Pitäis akut vaihtaa veneeseen talven aikana. Ostanko agm:t, vai peru vapaa-ajan akut vai muodikkaat litiumit? Nykyiset on vapaa-ajan akut 2x130Ah muistaakseni. Uusiin pitäis saada ehkä 130Ah vielä lisää, litiumit tietysti oma lukunsa.
Rahaa ajattelin käyttää 500-600€. Paljonko saan Ah:ta sillä rahalla?
Määrähän riippuu tietysti laadusta ja siitä ostanko kennot ja kasaan itse. Jotenkin minulla on vielä sellainen käsitys että tuolla minun budjetilla ei pitkälle pötkitä litiumin kanssa.
Vaikka kysymykset on melko aloittelijamaisia, niin sähköinsinöörikaverin avustuksella uskon meidän kykenevän vaikka minkälaiseen projektiin.
Rahaa ajattelin käyttää 500-600€. Paljonko saan Ah:ta sillä rahalla?
Määrähän riippuu tietysti laadusta ja siitä ostanko kennot ja kasaan itse. Jotenkin minulla on vielä sellainen käsitys että tuolla minun budjetilla ei pitkälle pötkitä litiumin kanssa.
Vaikka kysymykset on melko aloittelijamaisia, niin sähköinsinöörikaverin avustuksella uskon meidän kykenevän vaikka minkälaiseen projektiin.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Googleen hakusanaksi vaikkapa"veneakku" niin jo alkaa löytyä hintoja. Mitä jos hieman pohtisit insinöörikaverisi kanssa sähkön käyttöä ja tarvetta veneessäsi niin selviää paljonko amppeereita oikeasti tarvitset. Kannattaa myös miettiä omia käyttötottumuksia olisiko niissä parannettavaa esim. onko jokin asia päällä turhaan tai olisiko johonkin energiatehokkaampi vaihtoehto? Sähkö on halpaa mutta turha talletuskapasiteetti maksaa.
Ihan oman käyttökokemuksen mukaan noita arvioin. Kesällä pärjää hyvin kun 100W paneeli lataa, mutta syksyllä alkaa akku vetelemään viimeisiä henkosia kun kylmäboksi ja lämppäri posottaa menemään. Tällä nykysetupilla pärjään pari yötä, mutta toisen yön jälkeen joudun käynnistämään koneen lataamaan akkuja. Kaikki ylimääräiset sähköt pidän poissa päältä. Lisänä on tulossa ensi kaudelle invertteri läppärin lataukseen pieneen extranäyttöön jota voin tehdä etätöitä veneeltä käsin. Eli sähkön tarve on kasvamaan päin.
Painevesipumpun kun vaihtais manuaaliseen, vessaan vaihtais manuaalisen pumpun, lopettaisin autopilotin ja plotterin käytön, ajovalot ja ankkurivalo ledeihin… onhan noita säästökohteitä, mutta samalla heikkenee ”elämänlaatu”. Ja pieni disclaimer heti perään: ”elämänlaatu” heittomerkeissä, koska olen ennenkin pärjännyt ilman lämppäriä, kylmäboksia, sähkövessaa, painevesiä. Mutta ne tuli veneen mukana ja olen tykästynyt niihin.
Pelkällä veneakku-hakusanalla saan just sitä mitä en kaivannut. Nyt kyselin mitä saan tietyllä rahalla jos jollain olis enemmän kokemusta esim. litium-akkujen kennoista rakentamisesta yms
Katso vaikka täältä.
https://www.amazon.de/s?k=lifepo4&language=en_GB&adgrpid=85748477441&gclid=EAIaIQobChMInfeP65fM8wIV9gWiAx0ksw1WEAMYAyAAEgKSCPD_BwE&hvadid=394694485907&hvdev=c&hvlocphy=1005582&hvnetw=g&hvqmt=b&hvrand=14152251045777274812&hvtargid=kwd-1440330310&hydadcr=18409_1814169&tag=googdemozdesk-21&ref=pd_sl_62z525pzpk_b
Litiumeista - katso RAN Sailingin episodi 262 otsikolla "Katso tämä, ennen kuin heität vanhat lyijyakkusi pois." Hänen pakettinsa taisi maksaa nelisen keuroa - eikä asennus/lataustsydeemikään ole vasenkätisten säätöä. Ai mutta sulla olikin se sähköinssikaveri.
Kannattaa huomioida myös se että kun akuston ah määrä kasvaa niin samalla kasvaa myös latausaika samalla latausteholla. Onko isompi vai pienempi haitta ladata konella useammin lyhyempi aika vai harvemmin pidempi aika? Ehkä kannattaa harkita tuuligeneraattoria jos koneenkäyttö on ongelma. Kaikki valot ehdottomasti ledeiksi.
Samalla latausteholla kyllä, mutta koneen laturin latausteho voi kasvaa huomattavasti kun ampeeritunteja tulee lisää.
Mulla on varmaankin kutakuinkin samat laitteet kuin sulla veneessä. Lämppäri, kompurajääkaappi, telkkari/läppäri ja valot ym. pientä. Vuorokausikulutus on noin 20Ah, joten tuollaisella 2x130Ah akustolla pitäisi pärjätä lähes viikko ilman latausta.
