Tänään se tapahtui. Minä olen käyttänyt Ubuntua yli kymmenen vuotta, mutta nyt vaihdoin Debianiin.
Kyllästyin siihen, että Ubuntu on jatkuvasti kuin jokin beta tai alpha versio. Sain tarpeekseni siitä, että Ubuntu syöttää puolen vuoden välein aina käyttäjille uuden yhtä bugisen version käyttiksestä eikä ikinä pysähdytä testaamaan käyttistä kunnolla minkä seurauksena se ei ole koskaan kunnolla toimiva, aina jotain on hajalla. Itseäni on jo pidemmän aikaa ärsyttänyt Ubuntun bugisuus, mutta aiemmin ei ole riittänyt rohkeus vaihtaa distroa. Nyt se on kuitenkin tehty ja olen todella tyytyväinen, että vihdoin tein tämän. Kaikki toimii hienosti Debianissa. Nyt voin vihdoinkin keskittyä tietokoneen käyttöön ja niiden asioiden tekemiseen tietokoneella mitä haluan tehdä. Ubuntun kanssa meni aina suuri osa siitä puolesta vuodesta erilaisten vikojen selvittelyyn ja sitten kun ne oli jotenkin onnistunut kiertämään niin tuli jo uusi versio Ubuntusta, joss oli taas läjä uusia bugeja. Haluan käyttää tietokonetta, en olla joku hiton betatestaaja jonka kaikki aika menee Ubuntun kanssa tappeluun.
Jo nyt huomaa heti, että Debianissa homma toimii hienosti. Kiitos kuuluu Debianin kehittäjille, jotka ottavat distron testaamisen vakavasti ja tekevät ebianista erittäin hyvin testatun ja luotettavan distron.
Olen kasvanut ulos Ubuntusta ja hyvä niin.
Ubuntu pois, Debian tilalle
65
1996
Vastaukset
- Anonyymi
Ei se Debian ole sen parempi. Kaikki linulksit ovat bugikasoja..
- Anonyymi
Hähähää jäpä haastaa riitaa intternetsissä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hähähää jäpä haastaa riitaa intternetsissä
Haastaa tai ei, oikeassa ainakin oli - bugikasoja ovat!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haastaa tai ei, oikeassa ainakin oli - bugikasoja ovat!
Olet erehtynyt pahemman kerran. Windows on nimittäin koko maailmankaikkeuden bugisin käyttis. Ja jos multivrsumi on olemassa niin myös sen bugisin.
- Anonyymi
Miksiköhän linulks-nulkki-pökäle jaksaa lässyttää asioista vaikkei mistään mitään ymmärrä.
- Anonyymi
Linuxit ei ole mitään bugikasoja, windowssonta on sitä itseään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haastaa tai ei, oikeassa ainakin oli - bugikasoja ovat!
Eivät ole mitään bugikasoja!
- Anonyymi
YHDYSVALTAIN kauppaministeriö laittoi israelilaisen NSO Groupin mustalle listalleen torstaina. Listalle joutuminen tarkoittaa, että yhdysvaltalaiset yritykset eivät enää saa myydä teknologiaansa NSO:lle.
Yritys kehittää ja myy Pegasus-vakoiluohjelmaa, joka viime kesänä synnytti skandaalin. Silloin kävi ilmi, että lukuisat ihmisoikeusaktivistit, toimittajat ja virkamiehet ympäri maailmaa ovat voineet joutua Pegasuksella toteutetun vakoilun kohteeksi. - Anonyymi
Windows 10 urkkii tietojani, miten voin vaikuttaa siihen?
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/windows-10-urkkii-tietojani-miten-voin-vaikuttaa-siihen-6587539
"Windows 10:n käyttäjäsopimuksen sananmuodot herättävät huolta, koska niissä yhtiö suojautuu jo etukäteen käyttäjien mahdollisilta joukkokanteilta. Joitakin tietoja yrityksen on pakko luovuttaa kansallisten viranomaisten vaatimuksesta esimerkiksi poliisille.
- Anonyymi
Kyllä siellä Ubuntun puolella on jotain tapahtunut, haavoittuvuustilaston kolmikko on muuttunut:
1.) Debian Linux
2.) Android
3.) Ubuntu Linux
Valinta tilastojen valossa näyttää menneen, **ojasta allikkoon.
** "ojasta allikkoon" tarkoittaa joutumista pulasta tai hankalasta tilanteesta vielä hankalampaan. Mutta tässä täytyy huomioida myös se, että noin lyhyt aikainen käyttökokemus, ei ole riittävä peruste antamaan luotettavaa kuvaa yhtään mistään.
Näin ollen voi hyvällä syyllä uskoa, että ollaan nostamassa perusteettomasti, maailman reikäisintä räpellystä jalustalle, jonne se ei kuulu.- Anonyymi
Tarkoitat varmaan tuota johon tulee päivityksiä kuukauden toisena tiistaina kun NSA ja rosvojoukko on reikiä löytänyt epärehellisestä umpikoodista.
- Anonyymi
Väitteesi on täysin perätön eikä pidä alkuunkaan paikkaansa. Ensinnäkin millä perusteella väität Debianin reikäisemmäksi kuin muut? Onko se sun perustelusi se, että Debianissa havaitaan bugeja ja tietoturva-aukkoja? Toisin kuin sinä tunnut kuvittelevan se on itseasiassa vain hyvä asia.
Yksi asia minkä sinä jätät nyt tahallasi kokonaan huomiotta on se, että Debianissa nimenomaan pidetään tärkeämpänä ohjelmien huolellista testaamista ja ohjelmien luotettavaa toimintaa sen sijaan, että aina tarvitsisi olla kaikkein uusimmat ohjelmaversiot distrosssa. Uusimmat ohjelmaversiot kun on yleensä niitä kaikken bugisimpia, koska niistä ei ole vielä ehditty löytää kaikkia vikoja. Tuosta seuraa myös se, että Debianin ohjelmaversiot eivät yleensä ole ihan niitä kaikkein uusimpia, ne eivät ole millään tavalla vanhentuneita mutta eivät myöskään niitä kaikkein viimeisimpiä. Tuo on tietoinen valinta, koska siten saadaan Debianiin käyttöön huolella testatut ohjelmat, joista mahdollisimman suuri osa bugeista on tunnistettu ja korjattu.
Se minkä nyt jätät kokonaan huomiotta, ilmeisen tahallasi, on se että toisin kuin Debian moni muu distro kuten Ubuntu käyttää niitä uusimpia, ja bugisimpia, ohjelmaversioita. Toisin sanoen kun ohjelmat saapuu vakaaseen julkaistuun uuteen Debianiin ne samat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Se myös tarkottaa sitä, että niissä ohjelmaversioissa mahdollissti olevat aiemmin tuntemattomat bugit on ollut myös muissa distroissa. Ne bugit on kyllä ollut muissa distroissa, niitä vain ei ole havaittu ja korjattu, koska muut distrot kuten Ubuntu eivät testaa ohjelmiaan yhtä hyvin kuin Debian. Se jos bugia ei ole aiemmin havaittu esimerkiksi Ubuntussa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseistä bugia ei olisi ollut Ubuntussa.
