"Kilpajuoksu Berliiniin", oliko sitä ?

Anonyymi

Usein toistettu väite mutta sitä sopii kyllä epäillä. Saksan miehitysvyöhykkeet oli sovittu jo hyvissä ajoin ja Berliini erikseen oli luvattu Puna-armeijalle. USA oli tehnyt tiettäväksi, että "Berliini ei ole yhdenkään amerikkalaissotilaan hengen arvoinen". USA ei halunnut suurkaupunkiin katutaisteluihin, siitä sodan lajista se oli saanut kokemusta riittämiin jo Aachenissa, 3 000 kaatunutta.

Kuka ja missä lie moinen juoksujuttu ensi kertaa esitetty, olisiko Churchil halunnut kilpajuoksua mutta asianhan ratkaisi USA.

29

2261

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Zukovin ja Konevin välille tällainen kehityyi, kun Zukov rupesi tekemään Tuhatsevskin ihmetemppuja Seelowin kukkuloilla.

    • Anonyymi

      Vuoden 1945 alussa voitto Saksasta oli näkyvissä. Koska toisen maailmansodan päätavoitteena oli näennäisesti vangita Hitler ja kaataa hänen hallintonsa, tämä voitto merkitsisi toisen maailmansodan loppua.

      Venäjän Joosef Stalin asetti kaksi marsalkkaansa Georgy Žukovia ja Ivan Konevia taistelemaan Berliinin valloittamisesta. Tätä kilpailua kutsuttiin ja se tunnetaan tähän mennessä kilpailuna Berliiniin. Molemmat marsalkat ottivat haasteen vastaan, ja kummankin ensisijaisena tavoitteena oli tulla Berliiniin ensimmäisenä ja ottaa se haltuunsa toisen maailmansodan viimeisinä päivinä.

      Molemmat marsalkat Georgy Žukov ja Ivan Konev saivat tukea ulkoisilta voimilta, vaikka kilpailu oli ensisijaisesti heidän oma. Marsalkka Georgy Žukov sai Rokossovskin toisen Valko -Venäjän rintaman tuen. Marsalkka Ivan Konevia puolestaan ​​tuki Jeremenkon neljäs Ukrainan rintama.

      Kaksi sotilasta ja heidän erilliset armeijansa ja tukirajansa tekivät voimakkaita yksiköitä vastakkain. Tavoitteena oli varmistaa, että miehet ajoivat joukkonsa mahdollisimman nopeasti voittoon. Sota huipentui lopulta hirvittävään Berliinin strategiseen hyökkäysoperaatioon.

      Vaikka tämä Berliinin eteneminen merkitsi toisen maailmansodan viimeistä vaihetta, se toimi itse asiassa ensimmäisenä selkeänä osoituksena jännitteistä itäblokin, joka koostuu Neuvostoliittoon liittoutuneista maista, ja Yhdysvaltoihin liittoutuneista maista koostuvien länsiliittojen välillä. Näistä jännitteistä kylmä sota puhkesi pian.

      Kun Neuvostoliitto eteni Saksan pääkaupungin Berliinin valloitukseen, länsimaiset liittolaiset eivät käytännössä vastustaneet heidän siirtoaan. Yhdysvaltoihin liittoutuneet maat pyrkivät välttämään diplomaattisia kysymyksiä noudattamalla Yhdysvaltain armeijan kenraali Dwight Eisenhowerin direktiiviä marssia Saksan eteläpuolella.

      Tämä yritys peittäisi luonnollisesti kaikki erot Neuvostoliiton ja länsimaisten liittolaisten välillä. Tosiasia on kuitenkin, että näiden kahden ryhmän välillä oli aina ollut jännitystä yhteisen vihollisen - Hitlerin - toimesta. Liitto näiden länsimaiden välillä: Yhdysvallat, Iso -Britannia ja Neuvostoliitto leimasivat luontaisia ​​ideologisia eroja. Iso-Britannia ja Amerikka olivat konservatiivia kannattavaa kapitalismia ja suosivat demokraattista politiikkaa. Tämä asetti heidät suoraan vastakkaiseen päähän idän luonteenomaisen kommunistisen diktatuurin kanssa; erityisesti Neuvostoliitto, ideologia, jota he kiihkeästi vastustivat.

