Kuuntelin äänikirjaa, siinä voi puuhata. Sukan parsimisen ja napin neulomisen jälkeen aloin inventoida korujani vuosikymmenien ajalta. Osa näytti ensin roskis-kamalta.
Otin hopeakorut ja kaivoin hyllyn nurkasta vanha hopeankiillotusaineen. Käsittelin ja voi mikä yllätys. Täydellinen setti, kaula- korvis - rannekoru yli 20 vuoden takaa. Ohut rannerengas ja toiset korvikset. Otan käyttöön.
Vinkiksi vaan, oletko tätä havainnut vai huolehditko tällaisista asioista säännöllisesti.
On muuten mukavaa ja rauhoittavaa puuhaa.
Puisia kookashelmisiä nauhoja vien kierrätyskeskukseen, niitä tuskin koskaan käytän. Samoin muita aikanaan muotituotteina ostettuja ehjiä ketjuja ja korviksia. Roskiin meni vain muutama rikkoontunut.
Otin hopeakorut ja kaivoin hyllyn nurkasta vanha hopeankiillotusaineen. Käsittelin ja voi mikä yllätys. Täydellinen setti, kaula- korvis - rannekoru yli 20 vuoden takaa. Ohut rannerengas ja toiset korvikset. Otan käyttöön.
Vinkiksi vaan, oletko tätä havainnut vai huolehditko tällaisista asioista säännöllisesti.
On muuten mukavaa ja rauhoittavaa puuhaa.
Puisia kookashelmisiä nauhoja vien kierrätyskeskukseen, niitä tuskin koskaan käytän. Samoin muita aikanaan muotituotteina ostettuja ehjiä ketjuja ja korviksia. Roskiin meni vain muutama rikkoontunut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Raskaat hopeat ja kullat on pankkiholvissa.
On laiskuutta. Ei viitsitä lukea kirjaa ja lisäksi on muoti ilmiö ääni kirjat! Ymmärrän jos sokea tai todella huono näkö.Muute en.
Kiinnostais.
Olen ollut kova lukemaan aina. Vaan viimevuosina jäänyt suunnalleen nollille. Syyty selkeitä, en ole viitsinyt hankkia laiskuuttani lukulaseja ja toisekseen tahtoo vaivata keskittymiskyvyn puute. Hupaisaa sinällään, koska luen uutisia jne jatkuvasti netistä. Noh, tietsikalla voi zoomata teksitiä ja toisekseen, lyhytjänteisyyteen sopii multitaskaus, elikkäs lukemisen yhdistäminen vaikkapa telkkariuutisten kuuntelemiseen.
Mutta kiinnostais äänikirjat, vois samalla koittaa kuunnella kirjaa ja surfata netissä. Tai hommailla jotain muuta.
Mulla snadisti kokemusta äänikirjoista. Aikanaan ajelin paljon pitkiä matkoja autolla. Ostin kerran yhden äänikasetin. Jerry Gotton luettuna kasetille. Muuten hyvä, ei vaan toiminut. Pari syytä. Mä olen lukenut paljon kottoneita ja mulla oli oma mielikuva ja käsitys po. kulttuurijulkaisusta. Se ei oikein vastannut luettua teksitiä. Eniten ärsytti lukija. Ossi Ahlapuro, joka oli aikoinaan tunnettu näyttelijä, laulajakin, hyvin paljon esilll kaikkialla ja kundilla tunnettava ääni. LIsäks kundi "eläytyi" tekstiin, elikkäs niinkuin ois kuunnelmaa kuunnellut. Ei toiminut laisinkaan. Kaks kasettia, lienenkö vieläkään saanut kuunnelluksi niitä läpi, epäilen.
Äänikirjat lyöneet isosti läpi, En ihmettele, sopii nykymenoon ja mun mielestä hienosti lisää kirjojen "lukijakuntaa" hyvänä uutena formaattina. Huono puolihan lie kirjailijoitten pienenneet tulot, mutta toisaalta, jos kustantamot saapi edes jotain tuloja äänikirjoista, on mahdollista maksaa jotain kirjaillijoillekkin, että jaksavat kirjoittaa. Kun mun mielestä vanhaa kirjallisuutta on jo kirjoitettu, uusi kirjallisuus pitäis niinkö saada pelastettua taloudellisessa mielessäkin.
Noin aloitukseen. Miehillä ei hirveesti koruja yleensä ole, ei mullakaan, jotain solmioneuloja, kavosinappeja, korviksia ja vihkisormus. Ainoo minkä sijainnin tiedä non se sormus, muut oletettavasti jossain pöndellä hautajaispuvun taskuissa tms. Yks muistosormus ja luokkasormus menneet hukkaan ja muutama korvis rikkinäisenä heitetty menemään.
Sen muistan ykkös kello on jemiksessä, koska se vähän arvokkaampi, mutta koska nykyisin ei kelloa ranteessa käytännössä tarvi, sekin laskettanee koruksi. Pitääkin joskus kokeilla, vieläkö se kävelee, vai pitääkö käyttää kellosepllä putsattavana.
Mutta monilla voi olla paljonkin koruja, ehkä rahalliseti arvokkaitakin. Kyllä net kandee säilyttää hyvin ja joskus putsaillakin.
=DW=
Älä ota hoivakotiin mukaan vihkisormusta jos sinne joskus muutat. Ystävältä hävisi pari kuukautta sitten, ei ole löytynyt. Kaiverruksen nimi ja päiväys on tiedossa, eipä auta.
Parempi puvun taskussa böndellä kuin tiellä tietämättömällä.