Toistan sen, että samat ohjelmaversiot, jotka ovat julkaistussa Debianissa ovat yleensä olleet jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Jos nyt sitten Debianista löytyy jokin aiemmin tuntematon ja korjaamaton bugi tai tietoturva-aukko niin mistä se kertoo? No se kertoo siitä, että kyseistä bugia tai tietoturva-aukkoa ei ole havaittu muiden distrojen kuten Ubuntun tekemässä testauksessa. Jos aiemmin tuntematon bugi havaitaan vasta Debianissa niin sillon muut distrot on käyttänyt kyseistä ohjelmaa tietämättöminä siitä, että siinä on se bugi tai tietoturva--aukko, mutta kyseinen bugi tai tietoturva-aukko on silti ollut olemassa. Toisinsanoen muiden distrojen kuten ubuntun tekemä testaus on ollut riittämätöntä eivätkä ne sen takia ole havainneet ja korjanneet bugia tai aukkoa tietoturvapäivityksillä. Jos aiemmin tuntematon bugi tai tietoturva-aukko havaitaan vasta siten kun Debian alkaa testata sitä ohjelmaa tai se löytyy vasta Debianisa muutoin niin se kyllä kertoo siitä, että testaus muissa distroissa kuten Ubuntussa on ollut täysin riittämätöntä tai testaus pon esimerkiksi Ubuntussa laiminlyöty kokonaan. Lisäksi jos aiemmin tuntematon bugi tai tietoturva-aukko löytyy vasta kun Debian testaa ohjelmia tai löytyy muutoin Debianissa niin se kertoo siitä, että -Debianin laadunvrmistustestaus on huomattavasti huolellisempi ja parempi kuin muissa distroissa kuten Ubuntussa. Se kertoo myös siitä, että Debianin käyttäjät myös raportoivat löytämistään bugeista ja tietoturva-aukoista. Todennäkösesti Ubuntun käyttäjät jne eivät ole ollenkaan niin ahkeria raportoimaan distrolle löytämistään ongelmista mikä yhdistettynä puutteelliseen ja laiminlyötyyn distron tekemään testaukseen johtaa siihen ettei Ubuntussa olevia bugeja ja tietoturva-aukkoja havaita ja korjata. Ja siteNe Ubuntussa jne olleet ja Ubuntun jne havaitsematta sekä korjaamatta jättäneet bugit ja tietoturva-aukot päätyvät Debianiin missä ne havaitaan distron tekemän testauksen ja käyttäjien tekemän bugiraportoinnin ansiosta. Kyseiset aiemmin tuntemattomat bugit ja tietoturva-aukot havaitaan ja korjatan siis vasta Debianissa vaikka samat bugit ja tietoturva-aukot on ollut jo aiemmin Ubuntussa jne. Niitä vain ei ole havaittu eikä korjattu Ubuntussa jne.
On siis täysin nurinkurista ja kieroutunutta väittää Debiania bugisemmaksi tai reikäisemmäksi kuin muut. Tosiasia on itseasissa aivan päinvastoin. Debianissa olevat ohjelmistot on paljon paremmin jahuolellisemmin testattuja kuin esimerkiksi Ubuntussa. Kyllä tosiasia on se, että esimerkiksi buntu on valtavasti Debiania bugisempi ja reikäisempi.
Se on sitäpaitsi täysin itsestäänselvää, että asia on juuri noin siinäkin mielessä, että esimerkiksi Ubuntu ottaa omissa julkaistuissa versioissaan käytetyt ohjelmapaketit Debianin kehitysversiosta kesken Debianin kehityskierron. Eli siis keskeneräisestä Debianista. Ubuntu siis julkaisee omat julkaisunsa käyttämällä keskeneräisestä Debianista otettuja ohjelmia, joita ei ole vielä testattu yhtä hyvin kuiDebianin julkaistuissa versioissa olevat ohjelmat.
Viestin pituusrajoituksen vuoksi jatkuu seuraavassa viestissäni....
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitteesi on täysin perätön eikä pidä alkuunkaan paikkaansa. Ensinnäkin millä perusteella väität Debianin reikäisemmäksi kuin muut? Onko se sun perustelusi se, että Debianissa havaitaan bugeja ja tietoturva-aukkoja? Toisin kuin sinä tunnut kuvittelevan se on itseasiassa vain hyvä asia.
Yksi asia minkä sinä jätät nyt tahallasi kokonaan huomiotta on se, että Debianissa nimenomaan pidetään tärkeämpänä ohjelmien huolellista testaamista ja ohjelmien luotettavaa toimintaa sen sijaan, että aina tarvitsisi olla kaikkein uusimmat ohjelmaversiot distrosssa. Uusimmat ohjelmaversiot kun on yleensä niitä kaikken bugisimpia, koska niistä ei ole vielä ehditty löytää kaikkia vikoja. Tuosta seuraa myös se, että Debianin ohjelmaversiot eivät yleensä ole ihan niitä kaikkein uusimpia, ne eivät ole millään tavalla vanhentuneita mutta eivät myöskään niitä kaikkein viimeisimpiä. Tuo on tietoinen valinta, koska siten saadaan Debianiin käyttöön huolella testatut ohjelmat, joista mahdollisimman suuri osa bugeista on tunnistettu ja korjattu.
Se minkä nyt jätät kokonaan huomiotta, ilmeisen tahallasi, on se että toisin kuin Debian moni muu distro kuten Ubuntu käyttää niitä uusimpia, ja bugisimpia, ohjelmaversioita. Toisin sanoen kun ohjelmat saapuu vakaaseen julkaistuun uuteen Debianiin ne samat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Se myös tarkottaa sitä, että niissä ohjelmaversioissa mahdollissti olevat aiemmin tuntemattomat bugit on ollut myös muissa distroissa. Ne bugit on kyllä ollut muissa distroissa, niitä vain ei ole havaittu ja korjattu, koska muut distrot kuten Ubuntu eivät testaa ohjelmiaan yhtä hyvin kuin Debian. Se jos bugia ei ole aiemmin havaittu esimerkiksi Ubuntussa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseistä bugia ei olisi ollut Ubuntussa.
