutta ihastuminen on loppunut. Hän ei ole sellainen joksi häntä luulin.
Täytyy kysyä, tunsitko hänet hyvinkin kun ihastuit? Millä tavoin huomasit, ettei hän ollutkaan sellainen kuin luulit? Tuli vaikutelma, että ehkä ette niin hyvin ole tunteneetkaan?
Mielikuvat joita itselläni ehkä oli eivät päteneetkään. Kun ihastuin, hän ei ehkä ollut ns oma itsensä.
Millaisia mielikuvasi sitten olivat tai miten hän erosi niistä?
Hänessä ei ole tunteen paloa, sellaista mitä itse haen.
Minusta voisi noin ajatella. Mitä enemmän tunteita sen enemmän pyrin ne piilottamaan. Voi, kun tietäisi hän kuinka palavaaa tunne on. En voi pitää villapaitaa, kun se tunne polttaa.
Olen ihan samanlainen. Tai vaikka se tunne olisi vasta toive siitä, että haluu tutustua, niin silti mulla menee jarrut helposti pohjaan. Harvoin kiinnostun ja se on järjenlähtöä sitten tiedossa, niin parempi jarruttaa kunnolla😅, varmuuden vuoksi…ei voi mitään,
Kunpa saisin olla sun lähellä ja tutustua sinuun... Katsot kuitenkin poispäin 💔
Hän halusi jatkaa matkaa yksin, etsien ja odottaen jotain parempaa.
Niin se on... Hän yhä odottaa...
Anteeksi että olen niin epäonnistunut ihmisenä... En silti toivoisi välejä jossa ei edes katsomaan pysty. Haluaisin että kaikesta huolimatta voi olla lämmin ja hyväksyvä tunnelma, vaikka sitten jonkun toisen kanssa jatkaisikin matkaa.
Missä päin katsoo pois päin?
Ikävää, toivoa, ihastumista, hellyyttä, rakkautta, velvollisuuden tunnetta, kärsivällisyyttä, pelkoa, ja kipua, luopumista. Siinä on rakkaimmankanssa eletty elämä pähkinän kuoressa. ♥️♥️
Rakastan, ikävöin ja himoitsen... ajattelen joka päivä <3
Ihana ❤️
Siepäs oott ihanin 😘❤️
Minä ajattelen sinua joka päivä :) Kiva, että sinä joskus minua. Jatka ajattelua…hyvä siitä tulee.
Minähän jo kerroin kaiken 😀, sun vuoro.
Hahah 😍
Mikään ei ole muuttunut,
vaikka ihan kaikki on.
Päivittäin sydän läikähtelee,
ja sykkii itsensä sykkyrälle,
Lähelläsi.
Miten joku noin kaunis olento voi ollakin mun elämässä?
Välistä mietin,
että olisko se suudelma pitänyt antaa?
Olisiko kaikki mennyt raiteilleen?
Oliko se mun siirron varassa?
Vai onko tämä se millaiseksi tämä tarina on kirjoitettu.
No sitä tässä mietin, mille deittisivustolle kyhään rakkauskirjeen kun tinderistä ei löydy ketää mulle sopivaa. 😏
Samat tunteet kuin ennenkin. Mutta epäröin. Kyseenalaistan. Tulkitsinko hänet väärin. Voisiko hän olla ensimmäinen kirjoittaja, kiinnostus minua kohtaan ohi? Oliko tunteita ja kiinnostusta koskaan olemassakaan hänen osaltaan. Jos ovat hiipuneet, tuskin koskaan vahvoja olivatkaan. Aito rakkaus ei katoa, näin ajattelen. Olen epävarma kaikesta. Kaikki nämä vuodet, eikä kumpikaan ole saanut aikaiseksi yrittää vähän enemmän. Yrittää edetä. Teinkö oikean ratkaisun kun lähdin. Ehkä. Sain jotain mikä minulle on nyt maailman tärkeintä. Yhä kuitenkin, haaveilen suhteesta hänen kanssaan. Aina voi haaveilla.
Minulla on samat mietteet. Hän oli oikea mutta minun oli lähdettävä.
Minähän päätin jo toissa kesänä kertoa sinulle kaiken. Tilaisuus meni ohi, ja sitten se ei enää tuntunutkaan sopivalta.
Nyt alkaa taas olla vahva tarve kertoa. Mutta niin voimakas tunne kuin se onkin, niin yhtä voimakas tunne on se, että se on erittäin huono idea.
Pelkäätkö sitä ettei tunteet ole molemmin puolisia vai miksi huono idea?
