Mun maailma romahti kuukaus sitten. Mä menetin kaks mulle tärkeintä ihmistä.Mä olin ollu mun poikaystävän kanssa yhdessä puoli vuotta. Mä rakastin sitä ja uskoin että sekin rakastaa mua.
Kerran me oltiin ulkona mun kavereiden kanssa ja joukossa oli myös mun bestis. Kun kaikki meni hyvin, mä päätin et kutsuisin bestiksen ja poikakaverin yhtäaikaa kylään. Bestis oli just eronnu sen poikaystävästä. Se ei paljoa nauranu, mut mun poikaystävä sai sen nauramaan. Meil oli hauskaa yhdessä. Mä kutsuin ne meille myös seuraavana viikonloppuna.
Me oltiin jo puhuttu poikaystävän kanssa ekasta kerrasta. Mä olin hyvin selvästi ilmottanu, et en oo vielä valmis. Ja poikaystävä sano et kyllä se odottaa.
Mun mummi oli kuollu just ja äiti vaan itki kotona. Sinä iltana mä en jaksanu katella sitä kun olin itsekin liian surullinen ja päätin lähteä bestiksen luo. Aattelin et voisin puhua sen kanssa mummista kun äiti ei pystyny omilta tuskiltaan kuuntelemaan. Mä tiesin että bestis oli yksin kotona. Menin suoraan sisään vanhan tottumuksen mukaan kun ovi oli auki. Kun mä tulin bestiksen huoneeseen se oli siellä sängyssä. Ja mun poikaystävä oli sen sisällä. Mä lähin sieltä ja äkkiä.
Mä päätin heti et en puhu kummallekkaan enää koskaan. Oikeesti mä en pysty varmaan katsomaan niitä. Hävitin kaikki niihin liittyvät tavarat. Mä vaan vihaan niin paljon ja mietin miksi?miksi?miksi? Mä en pysty käsittämään eikö ne yhtään välitä musta? Ja haluaisin tappaa exän. Miten se paska kehtaa?? Meidän piti mennä sänkyyn heti kun mä olisin valmis! Onneksi ne ei oo mun kanssa samassa koulussa.
Mut nyt musta on tullu tosi yksinäinen. Vaikka mulla on paljon kavereita, ei ne oo läheisiä. Äiti ei jaksa kuunnella, sillä on omat murheet. Ja kumpikaan niistä ei oo ottanu muhun mitään yhteyttä. Pitäiskö mun todellakin ottaa niihin itse yhteyttä?? Musta vaan tuntuu että en koskaan pysty antaa anteeksi. Mua alkaa oksettaa kun ajattelen niitä. Ja kuitenki rakastan niitä. Mitä mä tekisin?
Kerran me oltiin ulkona mun kavereiden kanssa ja joukossa oli myös mun bestis. Kun kaikki meni hyvin, mä päätin et kutsuisin bestiksen ja poikakaverin yhtäaikaa kylään. Bestis oli just eronnu sen poikaystävästä. Se ei paljoa nauranu, mut mun poikaystävä sai sen nauramaan. Meil oli hauskaa yhdessä. Mä kutsuin ne meille myös seuraavana viikonloppuna.
Me oltiin jo puhuttu poikaystävän kanssa ekasta kerrasta. Mä olin hyvin selvästi ilmottanu, et en oo vielä valmis. Ja poikaystävä sano et kyllä se odottaa.
Mun mummi oli kuollu just ja äiti vaan itki kotona. Sinä iltana mä en jaksanu katella sitä kun olin itsekin liian surullinen ja päätin lähteä bestiksen luo. Aattelin et voisin puhua sen kanssa mummista kun äiti ei pystyny omilta tuskiltaan kuuntelemaan. Mä tiesin että bestis oli yksin kotona. Menin suoraan sisään vanhan tottumuksen mukaan kun ovi oli auki. Kun mä tulin bestiksen huoneeseen se oli siellä sängyssä. Ja mun poikaystävä oli sen sisällä. Mä lähin sieltä ja äkkiä.
Mä päätin heti et en puhu kummallekkaan enää koskaan. Oikeesti mä en pysty varmaan katsomaan niitä. Hävitin kaikki niihin liittyvät tavarat. Mä vaan vihaan niin paljon ja mietin miksi?miksi?miksi? Mä en pysty käsittämään eikö ne yhtään välitä musta? Ja haluaisin tappaa exän. Miten se paska kehtaa?? Meidän piti mennä sänkyyn heti kun mä olisin valmis! Onneksi ne ei oo mun kanssa samassa koulussa.