Toistan sen, että samat ohjelmaversiot, jotka ovat julkaistussa Debianissa ovat yleensä olleet jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Jos nyt sitten Debianista löytyy jokin aiemmin tuntematon ja korjaamaton bugi tai tietoturva-aukko niin mistä se kertoo? No se kertoo siitä, että kyseistä bugia tai tietoturva-aukkoa ei ole havaittu muiden distrojen kuten Ubuntun tekemässä testauksessa. Jos aiemmin tuntematon bugi havaitaan vasta Debianissa niin sillon muut distrot on käyttänyt kyseistä ohjelmaa tietämättöminä siitä, että siinä on se bugi tai tietoturva--aukko, mutta kyseinen bugi tai tietoturva-aukko on silti ollut olemassa. Toisinsanoen muiden distrojen kuten ubuntun tekemä testaus on ollut riittämätöntä eivätkä ne sen takia ole havainneet ja korjanneet bugia tai aukkoa tietoturvapäivityksillä. Jos aiemmin tuntematon bugi tai tietoturva-aukko havaitaan vasta siten kun Debian alkaa testata sitä ohjelmaa tai se löytyy vasta Debianisa muutoin niin se kyllä kertoo siitä, että testaus muissa distroissa kuten Ubuntussa on ollut täysin riittämätöntä tai testaus pon esimerkiksi Ubuntussa laiminlyöty kokonaan. Lisäksi jos aiemmin tuntematon bugi tai tietoturva-aukko löytyy vasta kun Debian testaa ohjelmia tai löytyy muutoin Debianissa niin se kertoo siitä, että -Debianin laadunvrmistustestaus on huomattavasti huolellisempi ja parempi kuin muissa distroissa kuten Ubuntussa. Se kertoo myös siitä, että Debianin käyttäjät myös raportoivat löytämistään bugeista ja tietoturva-aukoista. Todennäkösesti Ubuntun käyttäjät jne eivät ole ollenkaan niin ahkeria raportoimaan distrolle löytämistään ongelmista mikä yhdistettynä puutteelliseen ja laiminlyötyyn distron tekemään testaukseen johtaa siihen ettei Ubuntussa olevia bugeja ja tietoturva-aukkoja havaita ja korjata. Ja siteNe Ubuntussa jne olleet ja Ubuntun jne havaitsematta sekä korjaamatta jättäneet bugit ja tietoturva-aukot päätyvät Debianiin missä ne havaitaan distron tekemän testauksen ja käyttäjien tekemän bugiraportoinnin ansiosta. Kyseiset aiemmin tuntemattomat bugit ja tietoturva-aukot havaitaan ja korjatan siis vasta Debianissa vaikka samat bugit ja tietoturva-aukot on ollut jo aiemmin Ubuntussa jne. Niitä vain ei ole havaittu eikä korjattu Ubuntussa jne.
On siis täysin nurinkurista ja kieroutunutta väittää Debiania bugisemmaksi tai reikäisemmäksi kuin muut. Tosiasia on itseasissa aivan päinvastoin. Debianissa olevat ohjelmistot on paljon paremmin jahuolellisemmin testattuja kuin esimerkiksi Ubuntussa. Kyllä tosiasia on se, että esimerkiksi buntu on valtavasti Debiania bugisempi ja reikäisempi.
Se on sitäpaitsi täysin itsestäänselvää, että asia on juuri noin siinäkin mielessä, että esimerkiksi Ubuntu ottaa omissa julkaistuissa versioissaan käytetyt ohjelmapaketit Debianin kehitysversiosta kesken Debianin kehityskierron. Eli siis keskeneräisestä Debianista. Ubuntu siis julkaisee omat julkaisunsa käyttämällä keskeneräisestä Debianista otettuja ohjelmia, joita ei ole vielä testattu yhtä hyvin kuiDebianin julkaistuissa versioissa olevat ohjelmat.
Viestin pituusrajoituksen vuoksi jatkuu seuraavassa viestissäni....
T. miksuhJatkuu edellisestä viestistäni....
Kaikenlisäksi Ubuntu ei edes testaa suurinta osaa ohjelmapaketeistaan ennen Ubuntun julkaisua. Suurin osa Ubuntun ohjelmapaketeista on otettu suoraan Debianin kehitysversiosta sellaisenaan ilman, että Ubuntu tekee niille mitään varsinaista testausta. Se näkyy myös siinä, että vain pieni osa Ubuntussa olevista ohjelmapaketeista on virallisesti Ubuntun tukemia, suurin osa ei saa mitään tukea distrolta sen jälkeen kun distro on julkaistu. Debianissa taas jokainen Debianin virallisissa repositoryissä oleva ohjelmapaketti saa tietoturvapäivityksiä koko Debianin version elinkaaren ajan, eli vähintään viiden vuoden ajan
Ubuntu siis ottaa omissa julkaisuissaan käyttämänsä ohjelmapaketit Debianin kehitysversiosta eikä edes testaa niitä kunnolla ja sinä väität, että esimerkiksi Ubuntu olisi muka vähemmän buginen kuin Debian? Miten se edes teoriassa olisi mahdollista, kun ne Ubuntussa käytetyt ohjelmapaketit tulee Debianista? Et taida ymmärtää sitä, että kutakuinkin ihan kaikki Ubuntussa oleva tulee nimenomaan Debianin kehitysversiosta lukuunottamatta joitakin harvoja poikkeuksia. Ja sama pätee myös muihin Debianiin perustuviin distroihin.
Miten edes teoriassa olisi mahdollista, että esimerkiksi Ubuntu olisi Debiania vähemmän buginen tai reikinen kun ne Ubuntun ohjelmapaketit tulee Debianista, Ubuntun tekemä testaus on täysin riittämätöntä ja laiminlyötyä ja Debian jatkaa ohjelmien testausta vielä sen jälkeenkin kun Ubuntu on ne ottanut omaan käyttöönsä? Selitä nyt miten muka edes teoriassa olisi mahdollista, että Ubuntussa jne olisi sisi vähemmän buugeja kuin Debianissa? Se i ole mitenkään mahdollista eikä niin myöskään ole. Totuus on se, että Debianin julkaistut versiot ovat valtavasti paremmin testattuja kuin esimerkiksi Ubuntun. Ja buntu on todellisuudessa paljon Debiania bugisempi ja reikäisempi.
Kaikissa distroissa on bugeja ja tietoturva-aukkojakin, se on väistämätöntä. Se pätee kaikkiin käyttiksiin. Niin kauan kuin ihmiset tekee koodauksen ohjelmistovirheitä tulee. Ja juuri sen takia huolellinen ohjelmistotestaus on erittäin tärkeää. Ja juuri siinä Debian toimii täysin oikein laittamalla ohjelmien huolellisen testauksen ja luotettavan toiminnan etusijalle sen sijaan, että aina pitäisi olla ne uusimmat ohjelmaversiot distrossa. Juuri sen takia Debian on niin paljon luotettavampi ja vakaampi kuin esimerkiksi Ubuntu. Ja se on yksi suurimmista syistä miksi Debiania myös arvostetaan vakavassa käytössä niin paljon.
