On aika huvittavaa et väkisin tehdään jotain reittiä. Olisi ihan kiva saada oikeata faktaa siitä mihin se parhaitten sopisi. Ei kai muutama satametriä pyörän kanssa tunnu miltään jos ei nyt ihan poikittain tehtäisi. Mietin usein noissa puistoissa kävellessä kun muodostuu ihmisten jaloilla tekemiä oikopolkuja että siinä on puistomestari epäonnistunut suunnittelussa kun ne aina ilmestyy samoihin paikkoihin. Eli jos olisin suunnittelija niin korjaisin niihin kohtiin väylät mut voihan ne olla jonkun mielestä siistejä kurapolkuja.
Pyörätiet ja jalankulku väylät.
Anonyymi
26638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Minua ihmetyttää kuinka leveä sen pyöräbaanan pitää olla, ettei siihen mahtuisi yhtä bussin mentävää kaistaa ja myös parkkipaikat sivuille. Ajetaanko fillarilla niin pöllyssä, että pitää olla reilusti mutkitteluvaraa?
Tanskassa ja Helsingissä pyöräkaistan leveys on noin 70 cm.
Miksi bussin pitäisi mahtua pyöräväylälle? Polkupyörän parkkipaikka ei onneksi vie paljoa tilaa.
Mitään miljoonia maksavia baanoja kahden korttelin matkalle ei siis tarvita.
Moi maalaisjärki! Mitä teet täällä? Lähdeppäs nyt vähin äänin takaisin sinne mistä tulitkin!!
Mun mielestä paikka on kyllä oikea mutta miksi hemmetissä molemmille puolille omat kaistat? Ei mitään järkeä koska ei niitä sääntöjä kuitenkaan noudata kuin tosipyöräilijät, ja he taas eivät kaupunkiin tule pyöräilemään.
Toinen turha homma on liikennevalot palokunnankadun risteykseen.
Olisi järkevämpää rakentaa siihen sibben puiston kopillinen pyöräparkki ja jättää se kymmenen metrin pyörätie rakentamatta. Ihmiset jättäisi sähköpyöränsäkin sinne jos se olisi varkaudenkestävä. Ei pyöräilijää sadan metrin kävely haittaa, päinvastoin, perse vetreytyy.
Olisi kiva tietää kenen kuningasidea oli alunperin pyörätie keskustaan. Velkainen kaupunki niin velkaa vaan lisää. Torinaluspysäköinnin suunniteluun meni muutama milli aivan suotta. Seuraavan kerran jätän äänestämättä pellejä en tartte
Ideologia edellä menevät.
Pyöräväylä on tosiaan ihan turha. Koskaan ei ole yhtäkään toista pyöräilijää tullut vastaan, kun olen pyöräillyt keskustaan. Puoli vuotta menee taas ettei tartte pyörää ottaa esille. Uudet pyörätiet on ihan yhtä turhia kuin maauimala järven rannassa ja luistinrata torilla. Huom. Suomessa on myös talvi!
Juu, huopatossut on talvella hyödyllisemmät kuin polkupyörä. Ei minustakaan mitään uusia pyöräteitä tarvita. Ihan hyvin täällä kesällä mahtuu pyöräilemään niitten vähien autojen sekaan. Liikennekin on niin hiljaista ympäri vuoden, ettei luulisi kaupungissa olevansakaan. Maalaiskylä tämä Hämeenlinna vielä on, vaikka virkaintoiset liikennesuunnittelijat muuta uskottelevat.
Pyörällähän voi ajaa ajoradalla, jos pyöräväylää ei ole. Joitain autoilijoita se voi harmittaa, mutta ei se haittaa.
Se ongelma tuossa pätkässä on, ettei sen jälkeen seuraavaan kymmeneen vuoteen uudisteta tai korjata mitään pyörätietä, koska tuohon on investoitu kaikki kevyen liikenteen rahat.
Ongelma on kaupunkisuunnittelijoissa.
Ruutukaava on menneiden vuosisatojen käytäntö. Kaavan teitä käytetään kulkemiseen. Ihminen on kulkenut kävellen, suksilla, hevosella, hevoskärryillä, polkupyörällä, autolla ja muilla moottoriajoneuvoilla.
Kulkumuotoja on alettu erottelemaan omille kaistoilleen käytännön ja turvallisuuden vuoksi. Tiealueen leveys asettaa rajat kaistojen määrälle. Eli mille kulkumuodoille pitäisi olla omat kaistansa? Pitäisikö eri kulkumuotoja sovittaa samalle kaistalle?
Ruutukaava-aluueelle sen pienuuden johdosta riittää alhaiset kulkunopeudet, jolloin turvallisuus ei aseta rajoitusta eri kulkumuodoille käyttää samaa kaistaa.