      Nämä erot eivät alkaneet sodasta, vaan ne olivat olemassa kauan ennen kuin mikään kahdesta maailmansodasta toteutui. Britannian pääministeri Winston Churchill oli vastustanut aktiivisesti kommunistista toimintaa heti Neuvostoliiton alusta lähtien. Hän oli jopa ottanut johtavan aseman vuoden 1919 yrityksissä hajottaa syntyvä kommunistivaltio. Hänen antikommunistinen asenteensa oli niin vahva, että hän harkitsi Saksan uudelleen aseistamista heti Hitlerin kukistamisen jälkeen vastustaakseen Venäjää. Sillä välin Neuvostoliiton johtaja Stalin säilytti tavoitteensa laajentaa paitsi Neuvostoliiton, myös sen kommunistisen ideologian vaikutusvaltaa.

      Länsiblokille oli yhtä tärkeää vallata Saksan pääkaupunki Berliini kuin itäblokille. Saavutuksella olisi valtava poliittinen ja symbolinen merkitys kummallekin ryhmälle. Vaikka Joseph Stalin Neuvostoliitosta halusi voimiensa suorittavan harjoituksen, Winston Churchill aikoi lopettaa ne.

      Näistä eroista huolimatta Amerikan kenraali Eisenhower sai kapitalistit tunnustamaan, että heillä oli enemmän voitettavaa antamalla Stalinin jatkaa suunnitelmansa toteuttamista; ja he päättivät tehdä yhteistyötä hänen kanssaan. Siksi nämä kaksi ryhmää sopivat tehtävän suorittamisesta ja päättivät, missä joukot lähentyvät Dresdenin lähellä. Neuvostoliitto aikoi lykätä hyökkäystä toukokuuhun asti.

      Aikaisempi sopimus Neuvostoliiton kanssa oli antaa heille Berliini. Jos Yhdysvallat ja sen liittolaiset marssisivat tähän Saksan pääkaupunkiin, he luovuttaisivat sen edelleen neuvostolle aikaisemman sopimuksensa kunniaksi. Kenraali Eisenhowerin mukaan Berliini oli poliittinen tavoite eikä sotilaallinen, koska se ei ollut sen uhrien arvoinen.

      Toisen maailmansodan tärkeimmän osan kautta suuri osa liittoutuneiden resursseista oli käytetty enimmäkseen Britannian tukemiseen. Sodan viimeisinä kuukausina nämä varat kuitenkin menivät amerikkalaisten joukkojen tukemiseen. Päättäessään Berliinin valloittamisesta Ison -Britannian kenraali Montgomery ajatteli nopeaa etenemistä Berliiniin. Hänellä oli eniten sysäystä, mutta Dwight Eisenhower hylkäsi tämän ehdotuksen.

    • Anonyymi

      Kilpajuoksu Berliiniin oli NL:n propagandaa.
      Se oli päätetty NL:n alueeksi, joten oli luotava yleisölle käsitys kisasta,jonka NL sitten voittaisi.

      Ja niinhän kävi.
      Jenkit olisivat ehtineet sinne helposti ennen Puna-armeijaa,mutta pysähtyivät Elbelle,joka oli sovittu välirajaksi.
      Eisenhower ilmoitti oikein virallisesti,ettei Berliini kiinnosta.

    • Anonyymi

      länsi hidasteli ja antoi NL mosurien tehdä likaisen työn.

    • Anonyymi

      Ardennien hyökkäys oli pääsyy Stalinin päätöksille, toiseksi
      1941 Saksan hyökkäys oli traumaattinen shokki . Stalin päätti käyttää satelliittimaiden turvavyöhykettä estääkseen tällaisen tapahtuvaksi uudelleen. Molotov laitettiin asialle Puolan haltuunoton puolestapuhujaksi Eisenhowerille, Britit olivat ainut uhka.

    • Anonyymi

      Kyllä ”kilpajuoksu Berliiniin” oli totta!

      TOSIN EI SINNE LÄNSI YRITTÄNYT vaan piti sovitusta kiinni!

      Sen sijaan Stalin ITSE, joka itse mielellään petti kaiken ennalta sovitun epäili ja odotti samaa myös muilta! Niinpä hän piti kiirettä hyökkäyksessä Berliiniin peläten, että länsi lääpee sinne ensin!