Se, jos Debianissa siis havaitaan enemmän tietoturva-aukkoja kuin vaikkapa Ubuntussa kertoo siis vain siitä, että Debianin ohjelmistotestaus on huolellisempi ja laadukkaampi kuin vaikkapa Ubuntun. Se on siis hyvä asia, koska jotta bugit ja tietoturva-aukot voitaisiin korjata ne pitää ensin tunnistaa. Ja siinä Debin on hyvä, paljon parempi kuin esimerkiksi
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitteesi on täysin perätön eikä pidä alkuunkaan paikkaansa. Ensinnäkin millä perusteella väität Debianin reikäisemmäksi kuin muut? Onko se sun perustelusi se, että Debianissa havaitaan bugeja ja tietoturva-aukkoja? Toisin kuin sinä tunnut kuvittelevan se on itseasiassa vain hyvä asia.
Yksi asia minkä sinä jätät nyt tahallasi kokonaan huomiotta on se, että Debianissa nimenomaan pidetään tärkeämpänä ohjelmien huolellista testaamista ja ohjelmien luotettavaa toimintaa sen sijaan, että aina tarvitsisi olla kaikkein uusimmat ohjelmaversiot distrosssa. Uusimmat ohjelmaversiot kun on yleensä niitä kaikken bugisimpia, koska niistä ei ole vielä ehditty löytää kaikkia vikoja. Tuosta seuraa myös se, että Debianin ohjelmaversiot eivät yleensä ole ihan niitä kaikkein uusimpia, ne eivät ole millään tavalla vanhentuneita mutta eivät myöskään niitä kaikkein viimeisimpiä. Tuo on tietoinen valinta, koska siten saadaan Debianiin käyttöön huolella testatut ohjelmat, joista mahdollisimman suuri osa bugeista on tunnistettu ja korjattu.
Se minkä nyt jätät kokonaan huomiotta, ilmeisen tahallasi, on se että toisin kuin Debian moni muu distro kuten Ubuntu käyttää niitä uusimpia, ja bugisimpia, ohjelmaversioita. Toisin sanoen kun ohjelmat saapuu vakaaseen julkaistuun uuteen Debianiin ne samat ohjelmaversiot on ollut jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Se myös tarkottaa sitä, että niissä ohjelmaversioissa mahdollissti olevat aiemmin tuntemattomat bugit on ollut myös muissa distroissa. Ne bugit on kyllä ollut muissa distroissa, niitä vain ei ole havaittu ja korjattu, koska muut distrot kuten Ubuntu eivät testaa ohjelmiaan yhtä hyvin kuin Debian. Se jos bugia ei ole aiemmin havaittu esimerkiksi Ubuntussa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseistä bugia ei olisi ollut Ubuntussa.
Toistan sen, että samat ohjelmaversiot, jotka ovat julkaistussa Debianissa ovat yleensä olleet jo aiemmin käytössä muissa distroissa kuten Ubuntussa. Jos nyt sitten Debianista löytyy jokin aiemmin tuntematon ja korjaamaton bugi tai tietoturva-aukko niin mistä se kertoo? No se kertoo siitä, että kyseistä bugia tai tietoturva-aukkoa ei ole havaittu muiden distrojen kuten Ubuntun tekemässä testauksessa. Jos aiemmin tuntematon bugi havaitaan vasta Debianissa niin sillon muut distrot on käyttänyt kyseistä ohjelmaa tietämättöminä siitä, että siinä on se bugi tai tietoturva--aukko, mutta kyseinen bugi tai tietoturva-aukko on silti ollut olemassa. Toisinsanoen muiden distrojen kuten ubuntun tekemä testaus on ollut riittämätöntä eivätkä ne sen takia ole havainneet ja korjanneet bugia tai aukkoa tietoturvapäivityksillä. Jos aiemmin tuntematon bugi tai tietoturva-aukko havaitaan vasta siten kun Debian alkaa testata sitä ohjelmaa tai se löytyy vasta Debianisa muutoin niin se kyllä kertoo siitä, että testaus muissa distroissa kuten Ubuntussa on ollut täysin riittämätöntä tai testaus pon esimerkiksi Ubuntussa laiminlyöty kokonaan. Lisäksi jos aiemmin tuntematon bugi tai tietoturva-aukko löytyy vasta kun Debian testaa ohjelmia tai löytyy muutoin Debianissa niin se kertoo siitä, että -Debianin laadunvrmistustestaus on huomattavasti huolellisempi ja parempi kuin muissa distroissa kuten Ubuntussa. Se kertoo myös siitä, että Debianin käyttäjät myös raportoivat löytämistään bugeista ja tietoturva-aukoista. Todennäkösesti Ubuntun käyttäjät jne eivät ole ollenkaan niin ahkeria raportoimaan distrolle löytämistään ongelmista mikä yhdistettynä puutteelliseen ja laiminlyötyyn distron tekemään testaukseen johtaa siihen ettei Ubuntussa olevia bugeja ja tietoturva-aukkoja havaita ja korjata. Ja siteNe Ubuntussa jne olleet ja Ubuntun jne havaitsematta sekä korjaamatta jättäneet bugit ja tietoturva-aukot päätyvät Debianiin missä ne havaitaan distron tekemän testauksen ja käyttäjien tekemän bugiraportoinnin ansiosta. Kyseiset aiemmin tuntemattomat bugit ja tietoturva-aukot havaitaan ja korjatan siis vasta Debianissa vaikka samat bugit ja tietoturva-aukot on ollut jo aiemmin Ubuntussa jne. Niitä vain ei ole havaittu eikä korjattu Ubuntussa jne.
On siis täysin nurinkurista ja kieroutunutta väittää Debiania bugisemmaksi tai reikäisemmäksi kuin muut. Tosiasia on itseasissa aivan päinvastoin. Debianissa olevat ohjelmistot on paljon paremmin jahuolellisemmin testattuja kuin esimerkiksi Ubuntussa. Kyllä tosiasia on se, että esimerkiksi buntu on valtavasti Debiania bugisempi ja reikäisempi.
Se on sitäpaitsi täysin itsestäänselvää, että asia on juuri noin siinäkin mielessä, että esimerkiksi Ubuntu ottaa omissa julkaistuissa versioissaan käytetyt ohjelmapaketit Debianin kehitysversiosta kesken Debianin kehityskierron. Eli siis keskeneräisestä Debianista. Ubuntu siis julkaisee omat julkaisunsa käyttämällä keskeneräisestä Debianista otettuja ohjelmia, joita ei ole vielä testattu yhtä hyvin kuiDebianin julkaistuissa versioissa olevat ohjelmat.
Viestin pituusrajoituksen vuoksi jatkuu seuraavassa viestissäni....
T. miksuhWindows on nimittäin koko maailmankaikkeuden bugisin käyttis. Ja jos multivrsumi on olemassa niin myös sen bugisin.
- Anonyymi
Widdu miten saan windows 10 tulostaan!
Helvetin paska joka ei toimi! Miksi joka kerta tarvii asentaa tulostin uudestaan jotta saa tulosteen.. Aivan helvetistä koko windows.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Windows on nimittäin koko maailmankaikkeuden bugisin käyttis. Ja jos multivrsumi on olemassa niin myös sen bugisin.
