No ei todellakaan. Suostun parisuhteeseen pitkin hampain vain, jos oikeasti rakastun, kuten nyt kävi. En ole niin naivii ja tyhmä enää, että kuvittelisin parisuhteen tuovan onnen. Sitä on jo yritetty. Parisuhde ilman aitoa rakkautta on pahinta pelleilyä mitä voi keksiä. Liittykää sirkukseen parisuhderiippuvaiset. Naiselta tämä.
Minua lohduttaa vain avioliitto tietyn naisen kanssa. Kauhea tuska nyt. Mutta sen kanssa on elettävä. Toinen vaihtoehto on tehdä syntiä, paeta sydämensä ääntä. Jumala puhuu minulle nyt tämän sydämeni tuskan kautta. Se on kuritusta ja koulutusta.
0Äänestä
Anonyymi
.. ja ei ole mikään pelastus tuo avioliitto, paitsi jos Jumala on asian niin laskenut, että pelastamisekseni hänen on naitettava minut sille naiselle. En tiedä paljoa siitä mitä Jumala osalleni suunnittelee.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
.. ja ei ole mikään pelastus tuo avioliitto, paitsi jos Jumala on asian niin laskenut, että pelastamisekseni hänen on naitettava minut sille naiselle. En tiedä paljoa siitä mitä Jumala osalleni suunnittelee.
... Tämän voi joku tulkita että ollaan varattuja. Emme ole ainakaan tietääkseni. Se olisi inhottavaa jos kirjoittaisin varatulle naiselle tai kirjoittaisin varattuna.
0Äänestä
Anonyymi
Ei sitten! Uskon että kaivattusi on samaa sukupuolta kanssasi. Sinun tapauksessasi; unohda ja varaa paljon Buranaa.
0Äänestä
Anonyymi
Lyhyesti: Ei merkitse.
Vähän pidemmin: Mulla on asiat hyvin näinkin, en kaipaa pelastusta.
0Äänestä
Anonyymi
Ei ainakaan saisi koskaan merkitä. Ei omaa elämää voi rakentaa toisen ihmisen varaan.
0Äänestä
Anonyymi
Aikaisemmin merkitsi sitä että huolet, vastoinkäymiset ja murheet olisi paljon helpompi kohdata ja ilotkin olisi helpompi,kivempi ja mukavampi iloita yhdessä mutta näin kauan yksin olevana näihin asioihin tottuu ja on oppinut selviytymään yksin ja olemaan aina vahva. On ollut pakko. Vielä en kuitenkaan ole oppinut rakastamaan itseäni saati tykkäämään. Mutta ihailen itseäni siitä että olen pystynyt yksin selviytymään huonommista ajoista vahvempana, tiiliseinän läpi on vaan mentävä vaikka mikä olisi ja noustava ylös, itsekseen. Tuskin tulen saamaan ketään enää joten vielä vähemmän etsin kenestäkään pelastusta.
0Äänestä
Anonyymi
Yleensä parisuhde muuttaa asioita monimutkaisemmaksi sillä se on tiivis ihmissuhde, jossa itsekkään ajattelun sijaan pitäisi osata joustaa omista itsekkäistä tarpeistaan, tavoistaan jne. Mikäli ne aiheuttaa kitkaa suhteessa.
Osa sopeutuu suhteen me-henkiseen ajatteluun helpommin ja osa taas ajattelee suhteessakin että toinen on ”minun” tarpeideni ja halujeni täyttäjä, orja jonka kuuluu toimia niin kuin haluan ja tuoda mulle vain hyvää oloa.
Se ajattelu usein kosahtaa suhteen turmioksi sillä toinen jos on hyvin joustava ja kiltti suostuu siihen jonkin aikaa, mutta tulee aika kun hän alkaa haluaan myös asioita. Haluaa toteuttaa itseään, haaveitaan, unelmiaan, harrasteitaan, haluaa tuntea onnea, iloa ja ne voi ollakin kovassa ristitulessa sen toisen onnen ja ilon kanssa.
Esim. Kotona viihtynyt avovaimo haluaakin työelämään joka tarkoittaisi että mies joka on tullut kotiin valmiiseen ruokapöytään ja sen jälkeen siirtyy sohvalle katsoon lätkää kun vaimo tiskaa, pyykkää ja hoitaa lapset unille, joutuukin tilanteeseen jossa joutuukin osallistuun kotiaskareisiin ja tinkiin siitä lätkän katsomisesta sohvalla.
