Siis kaikissa tapauksissa. Ideana olisi ettei tarvitsisi opetella erikseen eri verbien imperfektejä.
I was -> I did be
I went to school -> I did go to school
I bought a moped -> I did buy a moped
I was -> I did be
I went to school -> I did go to school
I bought a moped -> I did buy a moped
Vastaukset 6
Vanhimmat
Taitaa toimia mutta siitä tulee vähän inttämisen makua. Paitsi tuo "I did be" ei kuulosta luontevalta, vaan pitäisi sanoa "I was" myös tässä painokkaassa versiossa, joka muuten didillä luodaan.
Ja did-sanan kanssa voi jäädä ikiluuppiin, koska sehän on do:n imperfekti.
I screwed up = I did screw up = I did do screw up = I did do do screw up = jne.
Joku englanninkielinen voisi ajatella, että noin puhuva haluaa jostakin syystä viestittää painokkaasti esim. seuraavia ajatuksia:
’Minä todella kävin koulua, en jättänyt sitä käymättä, vaan kävin kouluni loppuun. Ei se ollut minulle helppoa, mutta kyllä minä koulua kävin, pitkään ja hartaasti.’
Sama juttu mopedin ostamisen kanssa. ’Minä todella ostin mopedin, en saanut sitä lahjaksi, en vaihtanut enkä varastanut, vaan nimenomaan ostin.’
Näitä nerokkaita kielellisiä keksintöjä pälkähtelee koululaisten päähän aina aika ajoin. Omana kouluaikanani muuan kaveri ryhtyi käyttämään pelkästää saksan substantiivien diminutiivimuotoa. Miksikö? Ne kaikki ovat das-sukuisia...
Tuossa on tietty logiikka. Kielto- ja kysymyslauseet kun tuolla keinoin jo muodostetaankin imperfektissä: pääverbi infinitiivissä ja do (tai jokin modaalisista apuverbeistä) imperfektissä.
Haitta väärän viestin tuottavasta "inttämisestä" did - apuverbillä on suurempi kuin se vaivannäkö joka tarvitaan tavallisimpien epäsäännöllisten verbien taivutusten opetteluun ulkoa. Niitähän tarvitaan joka tapauksessa kielen ymmärtämiseen kun itse lukee tekstiä tai yrittää ymmärtää keskustelua.