Minulla oli edellisessä koneessa ensin Win7 ja myöhemmin Win10. Käytin konetta 10 vuotta, enkä törmännyt Windows bugeihin. Sinisen ruudun sain siinä vaiheessa, kun hdd alkoi olla finaalissa. Puhdas asennus uudelle sdd:lle sai taas koneen hyrräämään uudella vauhdilla. Nyt on pöydällä uusi pelikone, win10:llä. Odotan, kunnes saavat optimoitua Win11:n Ryzen 7:lle ja rtx3070:lle ja vaihdan siihen. Nyt ei enää ahdista raskaatkaan sovellukset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla oli edellisessä koneessa ensin Win7 ja myöhemmin Win10. Käytin konetta 10 vuotta, enkä törmännyt Windows bugeihin. Sinisen ruudun sain siinä vaiheessa, kun hdd alkoi olla finaalissa. Puhdas asennus uudelle sdd:lle sai taas koneen hyrräämään uudella vauhdilla. Nyt on pöydällä uusi pelikone, win10:llä. Odotan, kunnes saavat optimoitua Win11:n Ryzen 7:lle ja rtx3070:lle ja vaihdan siihen. Nyt ei enää ahdista raskaatkaan sovellukset.
Windows 10 urkkii tietojani, miten voin vaikuttaa siihen?
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/windows-10-urkkii-tietojani-miten-voin-vaikuttaa-siihen-6587539
"Windows 10:n käyttäjäsopimuksen sananmuodot herättävät huolta, koska niissä yhtiö suojautuu jo etukäteen käyttäjien mahdollisilta joukkokanteilta. Joitakin tietoja yrityksen on pakko luovuttaa kansallisten viranomaisten vaatimuksesta esimerkiksi poliisille.
- Anonyymi
Tervetuloa joukkoon :-) Jos on jotain kysyttävää niin kysy vain rohkeasti. Itse olen käyttänyt Debiania keskeytyksettä kesästä 1998 alkaen ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen.
T. miksuh- Anonyymi
Saattaa olla parempi kun laadit itse ne kysymykset ja vastaukset, niin voi ainakin olettaa, että vastauksien pitävän paikkansa. Tai voinhan minä sellaisen helpon tässä aluksi kysyäkin;
Kuinka kauan olet käyttänyt Linuxia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saattaa olla parempi kun laadit itse ne kysymykset ja vastaukset, niin voi ainakin olettaa, että vastauksien pitävän paikkansa. Tai voinhan minä sellaisen helpon tässä aluksi kysyäkin;
Kuinka kauan olet käyttänyt Linuxia?Jos meinaat minua, niin yli 23 vuotta olen käyttänyt Debiania. Kai osaat itsekin laskea montako vuotta on kesästä 1998 minkä jo mainitsin edellä. Käytin ensin kolme vuotta (kesä 1995 - kesä 1998) NetBSD:tä ja kesästä 1998 lähtien olen käyttänyt Debiania. Eli Linuxia ja muita Unixin kaltaisia käyttiksiä on tullut käytettyä jo yli26 vuotta.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos meinaat minua, niin yli 23 vuotta olen käyttänyt Debiania. Kai osaat itsekin laskea montako vuotta on kesästä 1998 minkä jo mainitsin edellä. Käytin ensin kolme vuotta (kesä 1995 - kesä 1998) NetBSD:tä ja kesästä 1998 lähtien olen käyttänyt Debiania. Eli Linuxia ja muita Unixin kaltaisia käyttiksiä on tullut käytettyä jo yli26 vuotta.
T. miksuhNiin ja lisäyksenä se, että voin kertoa tarkan päivämääränkin jollon alotin käyttämään Debiania. Se oli sama päivä jollon Debian 2.0 "Hamm" julkaistiin, eli 24.7.1998. Minä asensin Debianin tuolloin ensimmäistä kertaa silloisen Amiga 1200 -tietokoneeni kovalevylle. Tuon takia itse juhlistan Debianin käyttämisen vuosipäivää aina tuona päivänä.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos meinaat minua, niin yli 23 vuotta olen käyttänyt Debiania. Kai osaat itsekin laskea montako vuotta on kesästä 1998 minkä jo mainitsin edellä. Käytin ensin kolme vuotta (kesä 1995 - kesä 1998) NetBSD:tä ja kesästä 1998 lähtien olen käyttänyt Debiania. Eli Linuxia ja muita Unixin kaltaisia käyttiksiä on tullut käytettyä jo yli26 vuotta.
T. miksuhTop 3 bugisinta:
1. Windows
2. iOS
3. MacOS - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saattaa olla parempi kun laadit itse ne kysymykset ja vastaukset, niin voi ainakin olettaa, että vastauksien pitävän paikkansa. Tai voinhan minä sellaisen helpon tässä aluksi kysyäkin;
Kuinka kauan olet käyttänyt Linuxia?Jos kysymyksesi ei ole kohdistettu yksinomaan Miksulle, olen asentanut ensimmäisen Linux-jakeluni (mikä sitten lieneekään) 1994. Kernel-versio oli mallia kernel 0.99.
Vielä tuolloin ei ollut aivan vaivatonta etsiskellä tiedostopalvelinta, joka tarjosi Linux-jakelua. Ja jakelun imurointi tapahtui varsin vaatimattomien puhelinlinjojen kautta (eikä sekään ollut aivan maksutonta).
Jakelun asentaminen ei tuolloin ollut aivan triviaalia, mutta hyvin ohjein homma ei kuitenkaan ollut ylivoimaista.
Debian stable-versio on toki ihan suositeltava, mutta kokemusteni mukaan myös jakelut, jotka käyttävät vaikkapa Debianin testing-versioita toimivat aivan hyvin.
Käytössäni on mm. Debian sid/bookworm -versio. Ja aiemmin Buster-versiota käytin aivan sujuvasti Bullseye -versiota.
- Anonyymi
"kysy vain rohkeasti" 😂
- Anonyymi
No mikä tuossa nyt oli muka ongelmana? Eikö se vain ole hyvä että apua saa, jos tarvitsee? Lisäksi moniarastelee varmasti täälläsuomi24 sivuilla avun kysymistä juuri sen takia, että heti on joku idiootti aukomassa päätään. Ei tätä sivustoa turhaan kutsuta nimellä suoli24.Miksuhin kommentit ja ohjeet on sitä harvaa asiallista sisältöä koko sivustolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mikä tuossa nyt oli muka ongelmana? Eikö se vain ole hyvä että apua saa, jos tarvitsee? Lisäksi moniarastelee varmasti täälläsuomi24 sivuilla avun kysymistä juuri sen takia, että heti on joku idiootti aukomassa päätään. Ei tätä sivustoa turhaan kutsuta nimellä suoli24.Miksuhin kommentit ja ohjeet on sitä harvaa asiallista sisältöä koko sivustolla.
