Hoitajat on todellisessa hädässä

Vuosikymmeniä on puhuttu sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden eläköitymisestä ja hoitajatarpeesta. Eipä kerennyt muodostua edes oikeaksi ongelmaksi tämä, koska Korona-aika näytti meille, mikä on sote -työläisen arvostus.
Työntekijäkato on todellista. Ja se tapahtui reilussa vuodessa.
En ruikuta palkasta. Mutta on kovin vaikea nähdä toivoa tällä työsaralla, kun työpaikkoja ei saada täytettyä. Joka päivä uusi sijainen työparina, joka viikko joku vakituinen työntekijä on irtisanoutunut.
Kilpailu on niin kovaa, että sijaisena oleminen on rahallisesti kannattavaa. Paremmat korvaukset työstä, jossa et ole vastuussa muusta, kuin työpäivän sujumisesta.
Sitten päästään itse työhön. Väkivallan uhka on päivittäinen, kuuluu työn luonteeseen. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei enää ole, riskit kasvaa entisestään. Miehet ovat alalta jo kadonneet tai paremman sopparin takia paikkaa vaihtaneet.
Kyllä sitä miettii ihan joka päivä kotiin tullessa, että tuliko huolehdittua omat työt lääkehoitoineen oikein ja saitko kaikki sijaisen osuudet kirjattua ja tarkistettua, että asiat on kondiksessa.
Sanotaan, että hoitajat ruikuttaa työoloistaan. Se ei ole enää ruikuttamista, vaan suoranainen avunpyyntö. Tosiasia on, että kohta ei ole ketään hoitamassa. Ja jos on, ne hoitajat on keikkalaisia. Nyt jos koskaan olisi aika vastata tarpeeseen rahalla. Koska rahalla ostetaan lisää käsiä. Rahalla ostetaan työhyvinvointia ja pysyvyyttä.
Kilpailu on kohta niin kovaa, että raha on ainoa, jolla saat ammattitaitoista työvoimaa.
Siispä sinä, joka mietit tulevaisuutta ja töitä.. jos on vähääkään kiinnostusta ja sopivuutta alalle.. Valmistuttuasi voit varautua siihen, että töitä on, eikä rahakaan ole enää ongelma.