Hei, osaako joku kertoa, saako maanmittauslaitokselta käytännössä miten korvausta, jos kantatilan pinta-ala todetaan uudessa lohkomistoimituksessa n.0,5ha pienemmäksi kuin kiinteistörekisteritodistuksessa on aikoinaan ostohetkellä ilmoitettu. Syyksi kerrottu, vanhojen 1800-luvulla tehtyjen (senaikaisilla mittalaitteilla) toimitusten mittausvirheet versus nykyikaisilla laitteilla nyt saatava tarkka mittaus. Siis todellinen pinta-ala pienempi kuin kiinteistörekisterissä ostohetkellä oleva ja siinä ilmoitettu. Tappio tulee itselle siitä että aikoinaan olen laskenut tilan arvon ilmoitetun pinta-alan mukaan = olen ostanut 0,5ha "haamumetsää" :)
Virhe kiinteistörekisterissä - korvaus?
Anonyymi
18
1293
Vastaukset
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat julkisen luotettavuuden piirissä. Toisin sanoen henkilöllä on oikeus luottaa siihen, että sinne kirjatut oikeudet ovat päteviä ja että sinne kirjaamatta jätetty ei sellainen ole.
Kiinteistörekisteri puolestaan ei ole julkisen luotettavuuden piirissä. Sinne kirjataan kiinteistöjen ominaisuustietoja sekä tietoja niihin kohdistuvista oikeuksista ja rasitteista.
Kiinteistön pinta-alan kaltainen ominaisuustieto ei voi koskaan olla täysin eksakti, koska pinta-ala ei ole olemassa pelkästään lukuna paperilla vaan myös (useimmiten) kulmapisteistään maastoon merkitty.
Ennen kiinteistörekisteriä pidettiin kiinteistöistä, taloista, maakirja-nimistä rekisteriä. Siihen alettiin kerätä tietoja jo 1600-luvulla. Maakirjaa seurasi maakirjarekisteri 1812, johon merkittiin pinta-alatietojakin, jota seurasi maarekisteri ja lopulta perustettiin kiinteistörekisteri 1980-luvulla.
On selvää, ettei kaikkia aiemmissa rekistereissä olleita tietoja ole voitu kirjata virheettömästi satojen vuosien aikana, jolloin esimerkiksi sähköä ei ollut käytettävissä laisinkaan. Mittausmenetelmät ja varsinkin laitteet ovat satojen vuosien aikana kehittyneet yhä tarkemmiksi.
Kiinteistörekisteri on jatkuvasti tarkentuva rekisteri niin ominaisuus- kuin oikeustietojensakin osalta (osuudet yhteisiin jne). Mikäli se velvoitettaisiin ilmoittamiensa tietojen puolesta olemaan julkisesti luotettava, ei kiinteistörekisteriotteilla voitaisi esittää juuri mitään. Se tuskin palvelisi kenenkään etua.
Mitä kiinteistön ostamiseen tulee, on myyjällä selonanto- ja ostajalla selonottovelvollisuus kaupan kohteesta. Kiinteistörekisteriote tarjoaa suuntaa antavia tietoja, jotka yleisesti ottaen ovat suhteellisen paikkansapitäviä. Ostajan selonottovelvollisuuteen kuuluu ehdottomasti kaupan kohteen tarkastaminen myös fyysisesti, joten suosittelen ottamaan mukaan omia mittalaitteita tarkan pinta-alan määrittämiseksi.