Se voi tuoda isoja riitoja.
Suhteessa selviää paremmin kun ymmärtää et kumpikaan ei ole toisen orja raatamassa toisen onnen eteen vaan molemmat elää yhdessä arkea yrittäen niissä puitteissa kuin mahdollista toteuttaa itselleen iloa tuovia asioita ja samalla tuoda ja luoda onnellisuutta suhteeseen.
Itse elin suhteessa jossa miehen näkemys oli et mä automaattisesti unohdan kaikki omat haaveet, harrasteet, unelmat jne. Jos ne hänen elämää tai oloaan saa epämukavaksi.
Ja näinhän se homma ei pitkälle edenny..
Mä häivyin etsiin onneani ilman sitä
0Äänestä
Anonyymi
Huuda minua avuksi hädän päivänä ! Minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua.
Psalmi 50:15 tämä on Jumalan puhelinnumero
0Äänestä
Anonyymi
Kuuntelen, on aivan hiljaista Rukoilen, Jumala on lähellä Aamen
Ei, vaan rakkautta, rakastamista, yhdessä eteenpäin kulkemista.
0Äänestä
Anonyymi
Ei. Vaan tasavertaista kumppania. Yksin ja/tai löyhässäkään suhteessa eläminen ei ole niin kivaa kuin arjen ja juhlan jakaminen aidosti rakastamansa ihmisen kanssa.
0Äänestä
Anonyymi
Olen täysin samaa mieltä. Enää en vähempään tyydy. Kun olet aina ollut hän, joka on ollut yksin kaikesta vastuussa, jolta toinen on vain vaatinut ja mikään ei ole koskaan riittänyt, pelkkää haukkumista saanut kiitokseksi, niin pitkän suhteen eron jälkeen en enää samaan suostu. Lupasin itselleni eron jälkeen, etten enää koskaan ala olemaan vastaavanlaisten naisten kanssa. Nyt olen jo pidempään tutustunut naiseen, joka on kaunis sisäisesti ja ulkoisesti, alan vihdoin taas luottamaan toiseen ihmiseen ja uskallan vihdoin rakastaa.
0Äänestä
Anonyymi
kuule ei taalla ole kenenkaan mukava olla yksin aina tarvitsee toista ihmistä
0Äänestä
Anonyymi
Hän täydentää minua ja korjaa halaus vajeeni, Pelastaa hänen ei tarvitse vaikka sai jo sydämeni.
0Äänestä
Anonyymi
Onpas kivasti sanottu toisesta ihmisestä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onpas kivasti sanottu toisesta ihmisestä.
Niin minä hänestä ajattelen vielä, kun mies ajattelisi minusta samoin.
0Äänestä
Anonyymi
Yksinäisyydeltä ehkä pelastaa. Muusta en tiedä.
0Äänestä
Anonyymi
Hidastusta.
0Äänestä
Anonyymi
Vie aikaa tärkeiltä asioilta.
0Äänestä
Anonyymi
En näe asiaa noin. Mutta oikean miehen kanssa, suhteeseen ryhtyminen saattaisi tuoda jonkinlaisen pelastuksen elämään. Mutta väärän miehen kanssa, elämä olisi kuin helvettiin olisi joutunut. Tämän tähden ei ole järkevää, tehdä minkäänlaista äkkinäistä ratkaisua.
0Äänestä
Anonyymi
Ei. Se merkitsee hyvää "matkaseuraa" (elämänmatkalla), jos siis kumppani ja parisuhde on hyvä. Molemmat on itsenäisiä ihmisiä mutta suunta pitää olla sama.
0Äänestä
Anonyymi
eipa taiba olla mutta sinut mina haluan kyllä nahba
0Äänestä
Anonyymi
tuo oli tekstisi mukavin lause kiitos siita kovasti sinulle kirjoiA MINULLE LISAA KOSKA NAITA ON MUKAVA LUKEA
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tuo oli tekstisi mukavin lause kiitos siita kovasti sinulle kirjoiA MINULLE LISAA KOSKA NAITA ON MUKAVA LUKEA
jos luit ja ylimman puoliskon niin minulla ei ole nyt mitaan muuta nama tulivat vaan jostakin mieleeni niin kirjoitin ne nyt en tanaan kirjoita enempaa taytyy valilla ajatella asioita niin voi olla etta jossakin vaiheessa vaikka kirjoitankin seija
0Äänestä
Anonyymi
Ei minua tarvitse pelastaa. Välillä tuntuu, että tarvitsen pelastusrenkaan näiltä tunteilta. Hän upottaa mut ihanuuteensa.