Mut nyt musta on tullu tosi yksinäinen. Vaikka mulla on paljon kavereita, ei ne oo läheisiä. Äiti ei jaksa kuunnella, sillä on omat murheet. Ja kumpikaan niistä ei oo ottanu muhun mitään yhteyttä. Pitäiskö mun todellakin ottaa niihin itse yhteyttä?? Musta vaan tuntuu että en koskaan pysty antaa anteeksi. Mua alkaa oksettaa kun ajattelen niitä. Ja kuitenki rakastan niitä. Mitä mä tekisin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
..jumaliste. Minä olisin kyllä antanut turpaan niille molemmille.
Ei todellakaan kannata ottaa niihin yhteyttä,eivät todellakaan ole sen arvoisia. Jos pettää toisen noin pahasti,ei rakasta. Eli ystäväsi ei arvosta sinua paskan vertaa, ja se äijäsi ei sinua rakastanut. Jos toista rakastaa,niin ei kykenisi KOSKAAN pettämään. Ja toisen miehestä ei edes saa uneksia,saati sitten mennä sänkyyn. En käsitä tuollaista,miten kukaan voi noin toiselle tehdä.
Älä todellakaan ota yhteyttä heihin,he eivät ole sen arvoisia. Jaksamisia sulle... =/ Kyllä se siitä vielä..Et tarvitse tuollaisia ihmisiä elämääsi,et ollenkaan. Kunhan vaan jaksat jatkaa, ja kunnioitat itseäsi! Älä tyydy mihinkään paskaan. Kyllä vielä löydät ystäviä joihin voi luottaa,ja pojan joka sinua oikeasti rakastaa.. Rock on ! =)
älä ota niihin yhteyttä äläkä anna anteeks! ei noin saa tehä toiselle josta välittää! sä ansaitset paljon parempaa! koita jaksaa...!!
Sinä ansaitset parempia ystäviä, semmoisen ystävän kehen voit luottaa. Mielestäni sinun kannattaa antaa niiden olla keskenään. Etsit itsellesi jostakin uuden poikakamun, semmoisen joka ei petä, ja voit olla taas onnellinen, mutta eihan se kyllä niin helppoa ole:( mutta onnea sinulle, toivottavasti selviät tuosta. Ja varmasti selviät kun muistat että ansaitset parempaa:)
Olet hyvä ihminen.
Auts, tuollanen varmaan satuttaa.. :( Voimia!
Ja et tosiaan ota yhteyttä niihin kusipäihin.
Eivät ole tosiaan sun arvoisia!
Yritä olla välittämättä vaikka se onkin vaikeaa.. Varsinkin kun haluaisit puristaa niiltä totuuden ulos..
Kun luin tekstiäsi omat tunteet joita olen yrittänyt haudata nousivat vahvasti pintaan!
Minulle sattui samantapainen juttu jonkin aikaa sitten... Ei niin kauan ettäkö sen olisin pystynyt unohtamaan vaikka niiiin haluaisin.
Bestikseni oli silloisen rakkauden kohteeni kanssa ja sen kuuleminen sattui!!!Ja sattuu yhä...
En koskaan voi täysin antaa anteeksi tapahtunutta ja haluaisin saada vain uusia parempia ystäviä...
Asia ei kuitenkaan ole niin yksinketainen... Samalla vihaa ja silti muistaa rakastaneensa. Vaikeaa.
Omaankin käytökseeni tapahtuma jätti ikuiset jäljet. En enää luota keneenkään. En halua että kukaan enään koskaan pääsee sattumaan minua niin paljon! Toisaalta se avasi silmät... Jokainen on aina loppujen lopuksi yksin, keneenkään ei voi luottaa täysin. Ei kannata.
Silti haluaisin karkottaa noin epätoivoiset ajatukset pois ja olla yhä huoleton ja onnellinen. Omistaa bestis. Mutta enää en voi kutsua häntä bestiksekseni. En koskaan.
Tämä vain jotta ymmärrät että tiedät muidenkin kokeneen samaa. Toivottavasti edes jotain pientä hyvääkin seuraa tuosta niin epäreilusta tapahtumasta.
Minäkin kehotan sinua etsimään parempia ystäviä ja sinua kunnioittavan jätkän. Jaksamisia
Kusipäitä molemmat... ei sun arvosia, joten tuskin kannattaa olla enää yhteyksissä. jos ne susta välittäs ei noin p*skaa temppua olis tehny...
koita jaksaa :)
Minusta poika teki tuossa hyvin väärin kun kuitenkin vaikuttaisi, että se käytti sun bestistäkin hyväkseen, koska eikö sen poikaystävä ollut juuri jättänyt hänet ja hän oli varmaan aika rikki... Ei mikään silti anna oikeutta tehdä mitään tuollaista kenellekkään, mutta sinuna en heittäisi ystävää pois koska luulen, että hänellä on myös hyvin paha olla ja vaikuttaa siltä, että poika käytti häntä hyväkseen... Voimia kuitenkin sinulle..