      Hän oli sikäli oikeassa, että lännessä Saksan jäljellä olevat joukot mielellään avasivat rintaman ja antautuivat läntislle armeijoille! Länsi kuitenkin piti kiinni sovitusta eikä käyttänyt tilannetta edukseen! Yksi osasyy oli se, että länsi pelkäsi Berliinin valtauksen vaatimia suuria tappioita vaikka on luultavas, että saksalaisjoukot Berliinissä tuskin olisivat heille tehneet yhtä kovaa vastarintaa kuin neukuille!

      Joka tapauksessa ”kilpajuoksu” oli todellinen ja se johtui VAIN JA AINOSTAAN Stalinin epäluulosta eikä mistään todellisesta!

      • Anonyymi

        "Hän oli sikäli oikeassa, että lännessä Saksan jäljellä olevat joukot mielellään avasivat rintaman ja antautuivat läntislle armeijoille!"

        Jos kukaan "avasi" Saksan länsirintaman niin sen tekivät liittoutuneiden 12. ja 21. AR:n panssarikärjet saarrostaessaan AR B:n, mikä raapaisi melkein puolet saksalaisten välittömästi käytettävissä olevasta vahvuudesta ja käytännössä lopetti yhtenäisen rintaman.

        "Länsi kuitenkin piti kiinni sovitusta eikä käyttänyt tilannetta edukseen!"

        Se dilemma oli oikeastaan vähän monimutkaisempi. Nopeaan tahtiin edennyt liikuntasota asetti länsiliittoutuneet odottamattomaan tilanteeseen, sillä suunnitellut kohtaamislinjat NL:n joukkojen kanssa ylitettiin ilman mitään kontaktia jälkimmäisten kanssa. Kaikki ylimääräinen aluevoitto menisi NL:n pussiin ja tällöin länsiliittoutuneiden tavoiteeksi alkoi yhä enemmän kiteytyä vain Saksan hajanaisten armeijoiden eliminoiminen.

        ///MeAgaln


    • Anonyymi

      Kilpajuoksu oli todellinen. Saattoi johtua Stalinin epäluuloisuudestakin, mutta muitakin varteenotettavia syitä oli. Jos puna-armeija olisi ehtinyt sovitulle linjalle viikkoja, kenties kuukausia myöhässä, olisi se ollut arvovaltatappio ja huonoa mainosta työläisvaltiolle, joka julisit ylivoimaisuuttaan taantuneisiin kapitalisteihin verrattuna. Kommunisitit olivat maineensa huipulla ja maineen kruunun kirkkain jalokivi Berliini tuli ottaa siten, ettei jäänyt epäilystä sen valvaamisen olleen vain länsimaiden antaman tuen ansiota. Eräs hyvä syy ehtiä ajoissa olivat myös Berliinin seudulla sijainneet Saksan ydintutkimuslaitokset. Osa tutkijoista kai pakeni kohti länttä, mutta osa heistä jäi neukkujen käsiin, samoin kuin tutkimustulokset ja laitteistot.

      Amerikkalaiset ylittivät kyllä rajalinjaksi sovitun Elben ja heidän kärkiosastonsa etenivät kohti Berliiniä kuitenkaan aikomattakaan edetä itse kaupunkiin, vaikka se ilmeisesti ainakin tiedusteluosastojen osalta olisi ollut mahdollista. Saatuaan kosketuksen neuvostojoukkoihin amerikkalaiset vetäytyivät pois Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeltä.

    • Anonyymi

      Kilpajuoksu Berliinistä ainakin oli. Hitler voitti.

    • Anonyymi

      Stalin oli saartanut Berliinin ja kääntänyt jo tykistönsä amerikkalaisia vastaan sekä miehittänyt lentokentät pommikoneilla, jotta saksalaisten kanssa ei olisi voitu hyökätä kaupunkiin.

    • Anonyymi

      erittäin hassua puhua kilpajuoksusta Berliiniin, kun puna-armeijakin pysäytti hyökkäyksensä Oder-joelle. Oli taktisesti viisaampaa hyökätä ensin Pommeriin ja puhdistaa alue sivustaan jääneistä saksalaisista joukoista ja vasta sitten alkaa suunnittelemaan hyökkäystä Berliiniin.

      Jos olisi ollut jokin kilpajuoksu länsiliitotutuneiden ja puna-armeijan kesken, viimeksi mainittu olisi voinut ottaa taktisen riksin ja tehdä ylimenon Oderilla jo paljon aikaisemmin kuin sitten teki.

      • Anonyymi

        Zukovin kokeilujen takia Konev laitettiin liikkeelle etelästä, sillä potkittiin Zukovia persiille..