Voit tietysti haastaa kiinteistörekisteriä pitävän tahon käräjille ja vaatia tältä vahingonkorvausta, mutta käsittääkseni jokaisessa kiinteistörekisteriotteessa lukee jollain tavalla, etteivät siinä esitetyt tiedot ole välttämättä satavarmoja. On siten epävakaalla pohjalla, mihin vahingonkorvauskanteesi perustaisit.- Anonyymi
Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Jotenkin maallkkona automaattisesti sitä luottaa viranomaisten rekistereihin --varsinkin kun vaikkapa pinta-ala ilmoitetaan tuhannesosahehtaarin tarkkuudella - siis kymmenen neliömetrin. Ja sitten todellisuudessa heittoa alaspäin onkin 5000 neliömetriä! Mitenpä tavisostaja mittailee kiinteistön todellisen pinta-alan, että pitääkö paikkansa mitä ilmoitetaan olevan? Kiinteistörekisteriotteessa tosiaan lukee että voi olla "epätarkkuuksia tai puutteita", mutta häveliäästi siellä lopussa, ja tavallaan erillään itse otteesta. Lisäksi oli jokin linkki mistä voi katsoa lisätietoja. Uskoisin että harva osaa tuohon takertua/kiinnittää huomiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Jotenkin maallkkona automaattisesti sitä luottaa viranomaisten rekistereihin --varsinkin kun vaikkapa pinta-ala ilmoitetaan tuhannesosahehtaarin tarkkuudella - siis kymmenen neliömetrin. Ja sitten todellisuudessa heittoa alaspäin onkin 5000 neliömetriä! Mitenpä tavisostaja mittailee kiinteistön todellisen pinta-alan, että pitääkö paikkansa mitä ilmoitetaan olevan? Kiinteistörekisteriotteessa tosiaan lukee että voi olla "epätarkkuuksia tai puutteita", mutta häveliäästi siellä lopussa, ja tavallaan erillään itse otteesta. Lisäksi oli jokin linkki mistä voi katsoa lisätietoja. Uskoisin että harva osaa tuohon takertua/kiinnittää huomiota.
"Mitenpä tavisostaja mittailee kiinteistön todellisen pinta-alan, että pitääkö paikkansa mitä ilmoitetaan olevan?"
Jostain syystä me kaikki erehdymme olettamaan olevamme asiantuntijoita kaikissa asioissa. On syy miksi on olemassa maanmittaajia yms. Tavisostajan valitettavasti pitää ostaa tuo tieto ulkopuoliselta, kuten ammattilaisten, jos ei oikeasti tiedä. Vain Suomessa, jossa on täysin mahdollista taviksien tehdä maakauppoja keskenään, luullaan että samalla tulee täysin ammattitason hommaa, kun kaksi amatööriä kohtaa.
Tavikselle tärkeintä on, että ostaja kävelee myyjän kanssa kohteen, onko sillä muutamalla neliöllä sitten merkitystä jos on nähnyt ja hyväksynyt mitä ostaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mitenpä tavisostaja mittailee kiinteistön todellisen pinta-alan, että pitääkö paikkansa mitä ilmoitetaan olevan?"
Jostain syystä me kaikki erehdymme olettamaan olevamme asiantuntijoita kaikissa asioissa. On syy miksi on olemassa maanmittaajia yms. Tavisostajan valitettavasti pitää ostaa tuo tieto ulkopuoliselta, kuten ammattilaisten, jos ei oikeasti tiedä. Vain Suomessa, jossa on täysin mahdollista taviksien tehdä maakauppoja keskenään, luullaan että samalla tulee täysin ammattitason hommaa, kun kaksi amatööriä kohtaa.
Tavikselle tärkeintä on, että ostaja kävelee myyjän kanssa kohteen, onko sillä muutamalla neliöllä sitten merkitystä jos on nähnyt ja hyväksynyt mitä ostaa?Vaikka mukana olisi esim. kiinteistönvälittäjä, niin luulen, että hänkin luottaa kiinteistörekisterin tietoihin. En usko, että välittäjääkään saa vastuuseen, jos ei ihan tarkkaan mitannut myytävää maa-alaa. Riittääkö monella ammattitaitokaan?
Kyllä tavikselle on merkitystä, jos on olevinaan ostanut 10ha 10.000e/ha arvoista metsää, ja sitten sitä todellisuudessa onkin vain 9,5ha = 5000e verran merkitystä.
Kuten jo yllä sanoin, kiinteistörekisteri ei nauti julkista luotettavuutta edes rekisteriin merkityn pinta-alan kohdalla. Tämä johtuu jo siitäkin, että kaikkien rajamerkkien sijainnista ei ole varmuutta.
Kiinteistörekisterikartta luotiin aikoinaan pitkälti digitoimalla peruskartalta kiinteistörajoja. Toki kiinteistörekisterikartta on siitä tarkentunut jo paljon. Peruskartalle rajat ovat puolestaan piirtyvät paljolti ilmakuvauksien perusteella.
Jotta kiinteistön raja on saatu mahdollisimman tarkasti paikalleen, on rajapyykit täytynyt signaloida ilmakuvausta varten. Tällä tarkoitetaan, että puurimoista ja valkeasta muovista on tehty risti rajapyykin päälle, jotta se näkyisi selkeästi ilmakuvalla.