Jos sulla on tuollainen peltier-elementillä varustettu kylmäboksi, niin heitä se mäkeen ja hommaa kompurakaappi. Peltier-elementti on oikea sähkörosvo.
Minulla on kaksi Rollsin akkua RB/12FS31(12FS130 12V 130AH/20HR.
Ei laturin teho mihinkään muutu. Liian pieni voi sensijaan ylikuormittua. Myös johdotuksissa pitää huomioida virran määrän kasvu.
Tarkoitan lataustehoa, en nimellistehoa. Mitä enemmän puuttuvia ampeeritunteja laturi näkee, sitä innokkaammin se niitä pukkaa, tiettyn rajaan asti tietenkin. Johdotusten ohuuden huomaa sitten vaikka sormilla, jos ei osaa laskea.
Mitä tyhjempi akku sitä suuremman virran se ottaa vastaan. Kyse ei ole siitä mitä laturi antaa vaan siitä mitä akku ottaa vastaan.
Aivan, mutta virran suuruus riippuu myös akuston koosta. Puoliksi puretun 75Ah akun latausvirta putoaa paljon aikaisemmin kuin 750Ah akun. Siksi isoon akkuun saa vaikkapa tunnin konelatauksella paljon enemmän sähköä talteen kuin pieneen koska suurimman osan ajasta laturin tehosta on vain pieni osa käytössä. Siinä esim tunnin kohdalla on latausteho ihan eri luokkaa edelleen. Kyllä pienen laturin kohdalla voi olla kyse myös siitä mitä laturi antaa.
Jos veneessäsi entiset ovat perus lyijyakkuja, on syytä varmistaa, toimiiko yleensä veneesi akkujen latausjärjestelmät kuten moottorin laturi/säädin, mahdollinen aurinkopaneelin lataus ja maasähkön laturi uusien agm- ja litiumakkujen kanssa. Ainakin litiumakkujen kohdalla vanhoilla maasähkölatureilla ei voi niitä ladata.
Sitten pitää vielä varmistaa että moottorin laturi/säädin toimii vielä senkin jälkeen kun litiumakun bms kytkee akuston irti moottorin käydessä. Tämä siis olettaen että myös starttiakku on litium. Litiumia starttiakuksi markkinoivat kehuvat kuinka bms suojaa akkua ylilataukselta, ylilämmöltä jne, mutta toistaiseksi kaikki ovat menneet hiljaisiksi kun olen kysynyt miten bms suojaa veneen elektroniikkaa kytkiessään litiumit irti moottorin käydessä. Pahimmassa tapauksessa syntyy ylijännitepiikki joka käräyttää kallista elektroniikkaa, joten mieluummin pidän halvan lyijyakun starttiakkuna.
Tuolla budjetilla et saa edes tarpeeksi ampereita hupiakkuun litiumilla etkä uusi mitään mitä mahdollisesti pitäisi uusia akun vaihdon yhteydessä (laturit, starttiakku, jopa keulapotkurin akku…).
Ostaisin tuohon rahaa 2x185, 2x200 tai 2x225 perinteiset lyijyakut. Eikä ole edes pakko olla veneakku vaan esim. raskaan liikenteen yöpymiskäyttöön tarkoitettu tärinää kestävä, asentovaihteluille epäherkkä ja n. tuhat sykliä kestävä akku riittää. Nuo maksavat sen kolmisen sataa per kappale.
Aloittajan pitäsi ottaa sitä tuttua kaivosinsinööriä kädestä ja lähteä louhimaan raaka-aineita.
Muistan kun fysiikantunnilla tehtiin sitruunasta paristo. Kannattaa katsoa olisko lidlissä sitruunat tarjouksessa.
Perunat ovat halvempia
Ovatko muuten sitruunat ladattavissa? Itse valitsisin huoltovapaat vesimelonit tai bataatit. Hupiin siis, ei käynnistykseen.
Luulisin että perunat ovat ladattavissa.
https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/kari-pekan-ryhmät/oijs/perunaparisto
Itse en uskaltanut hankkia näitä akkuja syystä, että kytkettäessä useampaa akkua 12V järjestelmänä, niin kaikkien akkujen pitää olla kytkettöessä ja myöhemminkin niin saman V, toleranssi on olematon ajateltuna elinkaarta.
Lisäksi tulipalo vaara kasvaa veneessä rajusti, sillä jos bsm pettää tai muu syy, niin akkukemikaalit sysäävöt lämpö prosessin liikkeelle, mitä ri pysäytä, muu, kuin palo tai veteen upotus, tietysti veneen palaessa. Se myös uppoaa...
LiFe akuilla ei tulipalovaara merkittävästi kasva ottaen huomioon että veneessä on usein monta muuta polttoainetta ja tulenarkaa materiaalia. BMS pitää kennot tasapainossa ja kytkee vikaantuneet irti ennen ylikuumentumista. Voihan se BMS jossain tilanteessa tietysti vikaantua niin ettei se toimi, mutta toisaalta voi lieden kaasukin räjähtää, bensatankki syttyä palamaan tai jotain muuta hauskaa. Lyijyakkukin voi toimia sytytyksen lähteenä.