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
No ei todellakaan. Suostun parisuhteeseen pitkin hampain vain, jos oikeasti rakastun, kuten nyt kävi. En ole niin naivii ja tyhmä enää, että kuvittelisin parisuhteen tuovan onnen. Sitä on jo yritetty. Parisuhde ilman aitoa rakkautta on pahinta pelleilyä mitä voi keksiä. Liittykää sirkukseen parisuhderiippuvaiset. Naiselta tämä.
Sinäänsä en ole ole löytänyt vastausta kysymykseesi, mutta tässä on nyt eräänlainen vastaus.....
<3
https://www.youtube.com/watch?v=7M1jdJtOntI
T. "Super oranki mään "
Minua lohduttaa vain avioliitto tietyn naisen kanssa. Kauhea tuska nyt. Mutta sen kanssa on elettävä. Toinen vaihtoehto on tehdä syntiä, paeta sydämensä ääntä. Jumala puhuu minulle nyt tämän sydämeni tuskan kautta. Se on kuritusta ja koulutusta.
.. ja ei ole mikään pelastus tuo avioliitto, paitsi jos Jumala on asian niin laskenut, että pelastamisekseni hänen on naitettava minut sille naiselle. En tiedä paljoa siitä mitä Jumala osalleni suunnittelee.
...
Tämän voi joku tulkita että ollaan varattuja. Emme ole ainakaan tietääkseni. Se olisi inhottavaa jos kirjoittaisin varatulle naiselle tai kirjoittaisin varattuna.
Ei sitten! Uskon että kaivattusi on samaa sukupuolta kanssasi. Sinun tapauksessasi; unohda ja varaa paljon Buranaa.
Lyhyesti: Ei merkitse.
Vähän pidemmin: Mulla on asiat hyvin näinkin, en kaipaa pelastusta.
Ei ainakaan saisi koskaan merkitä. Ei omaa elämää voi rakentaa toisen ihmisen varaan.
Aikaisemmin merkitsi sitä että huolet, vastoinkäymiset ja murheet olisi paljon helpompi kohdata ja ilotkin olisi helpompi,kivempi ja mukavampi iloita yhdessä mutta näin kauan yksin olevana näihin asioihin tottuu ja on oppinut selviytymään yksin ja olemaan aina vahva. On ollut pakko. Vielä en kuitenkaan ole oppinut rakastamaan itseäni saati tykkäämään. Mutta ihailen itseäni siitä että olen pystynyt yksin selviytymään huonommista ajoista vahvempana, tiiliseinän läpi on vaan mentävä vaikka mikä olisi ja noustava ylös, itsekseen. Tuskin tulen saamaan ketään enää joten vielä vähemmän etsin kenestäkään pelastusta.
Yleensä parisuhde muuttaa asioita monimutkaisemmaksi sillä se on tiivis ihmissuhde, jossa itsekkään ajattelun sijaan pitäisi osata joustaa omista itsekkäistä tarpeistaan, tavoistaan jne. Mikäli ne aiheuttaa kitkaa suhteessa.
Osa sopeutuu suhteen me-henkiseen ajatteluun helpommin ja osa taas ajattelee suhteessakin että toinen on ”minun” tarpeideni ja halujeni täyttäjä, orja jonka kuuluu toimia niin kuin haluan ja tuoda mulle vain hyvää oloa.
Se ajattelu usein kosahtaa suhteen turmioksi sillä toinen jos on hyvin joustava ja kiltti suostuu siihen jonkin aikaa, mutta tulee aika kun hän alkaa haluaan myös asioita. Haluaa toteuttaa itseään, haaveitaan, unelmiaan, harrasteitaan, haluaa tuntea onnea, iloa ja ne voi ollakin kovassa ristitulessa sen toisen onnen ja ilon kanssa.
