Mitä mä teen? Mulla sattuu olemaan mummula ja mökki vähän syrjäseudulla, mummulla on sellasta "käyttämätöntä" peltomaata ja niin edelleen, ja naapurina on ollu sama suku iät ja ajat...
No, kuulemmakin tämän nykyisen naapurin isä varasti usein mun mummulta sen jälkeen, kun mun pappa kuoli.. Ja sitten se on muutenkin ollut kuulemma törkeä.. No, se ukko on jo kuollut ja kuopattu ja sen molemmat pojat on naimisissa... Toinen asuu samassa talossa kuin isänsä oli asunut, toinen muualla, mutta sen mökki on mun mummulan toisella sivustalla.
No, eihän siinä muuta, kun että nyt se tyyppi, joka asuu siinä naapuris, on alkanut käyttäytyy törkeesti, se valtaa meiltä aluetta kokoajan, esimerkiksi kun sillä on rakenteillä mökki sinne niin se ajaa törkeesti meidän tontin läpi! Mummu pystytti rajapalkit, mutta naapuri ajo ne traktorilla nurin. Mummu on valittanut, samoin mun perheen jäsenet... Mutta pahinta on, että tässä risti-tulessa ollaan me lapset...
Tällä naapurilla on kaksi törkeää poikaa, olin kolmaskin, mutta se on vasta lapsi... No, nää muutkin on hädin tuskin kouluikäsiä, mutta ne kiroilee ja on muutenkin ihan kauheita, hakkaa ja potkii ja valittaa, jos häviää.. No, mun veli ja serkku kuitenkin on mun kanssa eri mieltä, sillä ne on niitten kaa melkeinpä bestiksiä... Mä siis joudun kestää sen, mutta lisäksi näiden rääpäleiden serkku sattuu olee mulle tosi läheinen kaveri.. Se on kyllä kans aika mahoton, kun niillä on niin vapaa kasvatus..
No kuitenkin, oon yrittänyt ehdottaa, että nää aikuset keskustelis hieman tästä, tekis sovinnon, siis se naapurihan vois ostaa sen pikku tontin palan, mutta kun vanhemmat ei kuuntele, väittää, etten taju mitään koko asiasta! Mä täytän pian 17, eli tajun sentään jotain, mutta koska oon sanonut niin usein hanttiin, puolustellut sellasia ihmisiä, joita perheeni halveksii, niin ne ei usko tai kuuntele mua...
Mitä mun siis pitäis tehä? Inttää vielä, et aikuiset tekis sovinnon, vai antaa asian olla ja samalla ehkä jatkaa tätä turhaa riitaa? Mä osaan jo kuvitella, kuinka mä ja mun kaveri riidellään aikuisina samoista asioista, mistä noi niin sanotut aikuset kiistelee... Mun ja mun kaverin ystävyys on vaarassa, se rakoilee jo pahasti, en haluaisi, vaikka en niistä naapurin pojista pidäkään, että ne joutuis mun veljen ja serkun kaa riitoihin... Mun veli on tosin vanhin niistä, joten niillä ei oo siinä hätää, mutta jos sitten ottaa huomioon niitten serkut, niin ne on muakin vanhempia... Eli me ollaa pahasti häviöllä ja siks mua pelottaakin tää tilanne...
Ja jos joku tosiaan jakso lukee ton, niin kiitän ja pyydän apua... MITÄ TEHDÄ?
No, kuulemmakin tämän nykyisen naapurin isä varasti usein mun mummulta sen jälkeen, kun mun pappa kuoli.. Ja sitten se on muutenkin ollut kuulemma törkeä.. No, se ukko on jo kuollut ja kuopattu ja sen molemmat pojat on naimisissa... Toinen asuu samassa talossa kuin isänsä oli asunut, toinen muualla, mutta sen mökki on mun mummulan toisella sivustalla.
No, eihän siinä muuta, kun että nyt se tyyppi, joka asuu siinä naapuris, on alkanut käyttäytyy törkeesti, se valtaa meiltä aluetta kokoajan, esimerkiksi kun sillä on rakenteillä mökki sinne niin se ajaa törkeesti meidän tontin läpi! Mummu pystytti rajapalkit, mutta naapuri ajo ne traktorilla nurin. Mummu on valittanut, samoin mun perheen jäsenet... Mutta pahinta on, että tässä risti-tulessa ollaan me lapset...
Tällä naapurilla on kaksi törkeää poikaa, olin kolmaskin, mutta se on vasta lapsi... No, nää muutkin on hädin tuskin kouluikäsiä, mutta ne kiroilee ja on muutenkin ihan kauheita, hakkaa ja potkii ja valittaa, jos häviää.. No, mun veli ja serkku kuitenkin on mun kanssa eri mieltä, sillä ne on niitten kaa melkeinpä bestiksiä... Mä siis joudun kestää sen, mutta lisäksi näiden rääpäleiden serkku sattuu olee mulle tosi läheinen kaveri.. Se on kyllä kans aika mahoton, kun niillä on niin vapaa kasvatus..
No kuitenkin, oon yrittänyt ehdottaa, että nää aikuset keskustelis hieman tästä, tekis sovinnon, siis se naapurihan vois ostaa sen pikku tontin palan, mutta kun vanhemmat ei kuuntele, väittää, etten taju mitään koko asiasta! Mä täytän pian 17, eli tajun sentään jotain, mutta koska oon sanonut niin usein hanttiin, puolustellut sellasia ihmisiä, joita perheeni halveksii, niin ne ei usko tai kuuntele mua...
Mitä mun siis pitäis tehä? Inttää vielä, et aikuiset tekis sovinnon, vai antaa asian olla ja samalla ehkä jatkaa tätä turhaa riitaa? Mä osaan jo kuvitella, kuinka mä ja mun kaveri riidellään aikuisina samoista asioista, mistä noi niin sanotut aikuset kiistelee... Mun ja mun kaverin ystävyys on vaarassa, se rakoilee jo pahasti, en haluaisi, vaikka en niistä naapurin pojista pidäkään, että ne joutuis mun veljen ja serkun kaa riitoihin... Mun veli on tosin vanhin niistä, joten niillä ei oo siinä hätää, mutta jos sitten ottaa huomioon niitten serkut, niin ne on muakin vanhempia... Eli me ollaa pahasti häviöllä ja siks mua pelottaakin tää tilanne...
Ja jos joku tosiaan jakso lukee ton, niin kiitän ja pyydän apua... MITÄ TEHDÄ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
et kai sinä voi ottaa niskoillesi tätä asiaa? Anna niiden aikuisten riidellä ja ketkä siellä nyt riiteleekin, älkää te menkö riitaan mukaan. Ei kaikkien ole pakko riidellä tai hoitaa asioita, vaan ne jotka riitelee hoitakoon itse keitoksensa. Jätä omaan arvoonsa mokoma riita ja jatka omaa elämääsi. Onneksi olet kohta aikuinen ja voit päättää missä asut. Ei ole pakko jäädä katselemaan noin tulehtunutta tilannetta jota aikuiset eivät edes pyri korjaamaan. Voisivat lastensa takia toki jotain yrittää tehdä. Sun velvollisuus se ei kuitenkaan ole, se asioiden korjaaminen joten unohda koko juttu ja kerro samat sun kaverille ja muille lapsille.