Kun tässä on ikää kertynyt ja alettu ajattelemaan sellaisia "aikuisten juttujakin" kuten lapsen tekoa muutaman vuoden sisällä, niin ajattelin olla kaukaa viisas ja miettiä kuinka tälläiset muutokset olisivat helpoimpia rakkaalle kissalleni. Se kun on kovin kiintynyt minuun ja seurailee joka paikkaan. Aina pitäisi päästä syliin ja jos en ehdi sitä huomioimaan, pidetään mahdollisimman surkeaa mouruntaa. On myös mustasukkainen, puree vieraita jne. Puree kyllä minuakin välillä aika kivuliaasti, kun rapsutus riittää ja herra haluaa vaan maata sylissä.
Mietiskelin tässä että kuinkahan tälläinen rontti suhtautuu ihmislapseen sitten joskus? Olisiko ehkä viisasta ottaa kisulle kamu jo ajoissa, niin ei olisi sitten niin suuri muutos, kun en enää ehdikään huomioimaan sitä koko ajan. Ihmisvauva kun vie aikaa tottakai. Toisaalta tuntuu, että haluaako kissa edes kaveria, kun haluaa kaiken huomioni. Sittenhän sekin tarvitsisi jakaa... Viisaat, kertokaa miten olisi parasta?
Mietiskelin tässä että kuinkahan tälläinen rontti suhtautuu ihmislapseen sitten joskus? Olisiko ehkä viisasta ottaa kisulle kamu jo ajoissa, niin ei olisi sitten niin suuri muutos, kun en enää ehdikään huomioimaan sitä koko ajan. Ihmisvauva kun vie aikaa tottakai. Toisaalta tuntuu, että haluaako kissa edes kaveria, kun haluaa kaiken huomioni. Sittenhän sekin tarvitsisi jakaa... Viisaat, kertokaa miten olisi parasta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luulen, että lajitoveri voisi olla ihan kiva ajatus ystävällesi. :) Kissat viettävät aina jonkin osan päivästä leikkien keskenään. Meillä pojankoltiaiset leikkivät takaa-ajoleikkejä ja kun toinen saattaa olla nukkumassa, toinen tulee silloin vaatimaan huomiotani.
Uskon, että kissan kiintymys sinua kohtaan ei vähene vaikka sille kaverin ottaisit, sen sijaan kissalla on yksinäisiin hetkiin lajitoveri seuranaan ´mikä on hyvä asia. Onhan toki kahdessa kissassa kaksi paijattavaa. ;)
Ainoa vaikea asia on, miten löydät kissapersoonan joka sopii juuri sinun kissan kaveriksi. Kissoja kun on niin monen luonteisia. Yleensä aikuinen kissa hyväksyy pennun helpoimmin. Meillä pojat ovat luonteiltaan hyvin erilaisia mutta kuitenkin niin tasaväkisiä, ettei kumpikaan dominoi toista.