Esim. Kotona viihtynyt avovaimo haluaakin työelämään joka tarkoittaisi että mies joka on tullut kotiin valmiiseen ruokapöytään ja sen jälkeen siirtyy sohvalle katsoon lätkää kun vaimo tiskaa, pyykkää ja hoitaa lapset unille, joutuukin tilanteeseen jossa joutuukin osallistuun kotiaskareisiin ja tinkiin siitä lätkän katsomisesta sohvalla.
Se voi tuoda isoja riitoja.
Suhteessa selviää paremmin kun ymmärtää et kumpikaan ei ole toisen orja raatamassa toisen onnen eteen vaan molemmat elää yhdessä arkea yrittäen niissä puitteissa kuin mahdollista toteuttaa itselleen iloa tuovia asioita ja samalla tuoda ja luoda onnellisuutta suhteeseen.
Itse elin suhteessa jossa miehen näkemys oli et mä automaattisesti unohdan kaikki omat haaveet, harrasteet, unelmat jne. Jos ne hänen elämää tai oloaan saa epämukavaksi.
Ja näinhän se homma ei pitkälle edenny..
Mä häivyin etsiin onneani ilman sitä
Huuda minua avuksi hädän päivänä !
Minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua.
Psalmi 50:15 tämä on Jumalan puhelinnumero
Kuuntelen, on aivan hiljaista
Rukoilen, Jumala on lähellä
Aamen
Ei merkitse
Ei merkitse pelastusta minulle, mutta tämä on kaksi piippuinen asia.
Ei, vaan rakkautta, rakastamista, yhdessä eteenpäin kulkemista.
Ei. Vaan tasavertaista kumppania. Yksin ja/tai löyhässäkään suhteessa eläminen ei ole niin kivaa kuin arjen ja juhlan jakaminen aidosti rakastamansa ihmisen kanssa.
Olen täysin samaa mieltä. Enää en vähempään tyydy. Kun olet aina ollut hän, joka on ollut yksin kaikesta vastuussa, jolta toinen on vain vaatinut ja mikään ei ole koskaan riittänyt, pelkkää haukkumista saanut kiitokseksi, niin pitkän suhteen eron jälkeen en enää samaan suostu. Lupasin itselleni eron jälkeen, etten enää koskaan ala olemaan vastaavanlaisten naisten kanssa. Nyt olen jo pidempään tutustunut naiseen, joka on kaunis sisäisesti ja ulkoisesti, alan vihdoin taas luottamaan toiseen ihmiseen ja uskallan vihdoin rakastaa.
kuule ei taalla ole kenenkaan mukava olla yksin aina tarvitsee toista ihmistä
Hän täydentää minua ja korjaa halaus vajeeni, Pelastaa hänen ei tarvitse vaikka sai jo sydämeni.
Onpas kivasti sanottu toisesta ihmisestä.
Niin minä hänestä ajattelen vielä, kun mies ajattelisi minusta samoin.
Yksinäisyydeltä ehkä pelastaa. Muusta en tiedä.
Hidastusta.
Vie aikaa tärkeiltä asioilta.
En näe asiaa noin.
Mutta oikean miehen kanssa, suhteeseen ryhtyminen saattaisi tuoda jonkinlaisen pelastuksen elämään. Mutta väärän miehen kanssa, elämä olisi kuin helvettiin olisi joutunut. Tämän tähden ei ole järkevää, tehdä minkäänlaista äkkinäistä ratkaisua.
Ei. Se merkitsee hyvää "matkaseuraa" (elämänmatkalla), jos siis kumppani ja parisuhde on hyvä. Molemmat on itsenäisiä ihmisiä mutta suunta pitää olla sama.
eipa taiba olla mutta sinut mina haluan kyllä nahba
tuo oli tekstisi mukavin lause kiitos siita kovasti sinulle kirjoiA MINULLE LISAA KOSKA NAITA ON MUKAVA LUKEA
jos luit ja ylimman puoliskon niin minulla ei ole nyt mitaan muuta nama tulivat vaan jostakin mieleeni niin kirjoitin ne nyt en tanaan kirjoita enempaa taytyy valilla ajatella asioita niin voi olla etta jossakin vaiheessa vaikka kirjoitankin seija
Ei minua tarvitse pelastaa. Välillä tuntuu, että tarvitsen pelastusrenkaan näiltä tunteilta. Hän upottaa mut ihanuuteensa.