    • Anonyymi

      Suomessa kilpajuoksu-mantraa hoetaan erityisen innokkaasti kun virallilnen oppi on se, että Stalin halusi kiihkeästi vallata, miehittää ja sovjetisoida koko Suomen mutta jokin ylivoimainen este hänet siitä esti. Kilpajuoksu kelpaa siihen oikein mainiosti kun ei haluta myöntää sitä, että Stalin sanoisiko hyvän hyvyyttään jätti Suomen miehittämättä vaikka olisi voinut kenenkään estämättä sen tehdä. Tämän tosiasian tunnustaminen on osalle kansaa täysin ylivoimainen juttu, pitää keksiä mitä muuta tahansa tilalle. Siksi kilpajuoksusta on tullut osa virallista ja kanonisoitua liturgiaa.

      • Anonyymi

        ” Kilpajuoksu kelpaa siihen oikein mainiosti kun ei haluta myöntää sitä, että Stalin sanoisiko hyvän hyvyyttään jätti Suomen miehittämättä vaikka olisi voinut kenenkään estämättä sen tehdä. ”

        Hyvää hyvyyttä sai Joosepista etsiä suurennuslasin kanssa sitä löytämättä! Oli jo käynyt selväksi, ettei Suomea vallata ja sovjetisoida tänne osoitetuilla joukoilla VAAN OLISI TARVITTU LISÄJOUKKOJA ja SIIHEN ei Stalin ollut valmis! Mieluummin hän otti täältä Keski-Eurooppaan sekä ne kulahtaneet hyökkäysjoukot että tavalliset rintamajoukot! On se ja sama puhutaanko ’kilpajuoksusta’ silloin kun oli selviö, että sota ratkaistaan Keski-Euroopassa!

        ”Tämän tosiasian tunnustaminen on osalle kansaa täysin ylivoimainen juttu, pitää keksiä mitä muuta tahansa tilalle. Siksi kilpajuoksusta on tullut osa virallista ja kanonisoitua liturgiaa.”

        Itsellesi tuntuu olevan ylivoimainen juttu tunnustaa, että kesällä 1944 Suomen valtaus olisi vaatinut lisää joukkoja!

        Teoriassa olisi ollut (Tarkkispojan hellimä) skenario, jossa sota Suomessa olisi jätetty vuodeksi ”hautumaan” ja palattu asiaan isommalla joukolla kesällä 1945, mutta se vaihtoehto ei ollut Joosepin mieleen!


    • Anonyymi

      Churchilliä nöyryytettiin sillä, että Berliini oli Puolan ja koko Itä-Euroop0an etuvartiona Venäjälle. Amerikkalaisia ei kiinnoistanut, kuka Eurooppaa hallitsee. Köyhä Englanti ei pystynyt enää mihinkään.

      Churchill antoi viipymättä käskyn ryhtyä suunnittelemaan operaatiota, jonka nimeksi hän antoi ”Unthinkable”, selvittääkseen, olisiko liittoutuneiden mahdollista hyökätä puna-armeijaa vastaan ja vallata Neuvostoliitolle menetetyt Euroopan alueet takaisin.

      Tämän operaation onnistuessa olisi Suomikin saanut Bandalissimus Stalinin Karjalan takaisin.

      • Anonyymi

        Toisaalta… myös Stalinilla oli suuria suunnitelmia Euroopan varalle!

        Atlantin rannalle

        Antony Beevor, Toinen maailmansota s. 884

        Potsdamin konfrenssi 16.7.1945

        Konfrenssin kuluessa kävi hyvin selväksi, että Stalin halusi laajentaa Neuvostoliiton vaikutusvaltaa moneen suuntaan. Hän osoitti mielenkiintoa Italian Afrikan-siirtomaihin ja ehdotti, että liittoutuneet poistaisivat Francon vallasta. Churchillin pahimmat pelot olisivat heränneet, jos hän olisi kuullut keskustelun, jonka Stalin ja Averell Harriman kävivät tauolla. Harriman herätteli keskustelua ja sanoi: ”Teistä on varmaan oikein mukavaa olla Berliinissä kaikkien kärsimysten jälkeen.” Neuvostojohtaja silmäili Harrimania ja vastasi: ”Tsaari Aleksanteri meni Pariisiin saakka.”