Kehtasit tulla itseäsi kehumaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kehtasit tulla itseäsi kehumaan?
Mitä oikein hourailet? En ole itsestäni puhunut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä oikein hourailet? En ole itsestäni puhunut.
Alle puolen tunnin väli ja sama IP...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alle puolen tunnin väli ja sama IP...
Et sinä sitä ip-osoitetta pysty näkemään ellet ole ylläpidossa töissä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alle puolen tunnin väli ja sama IP...
Kuules sekopää: Minä olin nukkumassa sen jälkeen kun lähetin viimeisimmän kommenttini. Sitäpaitsi, jos et nyt ole sattunut huomaaman niin minulla on tapana allekirjoittaa omat viestini. Suoraansanoen sulla on selvästi jotain harhoja, joita ei kannattaisi kaikkia kirjotella nettiin.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuules sekopää: Minä olin nukkumassa sen jälkeen kun lähetin viimeisimmän kommenttini. Sitäpaitsi, jos et nyt ole sattunut huomaaman niin minulla on tapana allekirjoittaa omat viestini. Suoraansanoen sulla on selvästi jotain harhoja, joita ei kannattaisi kaikkia kirjotella nettiin.
T. miksuhSulta nyt unohtui säälipisteiden hankkiminen..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulta nyt unohtui säälipisteiden hankkiminen..
Ei unohtunut, koska en keneltäkään sellaisia tarvitse tai halua. En tee sellaisilla yhtään mitään.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sinä sitä ip-osoitetta pysty näkemään ellet ole ylläpidossa töissä!
Pystyy!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pystyy!
Ei pysty! Tai jos pystyt niin syyllistyt rikokseen eli hakkerointiin!
- Anonyymi
Olen poistanut Ubuntun enkä oo mitään laittanu sen tilalle!
- Anonyymi
Vaihdoin Debianin Ubuntuun, koska Ubuntu toimii loistavasti!
- Anonyymi
LTS versio Ubuntusta toimii loistavasti ja on helppo ja turvallinen.
Soveltuu täysin garaafiseen käyttämoseen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
LTS versio Ubuntusta toimii loistavasti ja on helppo ja turvallinen.
Soveltuu täysin garaafiseen käyttämoseen!En aina ole pitänyt Ubuntun valinnoista, kuten esim. Unity oletustyöpöytänä oli karmaiseva kokemus - vaihdoin tuolloin Mate -versioon Ubuntusta ja siinä olen pysynyt.
Ubuntu/Debian, eivät ole mitenkään hirvittävän erilaisia distroja ja aika usein Debian-paketti toimii myös Ubuntussa, koska pohjaa samaan järjestelmään. Riippuu täysin, kuinka paljon kirjastoriippuvuuksia pitää vetää mukana, että toimiiko helposti. Pakettihallinta kuitenkin molemmissa sama, joten asennus jos onnistuu, se menee joka tapauksessa oikein. Debianin paketit joutuu vaan lataamaan erikseen.
Itse tein juuri päin vastoin: Kyllästyin Debianin tapaan tehdä asioita eli asioita voi joutua odottelemaan välillä pitkään ja vaihdoin nopeampisykliseen järjestelmään - vaikka sitten samalla sainkin hiukan lisää bugeja mukana, mutta ainakin tuli tuki laitteistolle. Ubuntun LTS-versiokin on nopeampi kehityssykliltään, kuin mitä Debianissa. Toisaalta, jos tarvitsen ehdotonta vakautta, niin Debian Stable:n kyllä asennan edelleen esim. serveriin.
Ubuntun LTS kun ei pysy pystyssä kuin sen 800 päivää, Debianit toimii paljon pidempää! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En aina ole pitänyt Ubuntun valinnoista, kuten esim. Unity oletustyöpöytänä oli karmaiseva kokemus - vaihdoin tuolloin Mate -versioon Ubuntusta ja siinä olen pysynyt.
Ubuntu/Debian, eivät ole mitenkään hirvittävän erilaisia distroja ja aika usein Debian-paketti toimii myös Ubuntussa, koska pohjaa samaan järjestelmään. Riippuu täysin, kuinka paljon kirjastoriippuvuuksia pitää vetää mukana, että toimiiko helposti. Pakettihallinta kuitenkin molemmissa sama, joten asennus jos onnistuu, se menee joka tapauksessa oikein. Debianin paketit joutuu vaan lataamaan erikseen.
Itse tein juuri päin vastoin: Kyllästyin Debianin tapaan tehdä asioita eli asioita voi joutua odottelemaan välillä pitkään ja vaihdoin nopeampisykliseen järjestelmään - vaikka sitten samalla sainkin hiukan lisää bugeja mukana, mutta ainakin tuli tuki laitteistolle. Ubuntun LTS-versiokin on nopeampi kehityssykliltään, kuin mitä Debianissa. Toisaalta, jos tarvitsen ehdotonta vakautta, niin Debian Stable:n kyllä asennan edelleen esim. serveriin.
Ubuntun LTS kun ei pysy pystyssä kuin sen 800 päivää, Debianit toimii paljon pidempää!Ubuntun LTS versiossakin saa valita asetuksista päivitys tahdin. 3 vaihtoentoo. ja muutenkin siellä on paljon vaihtoehtoja mistä valita mialuisin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En aina ole pitänyt Ubuntun valinnoista, kuten esim. Unity oletustyöpöytänä oli karmaiseva kokemus - vaihdoin tuolloin Mate -versioon Ubuntusta ja siinä olen pysynyt.
Ubuntu/Debian, eivät ole mitenkään hirvittävän erilaisia distroja ja aika usein Debian-paketti toimii myös Ubuntussa, koska pohjaa samaan järjestelmään. Riippuu täysin, kuinka paljon kirjastoriippuvuuksia pitää vetää mukana, että toimiiko helposti. Pakettihallinta kuitenkin molemmissa sama, joten asennus jos onnistuu, se menee joka tapauksessa oikein. Debianin paketit joutuu vaan lataamaan erikseen.
Itse tein juuri päin vastoin: Kyllästyin Debianin tapaan tehdä asioita eli asioita voi joutua odottelemaan välillä pitkään ja vaihdoin nopeampisykliseen järjestelmään - vaikka sitten samalla sainkin hiukan lisää bugeja mukana, mutta ainakin tuli tuki laitteistolle. Ubuntun LTS-versiokin on nopeampi kehityssykliltään, kuin mitä Debianissa. Toisaalta, jos tarvitsen ehdotonta vakautta, niin Debian Stable:n kyllä asennan edelleen esim. serveriin.