Valtiolla ei ole, eikä ole ollut mahdollisuutta signaloida kaikkia miljoonia rajapyykkejä valtakunnallisesti, josta syystä maanomistajille on annettu signalointimuovia signaaliristien tekemistä varten. Kaikkia maanomistajia tällainen toiminta ei ole kiinnostanut.
Toiseksi, vaikka rajapyykki olisikin signaloitu, ei se välttämättä ole näkynyt ilmakuvassa, jos puusto on muodostanut rajapyykin päälle näkemäesteen. Rajojen tulisi olla selkeästi avattu, jotta rajan kummallakin puolella olisi selkeä tieto sen sijainnista. Mikäli rajaa ei olla maanomistajien toimesta pidetty auki, ei sen sijainnin epävarmuudesta voi valtiota syyttää.
Kolmanneksi, rajapyykkejä katoaa. Vanhat kivat kaatuvat oltuaan sata- tai kaksisataa vuotta paikallaan. Ne sammaloituvat ja jäävät metsän peittoon, elleivät maanomistajat itse pidä huolta rajapyykeistään. Tästäkään tuskin voidaan valtiota syyttää.
Rekisterissä oli ennen kaksi pinta-alaa, rekisteröity ja mitattu. Tällä tarkoitettiin rajapyykkien koordinaattien muodostaman ja aikoinaan rekisteröidyn pinta-alan eroa. Käsittääkseni nykyään sellaista eroa ei enää selkeyden vuoksi ilmoiteta.
Sata taikka kaksisataa vuotta sitten mitattu pinta-ala ei mitenkään voi olla sama kuin on nykyään samoista rajapyykeistä mitattu ala. Jos kaupan kohteena olevan kiinteistön pinta-alasta haluaa olla varma, täytyy siinä tapauksessa kiinteistön pinta-ala mitata uudelleen. Tämä tietysti edellyttää, että kaikki rajapyykit löytyvät ja ovat paikallaan.
Mikäli kaupankohteena olevaa kiinteistöä ei kykene itse tarvittavalla tarkkuudella mittaamaan, voi aina ottaa yhteyttä asiantuntijaan ja maksaa kiinteistön pinta-alan uudelleen mittaamisesta tonni-pari, joskaan ulkopuolisen asiantuntijan mittaamaa pinta-alaa ei merkitä rekisteriin. Maanmittauslaitokselta voi hakea (maksua vastaan) kiinteistönmääritystä, jolloin pinta-alakin rekisteröidään uuden mittauksen perusteella.
Toisaalta, jos kiinteistön pinta-ala ei vastaa kauppakirjassa sovittua, on silloin kaupassa virhe. Itse lähtisin mieluummin hakemaan kanteella kauppahinnan alentamista myyjältä kuin vahingonkorvausta valtiolta. Myyjä voi sitten yrittää (turhaan) saada vahingonkorvausta valtiolta.- Anonyymi
"Toisaalta, jos kiinteistön pinta-ala ei vastaa kauppakirjassa sovittua, on silloin kaupassa virhe. Itse lähtisin mieluummin hakemaan kanteella kauppahinnan alentamista myyjältä kuin vahingonkorvausta valtiolta. Myyjä voi sitten yrittää (turhaan) saada vahingonkorvausta valtiolta."
Mistä hakea vahingonkorvausta? 0,5 hehtaaria metsämaata maksaa sijainnista ja puuston kasvuvaiheesta riippuen 250 - 5000 €, hinnanalennus vaatii merkittävyyttä, jota aloittajan tapauksessa tuskin on. Anonyymi kirjoitti:
"Toisaalta, jos kiinteistön pinta-ala ei vastaa kauppakirjassa sovittua, on silloin kaupassa virhe. Itse lähtisin mieluummin hakemaan kanteella kauppahinnan alentamista myyjältä kuin vahingonkorvausta valtiolta. Myyjä voi sitten yrittää (turhaan) saada vahingonkorvausta valtiolta."
Mistä hakea vahingonkorvausta? 0,5 hehtaaria metsämaata maksaa sijainnista ja puuston kasvuvaiheesta riippuen 250 - 5000 €, hinnanalennus vaatii merkittävyyttä, jota aloittajan tapauksessa tuskin on.Missään ei ole kerrottu aloittajan ostaman kiinteistön kokoa, joten puolen hehtaarin virheen aiheuttamaa suhteellista merkittävyyttä ei voi tietää.