        Kyseessä ei ollut pelkkä vitsi. Eräässä politbyroon kokouksessa oli jo vuonna 1944, kauan ennen Churchillin fantasiaa operaatio Mahdottomasta, päätetty käskeä Stavkan laatia suunnitelma hyökkäyksestä Ranskaan ja Italiaan. Kenraali Stemenko kertoi siitä Berijan pojalle. Suunnitelmassa puna-armeijan offensiiviin yhdistyivät paikallisten kommunististen puolueiden tekemät vallankaappaukset. Stemenko kertoi, että lisäksi ”varauduttiin Norjaan tehtävään maihinnousuun ja myös (Tanskan) salmien valtaamiseen. Noiden suunnitelmien toteuttamiseksi myönnettiin tuntuva budjetti. Odotettiin, että amerikkalaiset jättävät sekasortoon vajonneen Euroopan ja että Englanti ja Ranska olisivat siirtomaaongelmiensa lamaannuttamia.

        Neuvostoliitolla oli 400 kokenutta divisioonaa, jotka olivat valmiina loikkaamaan eteenpäin kuin tiikerit. Laskettiin, että koko operaatioon ei menisi enempää kuin kuukausi… Nuo kaikki suunnitelmat hylättiin, kun Stalin kuuli (Berijalta), että amerikkalaisilla oli atomipommi ja että he siirtäisivät sen massatuotantoon. Stalin ilmeisesti sanoi Berijalle, että ”jos vain Roosevelt olisi ollut vielä elossa, olisimme onnistuneet.” Vaikuttaa siltä, että juuri tämän vuoksi Stalin uskoi Rooseveltin joutuneen salamurhan uhriksi.


      • Anonyymi

        Churchilli oli kuitenkin Rotschildien kätyri ja samat juipit hallitsivat myös USAa. Ja olivat luoneet N-liiton ja kommunismin. Kyllä tässä Churchillia taas mainostetaan. Mokomakin juoppo ja sotarikollinen. Aina N-liiton kanssa liittoutumassa


    • Anonyymi

      Marski kilpajuoksi Portugaliin, tai mihin tahansa neutraaliin valtioon joka ei luovuttanut sotarikollisia.

      • Anonyymi

        Ei juossut minnekään vaan hoiti hommaansa tarpeellisen ajan! Tarkkispojan marski-viha yltää jo koomisiin mittasuhteisiin:-D

        Mannerheim pelkäsi joutuvansa tuomittavaksi välirauhansopimuksen edellyttämässä ja valvontakomission kiirehtimässä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Sekä suomalaisten että neuvostoliittolaisten intressissä oli kuitenkin säästää Mannerheim tästä. Saatuaan siitä selvyyden hän erosi maaliskuussa 1946. Ylioppilaat osoittivat hänelle soihtukulkueena kunnioitustaan, mikä oli ajan oloissa tärkeä ele. Myös kommunistit olivat valmiit myöntämään Mannerheimin merkityksen rauhan aikaansaamisessa.


    • Anonyymi

      .....Itsellesi tuntuu olevan ylivoimainen juttu tunnustaa, että kesällä 1944 Suomen valtaus olisi vaatinut lisää joukkoja!........

      Kukaan ei kai ole tuota kiistänyt mutta kun sinä et näköjään aina ymmärrä mistä puhutaan. Ilmeisesti jokin synnäinen juttu haittaa ymmärrystäsi. Onhan monen kertaan sanottu, ettei Stalin tai kukaan siell ollut niin hullu, että olisi kuvitellut 250 000 miehen voimin valtaavansa Suomen kun vastassa on 650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija.

      Sinun höpinäsi on alati ollut se, että Stalinia esti kilpajuoksu Berliiniin mutta se teoria on tässä ketjussa nyt kumottu.

      • Anonyymi

        ” Kukaan ei kai ole tuota kiistänyt mutta kun sinä et näköjään aina ymmärrä mistä puhutaan. Ilmeisesti jokin synnäinen juttu haittaa ymmärrystäsi. ”

        Ymmärrän valkan mainiosti, että aina kun Tarkkispoika suunsa avaa niin skeidaa tulee!

        ”Onhan monen kertaan sanottu, ettei Stalin tai kukaan siell ollut niin hullu, että olisi kuvitellut 250 000 miehen voimin valtaavansa Suomen kun vastassa on 650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija.”