Ubuntun LTS kun ei pysy pystyssä kuin sen 800 päivää, Debianit toimii paljon pidempää!Paska puhetta että Ubuntu LTS ei pysyisi pystyssä kuin 800 päivää, nyt sekoitat sen windowsiin. Koska päivittäin katselen Ubuntuja jotka kyrrää jo neljättä vuotta ja 24/7 ja kohta uusitaan rauta! Eli hyvin Ubuntu pysyy pystyssä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En aina ole pitänyt Ubuntun valinnoista, kuten esim. Unity oletustyöpöytänä oli karmaiseva kokemus - vaihdoin tuolloin Mate -versioon Ubuntusta ja siinä olen pysynyt.
Ubuntu/Debian, eivät ole mitenkään hirvittävän erilaisia distroja ja aika usein Debian-paketti toimii myös Ubuntussa, koska pohjaa samaan järjestelmään. Riippuu täysin, kuinka paljon kirjastoriippuvuuksia pitää vetää mukana, että toimiiko helposti. Pakettihallinta kuitenkin molemmissa sama, joten asennus jos onnistuu, se menee joka tapauksessa oikein. Debianin paketit joutuu vaan lataamaan erikseen.
Itse tein juuri päin vastoin: Kyllästyin Debianin tapaan tehdä asioita eli asioita voi joutua odottelemaan välillä pitkään ja vaihdoin nopeampisykliseen järjestelmään - vaikka sitten samalla sainkin hiukan lisää bugeja mukana, mutta ainakin tuli tuki laitteistolle. Ubuntun LTS-versiokin on nopeampi kehityssykliltään, kuin mitä Debianissa. Toisaalta, jos tarvitsen ehdotonta vakautta, niin Debian Stable:n kyllä asennan edelleen esim. serveriin.
Ubuntun LTS kun ei pysy pystyssä kuin sen 800 päivää, Debianit toimii paljon pidempää!Debian on 7 DVD levyä! Josta käyttäjä/asentaja valitsee oman valintansa paketeista,
Ubuntu on valmiiksi puresketu Debian! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Debian on 7 DVD levyä! Josta käyttäjä/asentaja valitsee oman valintansa paketeista,
Ubuntu on valmiiksi puresketu Debian!30Gb valitaan vain 10 osa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En aina ole pitänyt Ubuntun valinnoista, kuten esim. Unity oletustyöpöytänä oli karmaiseva kokemus - vaihdoin tuolloin Mate -versioon Ubuntusta ja siinä olen pysynyt.
Ubuntu/Debian, eivät ole mitenkään hirvittävän erilaisia distroja ja aika usein Debian-paketti toimii myös Ubuntussa, koska pohjaa samaan järjestelmään. Riippuu täysin, kuinka paljon kirjastoriippuvuuksia pitää vetää mukana, että toimiiko helposti. Pakettihallinta kuitenkin molemmissa sama, joten asennus jos onnistuu, se menee joka tapauksessa oikein. Debianin paketit joutuu vaan lataamaan erikseen.
Itse tein juuri päin vastoin: Kyllästyin Debianin tapaan tehdä asioita eli asioita voi joutua odottelemaan välillä pitkään ja vaihdoin nopeampisykliseen järjestelmään - vaikka sitten samalla sainkin hiukan lisää bugeja mukana, mutta ainakin tuli tuki laitteistolle. Ubuntun LTS-versiokin on nopeampi kehityssykliltään, kuin mitä Debianissa. Toisaalta, jos tarvitsen ehdotonta vakautta, niin Debian Stable:n kyllä asennan edelleen esim. serveriin.
Ubuntun LTS kun ei pysy pystyssä kuin sen 800 päivää, Debianit toimii paljon pidempää!Unity oli paras työpöytä koskaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unity oli paras työpöytä koskaan!
Ei ainakaan minun mielestäni, itse tykkää XFCE:stä eniten.
Jo tuo ininä Ubuntun muka puoen vuoden päivityssykleistä osoittaa aloittajan olevan trollin. Ubuntu LTS saa uuden päivitysversion kahden vuolen välein, eikä päivitys sittenkään ole välttämätöntä kuin viiden vuoden kuluttua uuden version ilmestymisestä.
Vuoden 2018 huhtikuussa julkaistua Ubuntu 18.04 LTS:ää tuetaan vielä huhtikuuhun 2023 asti.
Tiesittehän, että Ubuntu 14.04 ja 16.04 ovat tuettuina kymmenen vuotta?
https://ubuntu.com/blog/ubuntu-14-04-and-16-04-lifecycle-extended-to-ten-years- Anonyymi
Ehkä. Mutta tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Ehkä keskeiset palvelinsovellutukset Canonical/Ubuntu ohjelmoivat jakeluun toimiviksi, mutta jakeluun liittyy laaja määrä sovellutuksia, joiden päivitykset hoituvat vain ohjelman kehittäjä-yhteisön tuella.
Epäilenpä suuresti, ettei 14.04/16.04 -jakeluiden i386-versiot ole tuettuja vuosiin 2024 tai 2026. - Anonyymi
Näin se on!
- Anonyymi
Rauta happaneen ennemmin kuin Ubuntu!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä. Mutta tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Ehkä keskeiset palvelinsovellutukset Canonical/Ubuntu ohjelmoivat jakeluun toimiviksi, mutta jakeluun liittyy laaja määrä sovellutuksia, joiden päivitykset hoituvat vain ohjelman kehittäjä-yhteisön tuella.
Epäilenpä suuresti, ettei 14.04/16.04 -jakeluiden i386-versiot ole tuettuja vuosiin 2024 tai 2026.Miksi pitäisi! Palvelin rauta vaihtuu kuitenkin ajallaan, ei sitä varrota hajoamaan!
Ja se vaihtoväli on 3 vuotta tai 5 vuotta! Ei 20 Vuotta!
Jonten myös vaihtuu OS versiokin! Niin se on taloudellista ja turvallista!
Toimivuus taattu! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi pitäisi! Palvelin rauta vaihtuu kuitenkin ajallaan, ei sitä varrota hajoamaan!
Ja se vaihtoväli on 3 vuotta tai 5 vuotta! Ei 20 Vuotta!
Jonten myös vaihtuu OS versiokin! Niin se on taloudellista ja turvallista!
Toimivuus taattu!Jatkuvan käytön ssd levyt vaihdetaan viimeistään 3 vuoden välein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä. Mutta tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Ehkä keskeiset palvelinsovellutukset Canonical/Ubuntu ohjelmoivat jakeluun toimiviksi, mutta jakeluun liittyy laaja määrä sovellutuksia, joiden päivitykset hoituvat vain ohjelman kehittäjä-yhteisön tuella.
Epäilenpä suuresti, ettei 14.04/16.04 -jakeluiden i386-versiot ole tuettuja vuosiin 2024 tai 2026.32 bittinen, kun Kiina painaa meneen 256 bittisillä! Mieti!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
32 bittinen, kun Kiina painaa meneen 256 bittisillä! Mieti!
32/64 tai 256-bittisyys riippuu laitteistosta.