Mieti itseäsi tuohon tilanteeseen. itse en ainakaan ottaisi kaveria takasin. kyllä varmaan oli kaikissa järjissään ja tiesi mitä teki. ilmeisesti ei ajatellut sänkyyn mennessään että ystävyys paljon paskaakaan merkitsi... tuskin muuten olisi noin paskamaisesti tehnyt.
No joo poikahan on aina se joka vaan voi olla syyllinen. Tyttö tietysti on aina aivopesty pojan toimesta, jos pettää kaverinsa poikaystävän kanssa kaveriaan.
Jos tän bestiksen poikaystävä oli jättänyt tän bestiksen niin varmaan ymmärrettävästä syystä. Tää bestis oli varmaan pettänyt poikaystäväänsä tän poikaystävän parhaan kaverin kanssa..
Molemmat hemmetti jonnekin torille viikoksi näytille, että yleisö voi mädillä tomaateilla vähän heitellä päin pläsiä.
Ei kannata ottaa yhteyttä=´( Ne olis ottanut suhun yhteyttä jos ne haluais selittää sitä niitten paskamaist juttuu=( Mul ei ittel ole mitää samaanlaist kokemust(onneks) joten en kauheen hyvin käsitä, mut mä menisin ja läimäyttäisin niit molempii kuanoo ja lujaa!!!
Älä anna niille anteeksi!!
Tommoset pettäjä ihmiset saakin pitää toisensa!!
Helvetin tunteettomia paskoja.
Pärjäile...
Siis...ei hitto...
Mulle itelle kävi niin, et mä olin ihan umpirakastunu ja sit se kuitenkin kävi paneen aina exäänsä ja kävi baareissa ja ties mitä se siä teki, koska mä olin alaikänen ja se vähä enemmän. Ja sit lopulta mä jätin sen, koska sain tietää mun exän kaverilta, että se pettää mua jonkun netistä löytämänsä blondihuoran kans. Noh, asiat on nyt paremmin. Mä seurustelen sen exän kaverin kans ja 13.5. tulee 6kk täyteen... Että kyllä se aurinko esterinkin perseeseenkin paistaa...
Mä voin kyllä kuvitella, kuinka pahalta susta tuntuu. Itse erosin poikaystävästäni vasta viime viikonloppuna. Sain tietää, että se kävi Venäjällä panemassa jotain huoraa... Oli käynyt jo kaksi vuotta. No, mä en sentään seurustellu sen kanssa ku kuukauden, mut sääli sen edellistä tyttöystävää, jonka kans se oli sentään 1½ vuotta yhessä.. Että tällaista elämä on. Valitettavasti jotku (niinku meidän molempien exät) on sellasia tunteettomia paskiaisia, et ne kuvittelee voivansa tehdä tyttöystäviensä selän takana ihan mitä tahtovat, ja kuvittelevat vielä selviävänsä kaikesta. Mä olen ikuisesti onnellinen, että sain selville poikaystäväni tekoset. Ehkä se oli sinullekin parempi saada tietää se. Kuvittele jos et tietäis mitään, ja toi peli jatkuis sun selän takana. Kyllä sinkkuna olo näin keväällä maistuu :) Edessä on pitkä ja kuuma kesä. Ei sitä tiiä, mitä silloin tapahtuu... ;) Voimia ja jaksamista sulle, vaik tiedän ettei se ole helppoo..
..pelottavan tutulta.. samalla kertaa menetin bestikseni ja poikakaverin.. nykyään nämä kaksi ovat yhdessä..
Alussa asiaa ei meinannu millään tajuta.. en osannu olla ees kauheen vihanen kummallekaan.Jatkoin elämääni sumussa ja kohtelin näitä kahta samalla tavalla kuin ennenkin..
Myöhemmin kun tajusin miten väärin he olivat käyttäytyneet minua kohti, laitoin kumpaakin välit poikki!
Ensimmäisen vuoden aikana en olisi voinut kuvitellakaan solmivani uutta suhdetta.. Arvet umpeutuvat hitaasti.. Nykyään on jo helpompaa ja olen onnellinen elämääni! olen onnellinen, että pojan petollisuus tuli esille jo näin aikasin ja huomasin myös ettei ystäväni ollut oikea ystävä!
Ymmärrän siis tuskasi,niiskuneiti, ja toivon että saat uusia ystäviä, jotka ovat parempia kuin edelliset! Päivä kerrallaan..