        Suurhyökkäys alkoi Kannaksella 9.6.1944 ja siellä ei suinkaan hyöäkkääjällä ollut vastassaan ”650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija” vaan todllisuudessa Suomen sotavoimien pääosat oli sijoitettu kauas Itä-Karjalaan Aunukseen. Karjalan kannakselle sijoitettujen joukkojen määrä oli noin 75 000 miestä. Vertailun vuoksi talvisodassa Kannakselle sijoitettujen suomalaisjoukkojen määrä oli 200 000 miestä.

        Hyökkääjällä oli melkoinen paikallinen ylivoima: Stalin kuitenkin yllätti länsiliittoutuneet ja etenkin Suomen ratkaisullaan. Suurhyökkäystä oli valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Tarkoitusta varten Neuvostoliiton pääesikunta (Stavka) oli osoittanut Leningradin rintaman käyttöön 450 000 miestä, 10 000 tykkiä ja kranaatinheitintä ja 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Joukkoja oli runsaasti ja niitä oli harjoitettu tulevan taistelumaaston kaltaisilla alueilla etukäteen. Neuvostoliitolle oli Leningradin vapauttamisella suuri psykologinen merkitys. Murskaamalla Suomen armeijan venäläiset saisivat yhteyden pohjoiseen, Suomenlahden laivastonsa käyttöön ja selustansa Itä-Karjalassa turvattua.

        ”Sinun höpinäsi on alati ollut se, että Stalinia esti kilpajuoksu Berliiniin mutta se teoria on tässä ketjussa nyt kumottu.”

        Ei sitä ole kumottu millään tavalla, koska vaikka länsi ei juossut kilpaa Berliiniin niin epäluuloinen Stalin uskoi heidän kuitenkin niin tekevän ja halusi kaikki liikenevät joukot Keski-Eurooppaan eli olit siinäkn väärässä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Kukaan ei kai ole tuota kiistänyt mutta kun sinä et näköjään aina ymmärrä mistä puhutaan. Ilmeisesti jokin synnäinen juttu haittaa ymmärrystäsi. ”

        Ymmärrän valkan mainiosti, että aina kun Tarkkispoika suunsa avaa niin skeidaa tulee!

        ”Onhan monen kertaan sanottu, ettei Stalin tai kukaan siell ollut niin hullu, että olisi kuvitellut 250 000 miehen voimin valtaavansa Suomen kun vastassa on 650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija.”

        Suurhyökkäys alkoi Kannaksella 9.6.1944 ja siellä ei suinkaan hyöäkkääjällä ollut vastassaan ”650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija” vaan todllisuudessa Suomen sotavoimien pääosat oli sijoitettu kauas Itä-Karjalaan Aunukseen. Karjalan kannakselle sijoitettujen joukkojen määrä oli noin 75 000 miestä. Vertailun vuoksi talvisodassa Kannakselle sijoitettujen suomalaisjoukkojen määrä oli 200 000 miestä.

        Hyökkääjällä oli melkoinen paikallinen ylivoima: Stalin kuitenkin yllätti länsiliittoutuneet ja etenkin Suomen ratkaisullaan. Suurhyökkäystä oli valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Tarkoitusta varten Neuvostoliiton pääesikunta (Stavka) oli osoittanut Leningradin rintaman käyttöön 450 000 miestä, 10 000 tykkiä ja kranaatinheitintä ja 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Joukkoja oli runsaasti ja niitä oli harjoitettu tulevan taistelumaaston kaltaisilla alueilla etukäteen. Neuvostoliitolle oli Leningradin vapauttamisella suuri psykologinen merkitys. Murskaamalla Suomen armeijan venäläiset saisivat yhteyden pohjoiseen, Suomenlahden laivastonsa käyttöön ja selustansa Itä-Karjalassa turvattua.

        ”Sinun höpinäsi on alati ollut se, että Stalinia esti kilpajuoksu Berliiniin mutta se teoria on tässä ketjussa nyt kumottu.”

        Ei sitä ole kumottu millään tavalla, koska vaikka länsi ei juossut kilpaa Berliiniin niin epäluuloinen Stalin uskoi heidän kuitenkin niin tekevän ja halusi kaikki liikenevät joukot Keski-Eurooppaan eli olit siinäkn väärässä!

