Yön lapsi, pimeydessä kasvanut OSA 3

pike kirjoitti:

Miehen perässä oli vaikea pysyä. Mies loikki katolta katolle kuin kissa ja vaikka miehen eteneminen oli nopeaa, hän tuntui etenevän varjoakin hiljaisemmin.
"Odota nyt vähän!" Lara sihahti ja sai yhden kissan hypähtämään sähätäen katolta maahan.
Mies kääntyi katsomaan Laraa."Shh, minun piti opettaa sinut saalistamaan ääneti ja huomiotaherättämättä!" mies kuiskasi ja nosti koukkunokkansa ylös. Hän nuuhkaisi ilmaa pariin otteeseen ja laski sitten jälleen päätään.
"Kelpaako keski-ikäinen mies?" mies kysyi
ja katsoi Laraa häijysti virnistäen. "Riippuu siitä kuinka kaukana hän on." Lara tokaisi olkiaan kohauttaen. "Seuraavan kadunkulman jälkeen."

Keski-ikäinen vaalea mies käveli katua pitkin aivan yksin. Hänen vasen jalkansa ontui ja hän käveli jo muutenkin kyyryssä.
"Helppo saalis", mies sanoi, nosti taas nokkaansa,
nuuhkaisi pari kertaa ja sanoi:"Ei ketään lähistöllä. Odota tässä." Mies astui askeleen lähemmäs katonreunaa. "Haluan mukaan." Lara sihahti hiljaa, sillä mies oli jo lähellä sitä taloa, jonka katolla Lara ja hänen opettajansa piileskelivät. Mies kääntyi katsomaan Laraa.
"Minä sanoin, että sinä odotat tasan tarkalleen tässä." mies sanoi. Lara nyrpisti nenäänsä.
"Miten voin ikinä oppia mitään, jos et ikinä anna minun tehdä mitään?" Lara kysyi ja istuutui katolle savupiipun viereen.
"Sinä opit parhaiten, jos vain seuraat silmiäsi räpäyttämättä minun saalistamistani. Joten odota tässä niin kuin kiltti pikku-vampyyrityttö." mies kuiskasi ivallisesti hymyillen ja heilautti itsensä alas katonreunalta. Lara laskeutui vatsalleen katolle ja veti itsensä aivan katonreunalle katsomaan mitä tapahtui. Vaalea mies astui katulampun valoon ja nyt Lara näki hänet tarkemmin. Mies oli rotevampi ja pidempi, kuin miltä hän oli kaukaakatsottuna näyttänyt. Hänen vasemmassa silmäkulmassaan oli pitkä ja ohut naarmu, ilmeisesti kissan aiheuttama ja hänen pitkät vaaleat hiuksensa oli kietaistu tiukalle poninhännälle niskaan.
"Nami, hänestä riittä meille molemmille!" Lara tokaisi virnuillen tyytyväisenä ja lipoen verenpunaisia huuliaan.
"Anteeksi, herra, mutta mahdatteko tietää mitä kello on?" mustaanpukeutunut mies kysyi kävellessään miehen luo. Vaaleahiuksinen mulkaisi Laran opettajaa arvostellen. "Naamiaisiinko olet menossa?" vaaleahiuksinen kysyi. "Se ei kuulu teille hyvä herra. Voisitteko ystävällisesti kertoa, mitä kello on?" Laran opettaja kysyi.
"Vaan kun ei ole kelloa. Häivy rääpäle, hukkaat aikaani!" vaaleahiuksinen tuhahti ja jatkoi matkaansa. "anteeksi, että vaivasin hyvä herra." Laran opettaja sanoi, otti viittansa alta esiin pitkän miekan ja survaisi sen miehen selkään. Vaaleahiuksinen älähti oudosti. Laran opettaja työnsi miekkaa syvemmälle, kunnes sen terä tunkeutui ulos miehen rintakehästä. Laran opettaja vetäisi miekan nopeasti ulos ja vaaleahiuksinen mies putosi kuolleena maahan. Laran opettaja nosti katseensa katonreunassa olevaan tyttöön. "Tule alas. Raahataan hänet pois ennen kuin joku tulee." mies sanoi. Lara pudottautui alas kadulle ja auttoi miestä raahaamaan vaaleahiuksisen pimeälle ja kapealle kujalle. "Haluatko sinä ensin?" mies kysyi ja kääntyi katsomaan Laraa. Lara nyökkäsi, laskeutui polvilleen maahan miehen viereen ja painoi terävät vampyyrinhampaansa miehen ihon läpi. Lämmin veri tarttui ensin huuliin, laskeutui sitten kielen päälle ja lopuksi kurkusta alas. Lara joi ja joi. Lopulta hän nosti huulensa miehen kaulalta. "No, onko se juomakelpoista?" mies kysyi. Lara nyökkäsi ja nuolaisi verisiä huuliaan. "Oikein hyvää."

Jatkanko vai enkö?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä