Alan tulla vähitellen hulluksi naapurimme elämöinnin suhteen.
Asuntohaku on koko ajan päällä, sillä kirjallisella valituksella ei taida olla mitään merkitystä. Kun muutkin naapurit on vaihtuneet, niin hekään ei halua osallitua tämän uuden asukin häätötoimenpiteisiin, vaikka yksi heistä soittikin poliisin kun yhteisen häirikkömme koira haukkui yksinään koko viikonlopun vuorokaudet läpeensä. Poliisit ottivat talteen koiran häiritsemästä koko rappua. Mutta kyseessä olikin vain yksi viikonloppu, siis yksi ja hailea mulle, joka kuulen heidän metelinsä päivästä toiseen.
Voimatta tehdä mitään herään joka aamu hysteeriseen huutooon, vimmattuun siivoamiseen, taukoamattomaan kolisteluun, monesti jo ennen seitsemääkin. Huuto kuuluu rappuunkin ja pihalle. Painajainen on kestänyt taukoamatta kolme kuukautta ja olen ärtyinen usein kun tietää mitä odottaa. Ala-asteikäinen terhakka pikkumukula juoksee heti aamusta jalkojaan lattiaan hakaten ja kiljuen huutavalle äidilleen takaisin, joka vaahtoaa ja karjuu tälle komentoja - ja aloittaa neuroottisen siivoamisensa - eikä lähde töihin, vaikka sitä toivoisin kovasti, kun itse olen kotiäitinä estynyt lähtemään heitä pakoon.
Korvatulpat ja radionsoitto ym eivät estä asiaa kuulumasta siitä huolimatta että kivitalossa ollaan. Siivousneuroosin lisäksi tarve muhinoida kaikkien mahdollisten kynnelle kykenevien miesten kanssa säännöllisesti - ääntä on kuultu jo enemmän kuin tarpeeksi sängyn narinasta ja kiimahuudoista alkaen, yölliset viikonloppuvieraat viipyvät sängynnarinana ajan tai rynkyttävät aamuun asti huonekaluja leikkiessään astutusleikkejään. Eikä ole varmuutta siitäkään, mistä se mukula siinnne nin aikaisin putkahtaa, vieraat miehet voivat olla vielä asunnossa, kun pikkulikka jo paiskoo kantapäitä lattiaan.
On toisaalta sama, onko tämä kiimainen yh kotona tai muualla. Kumpikin tilanne tietää naapurille katastrofia viikonloppuisin, sillä jos mukula jää yksin, hän jättää koirankin haukkumaan yksin sisälle ja lähtee naapureille yöksi.
Miten saisin lynkattua tämän parivaljakon? Vaikka saataisiin hankittua häätöön tarvittavat dokumentit, se ei auta mitään, sillä asian käsittelyyn kuluu kuulemma kuukausia. Mietin viimeisenä keinona myös lastensuojeluviranomaiseen yhteydenottoa, sillä tilanne on toisaalta kestämätön, toisaalta myös hyvin oudon tuntuinen lasta ajatellen. Äitinsä kun tuntuu pitävän lasta vain esteenä omille menoilleen - miestouhuilleen ja siivoamiselleen.
Tänäänkin tuolla on kolissut ja huutoi kuulunut taukoamatta. Katsoinpa kerran ovisilmästä mikä nyt taas kolisi rapussa - no likkahan siellä paineli rappuja alas rullaluistimilla. Ja oli sitä ennen luistellut sisätiloissa niillä kotvan aikaa.
Asuntohaku on koko ajan päällä, sillä kirjallisella valituksella ei taida olla mitään merkitystä. Kun muutkin naapurit on vaihtuneet, niin hekään ei halua osallitua tämän uuden asukin häätötoimenpiteisiin, vaikka yksi heistä soittikin poliisin kun yhteisen häirikkömme koira haukkui yksinään koko viikonlopun vuorokaudet läpeensä. Poliisit ottivat talteen koiran häiritsemästä koko rappua. Mutta kyseessä olikin vain yksi viikonloppu, siis yksi ja hailea mulle, joka kuulen heidän metelinsä päivästä toiseen.
Voimatta tehdä mitään herään joka aamu hysteeriseen huutooon, vimmattuun siivoamiseen, taukoamattomaan kolisteluun, monesti jo ennen seitsemääkin. Huuto kuuluu rappuunkin ja pihalle. Painajainen on kestänyt taukoamatta kolme kuukautta ja olen ärtyinen usein kun tietää mitä odottaa. Ala-asteikäinen terhakka pikkumukula juoksee heti aamusta jalkojaan lattiaan hakaten ja kiljuen huutavalle äidilleen takaisin, joka vaahtoaa ja karjuu tälle komentoja - ja aloittaa neuroottisen siivoamisensa - eikä lähde töihin, vaikka sitä toivoisin kovasti, kun itse olen kotiäitinä estynyt lähtemään heitä pakoon.
Korvatulpat ja radionsoitto ym eivät estä asiaa kuulumasta siitä huolimatta että kivitalossa ollaan. Siivousneuroosin lisäksi tarve muhinoida kaikkien mahdollisten kynnelle kykenevien miesten kanssa säännöllisesti - ääntä on kuultu jo enemmän kuin tarpeeksi sängyn narinasta ja kiimahuudoista alkaen, yölliset viikonloppuvieraat viipyvät sängynnarinana ajan tai rynkyttävät aamuun asti huonekaluja leikkiessään astutusleikkejään. Eikä ole varmuutta siitäkään, mistä se mukula siinnne nin aikaisin putkahtaa, vieraat miehet voivat olla vielä asunnossa, kun pikkulikka jo paiskoo kantapäitä lattiaan.
On toisaalta sama, onko tämä kiimainen yh kotona tai muualla. Kumpikin tilanne tietää naapurille katastrofia viikonloppuisin, sillä jos mukula jää yksin, hän jättää koirankin haukkumaan yksin sisälle ja lähtee naapureille yöksi.
Miten saisin lynkattua tämän parivaljakon? Vaikka saataisiin hankittua häätöön tarvittavat dokumentit, se ei auta mitään, sillä asian käsittelyyn kuluu kuulemma kuukausia. Mietin viimeisenä keinona myös lastensuojeluviranomaiseen yhteydenottoa, sillä tilanne on toisaalta kestämätön, toisaalta myös hyvin oudon tuntuinen lasta ajatellen. Äitinsä kun tuntuu pitävän lasta vain esteenä omille menoilleen - miestouhuilleen ja siivoamiselleen.
Tänäänkin tuolla on kolissut ja huutoi kuulunut taukoamatta. Katsoinpa kerran ovisilmästä mikä nyt taas kolisi rapussa - no likkahan siellä paineli rappuja alas rullaluistimilla. Ja oli sitä ennen luistellut sisätiloissa niillä kotvan aikaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tee lastensuojeluilmoitus, ei tunnu olevan kotielämä kasvua ja kehitystä tukevaa, se on ainakin alku, ja jos lastensuojeluntarvetta huomataan, niin silloin ainakin kontrolli alkaa pelata, mukaan tulee perhetyöntekijöitä ja sitä rataa. JOten se on ekasteppi eteenpäin.
Missähän päin maailmaa ko. naikkonen vaikuttaa? On meinaan yksi kiukkuinen ja kovaa huutava sekä muutenkin kuvaukseen sopiva hempukka naapurina...
Miksi ihmeessä et ole soittanut lastensuojeluun,sen sijaan että kirjoitat tälle palstalle.
Jos nyt otat heti huomenna ja soitat sinne,saisit selvyyttä naapurisi miesasioihin sun muihin juttuihin,ei tarvitsisi pohdiskella enempää jos näinkin kauan on jatkunut...
No, minusta tuntuu, että lastensuojelu vaatii hieman enemmän dokumenttia kun siivoushulluus ja seksin harrastaminen kovaäänisesti. Jokainen aikuinen tietää, että seksi kuuluu elämään, oli se sitten kovaäänistä tai ei... Parisuuhteessa oleva harrastaa seksiä varmasti useamminkin kuin yh, ei kai niitä lapsia silloinkaan hoitoon viedä toimituksen ajaksi, vai miten teillä kotiäiti toimitaan ? Asia on tietysti toinen jos lapsi näkee, mutta kouluikäinen nukkuu yleensä sikeästi yöllä kun aikuiset puuhailee omiaan. Ehkä kannattaisi sitä seksiä harrastaa useamminkin, olisi hieman rennompi ote elämään...
on asiat? Mitä keinoja käytät kotiäiti hiljentääksesi omat mukelosi, ettet vain pelottele ja uhkaile tai käyttäydy muuten sopimattomalla tavalla. Sitä et itse ehkä huomaakaan, että kotoasi kuuluu äänet naapuriin. Voi vielä tulla tilanne, että se lastensuojelu puuttuu sinunkin kasvatusmenetelmiisi. Niin että suu soukemmalle teiltä kaikilta siellä.
meillä asuu yläkerrassa kanssa kiva häirikköperhe..aamulla hyvällä tsägällä 7 alkaa juoksentely, tavaroiten heittely lattioille, pattereiden hakkaaminen(siihen on muuten erittäin kiva herätä..) välillä koiraparka itkee ja ulvoo, niin että minuun "sattuu" ku olen sellainen eläinrakas ihminen. Meillä ongelmana on siis 7-23 välillä kuuluva jatkuva meteli,eli kaikkea yllä mainittua sekaisin, en tiedä miten ne pystyy ite elämään siellä..
En ole itse tehnyt asialle vielä varsinaisesti mitään, muutamaan otteseen on tehnyt mieli lähteä aukomaan päätä, jos yrittää sunnuntaiaamuisin nukkua pitempään kuin 9:ään..mutta ku lapsiperheen arki alkaa yläkerrassa ja erittäin riehakkaasti siihen aikaan...
En osa oikein neuvoa sua, kunhan ajattelin kirjoittaa että osaan kyllä aavistaa, miltä tuntuu, kuin ei saa olla hetkeäkään rauhassa omassa kodissasi, ilman että joutuu soittamaan stereoita täysillä ollakseen kuuntelematta naapureiten värikästä elämää.. Ymmärrän kyllä että lapsiperheen arki ei voi olla kovin hiljaista, mutta tollainen non-stop meno hajottaa kyllä pään pitkän päälle.
niinpä, minulla on oikeus valittaa täällä naapuristani vaikka joka päivä, ei siinä muuta sen kummempaa. kyllä meilläkin osataan elämöidä; kun nuoriso iskee supparinsa kaakkoon, niin ukkonen jää kakkoseksi ja lasit helisee. isäntä kinuaa karaokevehkeensä kerran kuussa esille kuin menkat olisi päällä ja elämöi kännissä yömyöhään - joskus, mutta ei meilläkään sentään joka päivä olla kuin karanneet vasikat..
minä yksin oneton ja uneton vain käytän suuvärkkiäni kun rupeaa tarpeeksi ahdistamaan, sekin saattaa tietty häiritä jotakuta. kun vauvani syntyy, annan hänen metelöidä rauhassa, ihan millon tykkää. tarpeitaan ääntelemällä ilmaiseva vauva on viaton luontokappale - kuten se yläkerran haukkuva koirakin.. ;9
että suu soukemmalle sielläkin, minä valitan milloin ja missä tykkään. piste.
miksi ei saisi valittaa, jos on valittamisen aihetta? Täällä tuntuu näitä "mölyapinoita" häiritsevän se, kun he tekevät kaikkea ja sitten joku siitä kirjoittaa tännekin. Sekös niitä "kauhuja" kauhistuttaa. Jos ei osaa elää kerrostalossa kuten taloyhtiön säännöt sanelevat, olisi syytä muuttaa kiireen vilkkaan omakotitaloon ja tehdä siellä sitä mitä lystää, eikä tulla kiusaamaan muita ihmisiä epäluonnollisilla touhuillaan taikka metelillään. Antaisitte sellaisten ihmisten elää rauhassa kerrostaloissa jotka siellä osaavat toisia ihmisiä häiritsemättä elää.
Ihan kauhulla odotan tuota Vappua kun saakelin nuoriso taas aloittaa sen päiväisen hulinan tässäkin talossa. Mahtaneeko mikään säilyä ehjänä ja mahtaneeko joutua kutsumaan Poliisin ja Paloauton taikka Ambulanssin? Oikein pelottaa kun näistä mölyapinoiden poikasista ei koskaan tiedä. Niiden vanhemmat kun ei ole opettanut niille mitään tapoja. Pelkkiä sivistymättömiä moukkia kaikki tyynni. Esittävät edessäpäin hienoja ja hyviä, mutta kaikenlainen juhlinta tuo niidenkin todellisen luonteen esille. Ikävä kyllä, näin on. Eikä vain tässä taloyhtiössä vaan kaikissa muissakin. Ja ikävimpiä paikkoja asumiselle on todellakin kaikki kunnalliset vuokratalot. Eikö ihmiset voisi tehdä edes jonkinlaista asenteen muutosta käytöksessään, vai onko se kivaa asua kuin jossakin slummissa? Kaikki ympäristö tuhotaan ja sotketaan ja huudetaan ja mekastetaan kuin apinalauma konsanaan. Eläimiksi voisi näitä kutsua, ei tippaakaan inhimillistä käytöstä jäljellä kun viinaa otetaan.
Inhoittavaa asua teidän keskellänne kun ei omaa samanlaista käyttäytymiskaavaa.
Ja näitä apinoita on yhä enemmän joka puolella.
Mä en valita turhista, enkä siitä, mitä toiset voi olla tai ei ole tai että oon muita muka parempi. Riittää kun kerron tämänhetkisen tilanteen: se yläkerran mölyapinaäiti parhaillaan huudattaa toosaansa. Koko yön on soittanut täysillä eikä poliisia ole kukaan raaskinut soittaa, kun paikalla ei ole tällä kertaa niitä nuoria bilettäjiä, vaan vain joku kiimainen kyrpäjooseppi jostain kapakasta. Mukula tietty jossain täällä lähistöllä naapurissa yötä - toisessa rapussa veikkaisin, ettei tarvitse kuunnella mokomaa meteliä samassa rapussa.
Wau! Viestisi oli kuin mun elämästäni. Ihan kuin olis lukenu omaa tekstiään. Naapurissani asuu äiti ja pieni poika jotka kirkuvat ja huutavat aamulla ennen 7. Volyymin nostaminen tekee joskus koko talon hiljaiseksi ja joskus tekis mieli kans huutaa. Poika paiskii ovia ja äiti huutaa; että älä pure äitiä. Asuntohaku on kans mielessä, muttalöytääkö sitä parempaa, toivottavasti! Elämä on helvettiä. Edellinen asukas asui siinä vain 1v, ite oon asunu siinä 9kk.