On olemassa pihakatu. Ruutukaava-alueella voisi olla myös olemassa keskustakatu, jossa nopeusrajoitus olisi 10 km/h ja "isommalla" olisi velvollisuus varoa ja väistää "pienempää", kuitenkin niin että ensisijaiset eri kulkumuotojen väylät olisi osoitettu merkinnöin.
Tässä keskustan pyörätieasiassa on ensisijaisesti kyse jalankulun, pyöräilyn ja autoilun keskinäisistä suhteista. Pyöräilyn sijoittaminen kulkemaan talojen ovien edestä ei ole suotavaa ja olemassa on kattava jalkakäytävä verkosto. Kyse on siis autoilun ja pyöräilyn yhteensovittamisesta.
On kysyttävä pitääkö koko ruutukaava-alueella pystyä kulkemaan polkupyörällä tai edes yleisessä käytössä olevilla autoteillä. Vai pitäisikö ruutukaavan reunalla olla pysäköintitilaa josta asiointi ruutukaava-alueelle hoituu kävellen. Pitäisikö ruutukaava-alueen halki tällöin kulkea reitit niin pyöräilylle kuin yleisesti autoilulle.
Ruutukaava-alueen reunalla on aiemmin sijainnut pysäköintialueita. Goodmanin (lue GoodMoney) tieltä kaivokadun pysäköintialueet poistuivat ja Hämeensaaren pysäköintialueita on myös suunniteltu muutettavan muuhun käyttöön.
Ruutukaava-alueen reunoilla tai sisällä ei ole myöskään pyöräparkkeja.
Keskustelun alainen Sibeliuksen tai muun kadun pyörätie sopinee ruutukaava-alueen uudelleen suunniteltavaan autoliikenne- ja pyöräily-reitistöön. Kun autoilua rajoitetaan ruutukaava-alueella ja osoitetaan pysäköintiä alueen reuna-alueille vapautuu ruutukaava-alueen teitä kevyelle liikenteelle ja muutenkin nykyaikaiselle keskusta-ilmeelle suurempien kaupunkien tapaan.
Tälläistä suunnitelmaa ei ole taloudellisesti tai käytännöllisesti järkevää alkaa toteuttamaan ilman kokonaissuunnitelmaa koko ruutukaava-alueen liikenteestä pysäköimisratkaisuineen.
t. konsulttisi
Kuka sinulle maksoi että tee sellainen tutkimus että rahvas suostuu maksamaan taas yhden parkkitalon joita rakentelee mielellään helppoutensa vuoksi hyvään hintaan.
Ruutukaava-alueen kadut kaksisuuntaisiksi. Tehokkain, nopein ja halvin ratkaisu.
Siis "konsulttisi" haluaisi alkaa kirjoittamaan lakia uudelleen. Tieliikennelaki tuntee pihakadun, mutta oikein "keskustakatu"? Myös "isompi väistää pienempää" on myös hauska sääntö. Suomessa lait säätää eduskunta, ei onneksi anonyymi kirjoittaja Suoli24:ssä
Kannatan!
Konsulttia ärsyttää väistää pyöräilijöitä. Suojatiellä pitää taluttaa eikös se näin mee?
Arvon konsultti, Goodmanissa on enemmän parkkitilaa nyt, kuin oli Kaivokadun parkkiksella ennen vanhaan.
Saavat kiekolla olla jopa tunnin kauemmin parkissakin nykyisin.
Miksi suojatiellä pitäisi taluttaa?
Ehdotukseni on, että muutetaan kaikki keskustan kadut pihakaduiksi. Autoilla saa, mutta vain kevyen liikenteen ehdoilla. Sitten muutama pääväylä jätetään autoille, koska keskustan läpi pitää Hämeenlinnassa päästä ajamaan.
Aloittajan kanssa olen siinä ihan samaa mieltä, että ainakun jonne puistoon tai nurmialueelle syntyy epävirallinen polku, niin se tarkoittaa että puiston suunnittelija on mielestäni epäonnistunut työssään. Ne polut tulisi aina suunnitella ja toteuttaa paikkoihin joissa menee ihmisten luonnollinen kulkuväylä. Ihminen tunnestusti yleensä oikoo mutkia, ei hän tee 90 asteen käännöstä kävellessään vaan oikaisee.
Aijaa ja mistäköhän puistojen ja muiden suunnittelijat voi tietää mistä ihmiset kulkee?
Sellaista kutsutaan ammattitaidoksi.
Antero Niemelä (ps.), eläkeläinen Rengosta ja Kaupunkirakennelautakunnan jäsen on parasta, mitä meillä on tarjota. Kysykää häneltä.