Kuten jo sanoin, pinta-alan tarkistusmittauksella voi ostamansa kiinteistön pinta-alasta varmistua siinä määrin kuin se sen hetkisellä tekniikalla on mahdollista.
Jos ostaja kuitenkin luottaa myyjään, joka tukeutuu tarkkuudeltaan epäluotettavaan kiinteistörekisteriotteeseen pinta-alatietoja antaessaan, pitäisin jokseenkin kohtuullisena epätarkkuutena jopa 10 prosentin virhettä kaava-alueiden ulkopuolella.
Virheen kasvaessa 20 prosenttiin, ei virhettä välttämättä enää pidetä kohtuullisena vaan vähintäänkin huomattavana. Missä menee merkittävän virheen raja, kenties 25 prosentissa? Itse pitäisin merkittävänä virheenä jo 15 prosenttia.
Tilanteissa, jossa on ostettu kiinteistö meren rannalta, on vesijättöä lunastaessa huomattu, ettei varsinainen tila olekaan ollut kuin puolet rekisteröidystä. Tämä siksi, ettei vesijätön osuutta ole kauppaa tehdessä tutkittu. Lunastettaessa vesijättöä on siten maksettava lunastushinta puolesta jo omana pidetystä kiinteistöstä että varsinaisesta vesijätöstäkin. Arvokkailla rantamailla ovat lunastussummat nousseet joskus huomattavan korkealle.
- Anonyymi
Marssijärjestysongelma.
On kaksi metsätilaa jotka on erotettu valtion metsistä.
Vanhempi 1941. Nuorempi kymmenkunta vuotta myöhemmin.
Nuoremman tilan läpi kulkee yhteistie.
Vanhampi tila on pitkulainen, joten siitä oli jo vuonna 1938 alkaen neuvoteltu oikotie yhteiselle tielle, joka menee sittemmin naapurille myydyn metsäalueen läpi. Vanhassa kartassa oikotiestä käytetään nimitystä viljelytie.
Nyt kaavoittaja on saanut tehtäväkseen suunnitella tontteja yhteistien varrelle.
80 vuotta käytetyn "viljelytien" päälle on suunnitteilla omakotitontti.
Nuoremman tilan nykyisen omistajan mielestä vanhemman tilan viljelypalstalta voi rakentaa uuden tien koko tilanpituudelta, jotta sieltä pääsee yhteistielle.
Maanmittauslaitos tässä vaiheessa odottaa kaavoittajan ratkaisua.Ilmeisesti Maanmittauslaitokselta on haettu yksityistie- tai rasitetoimitusta, jotta viljelytiestä päästäisiin eroon?
Kaavoittajalla on mahdollisuus tehdä kaavoitusta ohjaavan lain puitteissa vaikka minkälaisia kaavoja, jotka kunta sitten hyväksyy tai on hyväksymättä. Kaavapäätöksistä voi valittaa.
Olisi sinänsä kohtuutonta, että jo olemassa oleva tie katkaistaisiin tontilla, jolloin tietä vuosikymmenet käyttänyt maanomistaja joutuisi omalla kustannuksellaan rakentamaan pitkän ja kalliin tien viljelyksensä käyttämiseksi. Erityisesti, mikäli tontteja ollaan kaavoittamassa yksityiselle maalle kunnan omistaman maan sijasta.
Ratkaisu on tässä tapauksessa ensikädessä kaavoittajalla ja kunnalla. Ilmeisesti toimitusinsinööri päätti jäädä odottamaan kaavoittajan ratkaisua, ettei toimituksessa tehty päätös vaikeuta kaavoitusta.- Anonyymi
rytmimunat kirjoitti:
Ilmeisesti Maanmittauslaitokselta on haettu yksityistie- tai rasitetoimitusta, jotta viljelytiestä päästäisiin eroon?
Kaavoittajalla on mahdollisuus tehdä kaavoitusta ohjaavan lain puitteissa vaikka minkälaisia kaavoja, jotka kunta sitten hyväksyy tai on hyväksymättä. Kaavapäätöksistä voi valittaa.