En sitä pelkää, sillä melko varmasti tunteet ovat yksipuolisia. Huono idea muista syistä, lähinnä pelkään seurauksia. Ja jos en usko edes saavani vastakaikua, niin sitä paremmalla syyllä tuntuu huonolta idealta.
Tänään ajattelen sinua paljon vähemmän kuin jonkin aikaa sitten. Päivä päivältä, vähemmän ja vähemmän... Unohda en koskaan, vaikka kohtalaisen huonomuistinen olenkin.
Niin, on tainnutkin sytyttää nyt joku toinen.. 😿😿
Harmi kun ei ole käynyt noin molemminpuolin :(
Mä en.... Tää kestää ikuisuuden
Sama, huoh... ei siitä mihinkään pääse 🤩🤭❤
Siis sinäkö kuuntelet kaikki keskustelutkin mun kotona ?
Joskus se saattaa tuntua siltä, ikuisuudelta.
Taaksepäin kun ei elämässä sillä tavalla pääse, niin eteenpäin vaan sitten.
Ei se tunnu... Haluan vain ja vain hänet. Eteenpäin mennään mut sit yksin jos se ei oo hän
❤️
No mikäs siinä sitten ☺️ Toivottavasti saat hänet, jota vierellesi toivot.
Aika monella taitaa olla ajatus et voi olla useampi oikea ja katse vaan eteenpäin....
Katsoin hänen someaan ja sain vaikutelman hänel olevan sydänsuruja ja joku tietty jo mielessä.
Ei siinä sitten tule laittaneeksi mitään viestiä kun sai käsityksen hänen sydämen sykkivän toiselle...
Tästä kyllä jo hetki aikaa, mutta tuskin tilanne muuttunut..
Ää, mua kukaan ajattele. En muista, että kukaan ois koskaan sanonut ajattelevansa mua. Vanhemmat poislukien.
Tunteet, onhan mulla monenmoisia tunteita, ne ei vaan oikeen ilahduta ketään. Niinpä koitan olla tunteilematta tai teen sen salaa.
Kuulehan sie Suatana... aivan varmasti sua on aikojen saatossa ajatellut monikin ja ehkä just tälläkin hetkellä joku.
Ehkä, se olis vaan kiva kuullakin joskus sanottavan ääneen. Että jonkun ajatuksissa merkkaan jotain. Miksi ihmiset pitää itsestäänselvyytenä, että kyllä se tietää eikä koskaan sano ääneen, että hei mä ajattelen sua ja sä olet tärkeä tms?
Jokainen tykkää olla tärkeä jollekin ja kuulla sen.
Totta. Muistatkos sä sanoa tunteesi ääneen, sen että kaipaat, välität, rakastat? Mä olen tuota koittanut aika tavalla opetella.
Muistan, joka ikinen päivä.
Sittenhän tilanteet ei oo toivottomia, kun on täälläkin ainakin yksi joka sanoo ja toinen joka opettelee 😉 Pidä tuo linja. Mukavaa päivää Suatana 🙃
Ei, vähän yksinäisiä vaan. :)
Kiitos, samoin. (:
Musertavan kipeä tunne sydämessä.
Oon hänelle näkymätön. Just eilen tuli huomattua.
Stalikerit rakastuneet kylmiin naisiin suhteessa itseensä.
Kamalaa 😶
Tarkoitatko minua stalkkeriksi vai mikä ihmeen stalikeri?
😅
Joka tapauksessa on se vähän vaikeaa välttää toisen kohtaamista kun samas kaupungis asuu. Se vasta olisikin epänormaalia jos alkais tietoisesti välttelemään koska ei sekään välttämättä onnistu. Elän ihan normaalisti, kohtaa tai sit ei.
Pikkukaupunkielämä kurjaa.
No on tää Suomessa aika iso kaupunki mut pyöritään ihan samoilla nurkilla
Mulla ei ole mennyt yhtään päivää ettenkö olisi ajatellut sinua, siis sen jälkeen kun tavattiin ❤️
Voi miten ihanalta kuulostaa ♥️
Ajattelisipa joku minua näin.
Ja tästä on siis jo yli neljä vuotta aikaa kun tavattiin ekan kerran 😘😳💏
Hän juoksi silloin bussiin helmojen alta vilahdellen.
🥰🥰😍
Pettymystä, enemmän itseeni kuin häneen. Pelkoa, olenko edelleen epävarma hapuileva kaikkien näiden vuosien jälkeen?
Kaikkea ei minusta ole kertomaan, koska tarinasta puolet on toisen.
Samoin koen rakkaani kanssa.. Miten voikaan olla raskasta rakastaa..
Kauko vai lähisuhde, todellinen vai haahuilua?
Todellinen suhde lähellä.
Pitää olla toinenkin leikissä mukana, muutoin pimeetä.