SDR, Software Defined Radio

Tekeehän sillä! Kyseessä on vastaanotin, jossa on heti vastaanoton jälkeen AD-muunnin digitoimassa signaalin. Signaali sitten käsitellään softalla kuultavaan muotoon. Voi siis vastaanottaa kerralla esim. 88-108 MHz FM-kaistan ja valita sieltä sitten signaalin voimakkuuden perusteella tietyllä taajuudella kanavat ja modulaatiotyypin, mitä purussa käytetään. Yleensä taajuuskaista yltää jonnekin 2.5GHz:iin asti. Helpottaa vastaanotin-arsenaalin kanssa kummasti, kun yhdellä radiolla saa vastaanotettua kaikki taajuudet. Lähetyspuolta noissa ei yleensä ole, mutta SDR-lähettimiäkin on kyllä olemassa. On myös sellaisia, jossa laitteeseen voi syöttää useita kanavia eri taajuuksille yhtä aikaa. Aika harvoin on enää yhden taajuuden lähettimiä käytössä, paitsi jos lähettimen teho on kohtuullisen suuri.
SDR:lle voi mobiilitekniikassa periaattessa syöttää datavirtoja ja päättää lähetysvaiheessa, moduloidaanko se 2G/3G vai 4G kanavana radiotielle - riippuen vastaanottajasta. Saman antennin kautta saadaan lähetettyä kaikki taajuusalueen signaalit. Rajoittava tekijä on lähinnä DA-muuntimen tarkkuus ja nopeus mikä on mahdollista, mutta lähetyspäässä se voi olla passiivinen rakenne, joten se on erittäin tarkka ja nopea! Modulaatioiden hallinta vaatii laskentatehoa tosin melkoisesti sekä lähetys että vastaanottopäässä ja signaaleja voidaankin esikäsitellä analogisilla piireillä - aika harvoin tosin nykyään ehkä kanavan suodatusta lukuunottamatta.

Kaikilla laajakaistaisilla vastaanottimilla on sama ongelma eli dynaaminen alue. SRD ei ole tuossa suhteessa mikään poikkeus eli moneen käyttöön todella hyödyllinen laite ja työkalu (spektrianalysaattori) mutta jää helposti jalkoihin mikäli pitäisi kuunnella heikkoja signaaleita voimakkaiden signaalien joukosta. Tilannetta voi toki helpottaa rajoittamalla vastaanottimen sisääntulon näkemää taajuuskaistaa suodattimilla.