        Suurhyökkäys alkoi Kannaksella 9.6.1944 ja siellä ei suinkaan hyöäkkääjällä ollut vastassaan ”650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija”

        Aivan, mutta Kannaksen valtaus tai syöksy Viipuriin tai vaikka Kymijoelle ei olisi ollut vielä Suomen valtaus. Suomen valtausta yrittäessään neukku olisi kyllä joutunut kohtaamaan nämä 650 000 suomalais-saksalaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurhyökkäys alkoi Kannaksella 9.6.1944 ja siellä ei suinkaan hyöäkkääjällä ollut vastassaan ”650 000-päinen suomalais-saksalainen armeija”

        Aivan, mutta Kannaksen valtaus tai syöksy Viipuriin tai vaikka Kymijoelle ei olisi ollut vielä Suomen valtaus. Suomen valtausta yrittäessään neukku olisi kyllä joutunut kohtaamaan nämä 650 000 suomalais-saksalaista.

        Höpö-höpö!

        Leningradin Rintaman tehtävänä ol ilyödä Suomen Kannaksella olevat joukot,edetä tasalle Lappeenranta-Kymijoki ja luoda tilanne,josa Suomen olisi antauduttava.

        Tämä estettiin torjuntataistelulla,jossa Kannaksen joukkojen vahvuus nostettiin noin
        250 000:een eli samoihin LR:n kanssa. Tulivoimassa jäätiin toki kauas jälkeen.
        Saksan tuki oli merkittävä.

        Hyökkäys pysäytettiin Ihantalan-Viipurinlahden tasalle ja Stalin vaati 10.7. alkaen vahvennuksiaan eli kaartinjoukkoja luovutettaviksi Baltian rintamille.
        Jäljelle jääneet joukot eivät yrityksistä huolimatta kyenneet jatkamaan hyökkäystä.

        Millään kilpajuoksulla Berliiniin ei ollut vaikutusta Kannaksella. Se on keksitty jälkikäteen korostamaan sivusuunnan merkitystä.


    • Anonyymi

      Jos joku kilpajuoksu oli niin pikemminkin kiire oli Itävaltaan, Unkariin, T-Slovakiaan ja sille suunnalle.

    • Anonyymi

      Stalin pelkäsi lännen valtaavan häntä ennen Berliinin ja Saksan joukkojen avaavan peräti vapaan väylän sinne!

      Koska Stalin itse petti aina kun pystyi niin hännodotti aina samaa muilta sopimuksista riippumatta!

    • Kuinka paljon Puna-armeijan sisäinen kilpajuoksu Berliiniin maksoi miehiä? Oliko sillä oikeastaan mitään väliä?

      • Anonyymi

        Ei ollut mitään kilpajuoksua.

        Stalin usutti Zukovin ja Konjevin keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen jättämällä välirajan niin lyhyeksi,että Konjevin joukot voivat kaartaa etelästä Berliiniin samaan aikaan idästä hyökkäävän Zukovin kanssa.
        Sen mahdollistivat Zukovin alkuvaikeudet hänen joutuessaan Saksan vahvimman puolustusrintaman puhkaisuun Seelöwin kukkuloilla.Konjev pääsi vähemmällä ja toimi ylipäätään Zukovia taitavammin.


    • Anonyymi

      Ei siitä mitään tullut. Monty lyhyillä väärillä säärillään ei mihinkään kyennyt juoksemaan.

      • Anonyymi

        Montyn joukot olisivat kyenneet ryntäämään Berliiniin kilpaa jenkkienkanssa,mutta Ike piti kiinni valtionpäämiesten sopimasta aluejaosta, jossa Berliini oli NL:n vyöhykettä.
        Tosin sekin jaettiin sitten neljään osaan,mitä Stalin myöhemmin katui.
        Seurauksena oli Berliinin saarto ja länsivaltojen hoitama ilmasilta,joka pelasti asukkaat nälkäkuolemalta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      360
      3085
    2. Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä

      Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä
      Jälleensyntyminen
      302
      1482
    3. En kadu sitä, että kohtasin hänet

      mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n
      Ikävä
      84
      1302
    4. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      108
      1301
    5. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1285
    6. Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..

      ...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n
      Ikävä
      59
      1245
    7. Lapuan sanomissa käy rytinä

      Pistivät sitten päätoimittajan pihalle
      Lapua
      48
      1145
    8. Helena Koivu : Ja kohta mennään taas

      Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1052
    9. Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."

      Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa
      Tv-sarjat
      24
      941
    10. Oot ihana

      Toivottavasti nähdään sattumalta jonain kesäpäivänä♥️🥺🫂
      Ikävä
      33
      847
    Aihe