Kuluttajille ei liene vielä tarjolla 256-bittisiä prosessoreja, emolevyjä muisteineen tai muine lisälaitteineen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
32/64 tai 256-bittisyys riippuu laitteistosta.
Kuluttajille ei liene vielä tarjolla 256-bittisiä prosessoreja, emolevyjä muisteineen tai muine lisälaitteineen.Tuokin on, miten halutaan laskea. Jos esim. muistiväylä on 256-bittinen, eihän se tarkoita kuin 4kpl 64-bittistä siirtoa rinnakkain. Voi siis prosarin 4 corea saada dataa peräkkäisistä muistiosotteista todella nopeasti. Auttaa varmasti esim. videon pakkauksessa yms. missä tuollaista pystytään tekemään ja käyttämään kaikkia prosessoreja samalle datavirralle optimoituna kellosyklin tarkasti. Sen sijaan tehoja hukataan joka kerta, kun prosessorit tekevät eri asioita ja muistihaut kohdistuvat eri osotteisiin - luultavasti väylä splittaa neljään osaan.
Ovathan nykyisetkin prosessorit 128 bittisiä? 64 bittiä dataa ja 64 bittiä osoitetta? Kumpaakohan tuossa on kasvatettu?
- Anonyymi
Ubuntu on helpompi käytää ja toimii täysin graafisesti. Helppo ja vakaa.
- Anonyymi
Ubuntu i ole yhtään sen helpompi kuin Debian. Debian on aivan yhtä helppo. Asiat toimii -Debianissa ja Ubuntussa aivan vastaavalla tavallaa eikä se ole mikään ihme, koska Ubuntu perustuu Debianin kehitysversioon.
Ja mitä sitten tulee graafisuuteen niin Ubuntu ei ole yhtään sen graafisempi kuin debian eikä Debian ole yhtään vähemmän graafinen kuin Ubuntu. Aivan samat asiat on tehtävissä samalla tavalla graafisia työkaluja käyttäen molemmissa distroissa.
- Anonyymi
Kun luen näitä aloittamaani ketjuun tulleita kommentteja voin sanoa vain sen, että olen äärettömän iloinen siitä, että jätin Ubuntun taakseni. ja siirryin Debianiin Yksi syy vaihtaa distroa oli myös nimenomaan nuo Ubuntukäyttäjien suorastaan järjettömän fanaattiset asenteet Ja se, että heti rynnätään haukkumaan muita distroja kun joku sanoo Ubuntusta jotain sellaista mikä ei olekaan Ubuntufanaatikoien mieleen.
Tässäkin tass nähdään se, että Ubuntu on suorastaan lahko ja jos sitten käännät sille selkäsi niin heti ryntään lauma lahkolaisia haukkumaan ja vähättelemään. Tietysti kun olet "petturi", joka ei leikikään enää muiden Ubuntulahkolaisten kanssa.
Itse kyllästyin tuohon ilmapiiriin jo vuosia sitten ja nyt en kyllä aio enää katsoa taakseni ja palata entiseen vain siksi, että olen pahoittanut joien kin ubuntulahkolaiten mielen kääntämällä heille j Ubuntulle selkäni ja vaihtamanut Debianiin. Paluuta ei enää ole, koska debian on toiminut itselläni paljon paremmin ja ne Ubuntukäyttäjien fanaattiset kuvitelmat Ubuntun paremmuudesta ovat osoittautuneet aivan vääriksi.
Käyttäköört muut edelleen ubuntua jos haluavat, minä en enää palaa entiseen.- Anonyymi
"Yksi syy vaihtaa distroa oli myös nimenomaan nuo Ubuntukäyttäjien suorastaan järjettömän fanaattiset asenteet Ja se, että heti rynnätään haukkumaan muita distroja kun joku sanoo Ubuntusta jotain sellaista mikä ei olekaan Ubuntufanaatikoien mieleen."
Tämä johtuu siitä, että juuri ubuntua mainostetaan ehkäpä eniten ja sitä asennetaan juuri näiden aloittelijoiden koneisiin. Hehän eivät kovinkaan paljon ymmärrä vielä linuksista, joten he pitävät mainostajaansa "varmana tietolähteenä".
Näin kaikki kokemukseen perustuvat mielipiteet ovat heidän mielestään vääriä!
- Anonyymi
Itekin olen siirtynyt Ubuntusta Debianiin mutta Mintin kautta. Debian tuntuu kyllä hyvältä vaihtoehdolta.
- Anonyymi
Samaa roskasakkia molemmat, niin ubuttajata kuin deuttajatkin, inhottavaa porukkaa.
- Anonyymi
Mene henkiseen valmennukseen!
- Anonyymi
Sinä wintoosapetteri sitä roskasakkia itse olet! Ja myös kaikki kaltaisesi.
- Anonyymi
Jos Debiania ei olisi, ei olisi myöskään koko Ubuntuakaan. Se tuntuu unohtuvan näiltä fanaatikko ubuntulaisilta.
- Anonyymi
Tulisi kesä ja kärpäset, olisi ubuttajillakin taas kavereita.
- Anonyymi
Jos haluaa linuksen yleistyvän, on tuettava ubuntua, ohjelmatukea. Ja linusta,kun harva muuta tarvii, ja android tuki kaikille käyttiksille on ovella. Jos on 10v sisällä, on toki toimintu jo hyvin, mutta voi tukea jatkossakin.
Huomaa myös tärkeimpänä mobiilikäyttis, ubuntu touch, vaikka siinä voi olla osia muustakin kuin ubuntusta, mutta ollaa mobiilin kynnyksellä koko planeetalla, että nyt tarvitaan paljon jäitä hattuun, että takaisin ruotuun, eikä levitytä pitkin katuja ja odoteta tankkien ajanvan päältä, vaan ajetaan sillä ubuntu tankilla me, ja ammutaan noin muut käyttikset perusostona, ja kun ubuntu voittanut, ei tarvita tukea androidillekaan, ja muut käyttikset jotka ei root ja turvallisia, ja kaupallisuus, vakoulu jne. poissa, ja sitten on kaikki hyvin ja voi pistää vakaasti lisänä muitakin linuksia, ja aurinko paistaa.
Päänsä pistäminen perseeseensä ei edistä sitä, ja ruohon ei ole siellä vihreämpää, sen olle fiktiokuvitelma, ja Jarkko pitää saaa myös mukaan ubuntoimaan, joka ei onnistu persettä repimällä. Nyt täytyy keskittää voimat. - Anonyymi
Tulipa tänään Joulun kunniaksi laitettua Debian 11.6.0 Cinnamon työpöydällä. Tosin ei ollut aiemmin Ubuntua vaan Xero niminen Archiin pohjautuva Linux jakelu :) Tällä mennää ja Hyvää Joulua!!
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi942410Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap212300Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen191898Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663771532- 1061497
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1611258Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2571062- 70981
- 78929
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174903