Miksiköhän noita sähköautoja, pyöriä ja muita sähköhärpäkkeitä syttyvät palamaan, onhan niissäkin laadukkat bsm valvonta?
Kuinka monta sähköautoa on Suomessa syttynyt palamaan? Ulkomailla palamaan syttyneet polttomoottoriautot eivät ylitä uutiskynnystä, mutta syttyneet sähköautot jostain kumman syystä ylittävät. Veneessä akusto on mekaanisesti paljon paremmin suojattu ulkopuolisilta kolhuilta kuin autoissa, fillareissa ja sähköpotkulaudoissa. BMS on harvemmin syttymisen syy eikä BMS suojaa mekaanisilta vaurioilta jotka aiheuttavat tulipalon. Pistä Jopoon bensamoottori niin sekin saattaa syttyä palamaan, mutta perinteisessä Jopossa ei paljoa palavaa ole vaikka sen heittäisi juhannuskokkoon.
En saa auki, missä vika ?
Avaimessasi varmaan se vika.
Veikka kuinka palovaara on olematon en silti ole uskaltanut Lithiumakkuja hankkia. Vaan ihan tavallisia korkillisia autonakkuja, ne ovat vielä edullisia Litumeihin verrattuna.Mutta painoa on kylläkin .
Mulla sähköpotkulaudan akku kärysi muodottomaksi, veneessä (varastossa) onneksi oli akkukotelo sen verran jämäkkää skodussa, että ei saanut happea ja reaktio jäi sisäiseksi sulaamiseksi.
Yksi rivari on ainakin palanut suomessa, sähköfillarin latauksesta.
Sähköpotkulaudoissa, kännyköissä ja autoissa on huomattavasti räjähdysherkempi litiumakku. Veneissä käytettävät LiFePO4- eli LFP-akut eivät ole herkkiä palamaan tai räjähtämään, mutta ei niihin saa yhtä paljon energiaakaan samaan painoon ja tilavuuteen. Siksi niitä ei käytetä autoissa jne.
Nämä ovat niitä asioita (sähköpotkulauta, 13:28) jotka estävät Lithiumakkujen käytön veneessä.Ironista kyllä sekä läppärissä että tabletissa niitä on.
Täältä vähän perusteita haltuun:
https://stek.fi/veneilijalle/sahko-ja-vene-opas/
Onko tuolla jo näistä uusista akuista jorinaa?
On. Lisäksi sieltä löytyy laskuri sähkönkulutuksen laskemiseen joten turha mutuilla kun asioista löytyy helposti faktaakin.
Höpöttäjät yrittivät laittaa ketjun laukalle, mutta toistaiseksi aihe jäi eloon.
Saa nähdä koska tulevat takaisin sössöttämään
Olisipa hienoa nähdä joku keskustelu, johon nuo häiriköt eivät työntäisi näppejään.
Kun kytket useita akkuja, akkujen välinen jännite ei saa poiketa enempää kuin 0,2 V
Tää on aika vaikea juttu
Miten se on vaikeaa? En ymmärrä.
No, onhan tuossa ongelmia, jos meinaa vaikka 4 akkua laittaa pakettiin ja noin pienellä toleranssilla olla kytkettäessä ja ilmeisesti aina?
Niin onhan manuaalivaihteisen autonkin ajaminen aika vaikeaa ilman synkronoitua vaihteistoa ja kytkintä. Mutta miksi ajaisi kun synkronointi ja kytkin on keksitty? Akkuja varten on keksitty BMS. Miksi ei käyttäisi sitä?
Omien lukuisten venesäköviritysten opetusten jälkeen mietin tilannettasi:
Jos mahdollista, niin hommaa laituriin jossa säilytät venettäsi 220V tolppa.
Hommaa asiallinen jatkojohto ja paattiin joku älylaturi. Kun jätät veneen laituriin, niin jätä se älylaturi päälle.
Itse olen miettinyt paljonkin noita moderneja kevyitä akkuja. Niissä tuo Ah-hinta on niin korkea. Jos fiksusti sijoitettujan akkujen paino ei ole ongelma veneessäsi, niin hommaa lyijyakkuja.
Pyydä osaava kaverisi tsekkaamaan ja mittaamaan koneesi laturi ja säädin.
Tuttu muutti sisarveneen akuston Litium-akuiksi. Piti vaihtaa smalla aika paljon kaapelointia yms kilkettä. Omassa on 75Ah AGM startti, hupiakut 4x115Ah AGM ja keulapotkuri 75Ah AGM. Aurinkokenno menee vaihtoon, alkaa olla morjens. Eipä ole tähän mennessä sähkö loppunut, vaikka on mittareita vaikka muille jakaa, sähkö-wc, keskuslämmitys, liesituuletin, rario, autopilotti jne. Säästyvällä rahalla saa vaikka aika ison osan uutta rullagenoaa.