Olisi sinänsä kohtuutonta, että jo olemassa oleva tie katkaistaisiin tontilla, jolloin tietä vuosikymmenet käyttänyt maanomistaja joutuisi omalla kustannuksellaan rakentamaan pitkän ja kalliin tien viljelyksensä käyttämiseksi. Erityisesti, mikäli tontteja ollaan kaavoittamassa yksityiselle maalle kunnan omistaman maan sijasta.
Ratkaisu on tässä tapauksessa ensikädessä kaavoittajalla ja kunnalla. Ilmeisesti toimitusinsinööri päätti jäädä odottamaan kaavoittajan ratkaisua, ettei toimituksessa tehty päätös vaikeuta kaavoitusta.Niin ratkaisi toimitusinsinööri. Kiitos vastauksesta.
- Anonyymi
rytmimunat kirjoitti:
Ilmeisesti Maanmittauslaitokselta on haettu yksityistie- tai rasitetoimitusta, jotta viljelytiestä päästäisiin eroon?
Kaavoittajalla on mahdollisuus tehdä kaavoitusta ohjaavan lain puitteissa vaikka minkälaisia kaavoja, jotka kunta sitten hyväksyy tai on hyväksymättä. Kaavapäätöksistä voi valittaa.
Olisi sinänsä kohtuutonta, että jo olemassa oleva tie katkaistaisiin tontilla, jolloin tietä vuosikymmenet käyttänyt maanomistaja joutuisi omalla kustannuksellaan rakentamaan pitkän ja kalliin tien viljelyksensä käyttämiseksi. Erityisesti, mikäli tontteja ollaan kaavoittamassa yksityiselle maalle kunnan omistaman maan sijasta.
Ratkaisu on tässä tapauksessa ensikädessä kaavoittajalla ja kunnalla. Ilmeisesti toimitusinsinööri päätti jäädä odottamaan kaavoittajan ratkaisua, ettei toimituksessa tehty päätös vaikeuta kaavoitusta.Rytmimunat on hyvin käsitellyt kohtuullisuuden ja kohtuuttomuusen välisen eron.
- Anonyymi
Kannattaisi mainita tietoimituksessa että tuo tie on ollut olemassa ja käytössä ennen 1962.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rytmimunat on hyvin käsitellyt kohtuullisuuden ja kohtuuttomuusen välisen eron.
Missä se ero oli käsitelty hyvin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä se ero oli käsitelty hyvin?
Rytmimunat on ajatellut sen hyvin. Juuri egoismin, objektiitisuuden, kohtuullisen ja kohtuuttoman menettelyn ero.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaisi mainita tietoimituksessa että tuo tie on ollut olemassa ja käytössä ennen 1962.
Tuliko joku lakiuudistus siinä välissä voimaan?
Tie on tosiaan ollut käytössä niin kauan kuin nykyiset omistajat muistavat. Siis boomereita kaikki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rytmimunat on ajatellut sen hyvin. Juuri egoismin, objektiitisuuden, kohtuullisen ja kohtuuttoman menettelyn ero.
Mitä ihmettä sä sekoilet?
- Anonyymi
Maanmittauslaitos vastaa omista virheistään, ja valitukset käsitellään käräjäoikeudessa tai sen erityisessä maaoikeudessa.
Maanmittauslaitoksen toimivaltaan kuuluu käsitellä ne esine- tai varallisuusvahinkoon perustuvat korvausvaatimukset, jotka koskevat maanmittaustoimituksessa aiheutunutta vahinkoa tai Maanmittauslaitoksen ylläpitämien rekistereiden virheestä taikka puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa.
Maanmittauslaitoksen on annettava maanmittaustoimituksessa aiheutunutta vahinkoa tai maanmittauslaitoksen ylläpitämien rekistereiden virheestä tai puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa koskevassa vahingonkorvausasiassa kirjallinen ratkaisu. Ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan siihen tyytymätön voi nostaa kanteen Maanmit-tauslaitosta vastaan käräjäoikeudessa.
Kaikki alkaa kirjallisella hallintokantelulla Maanmittauslaitokselle. Vain erityistapauksessa käsitellään yli kaksi vuotta vanhoja asioita.- Anonyymi
Eli siitä vaan hallintokantelua tekemään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1321503
- 1691162
- 1011150
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia761022- 187839
- 39789
- 89742
- 77714
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt70657- 86626