Olen alle 25-vuotias mies, ja tuntuu melko usein siltä, että omat sukulaiset eivät osaa kunnioittaa minua aikuisena ihmisenä. Jos joitain ongelmia esim. minun ja jonkun lähiomaisen välillä esiintyy, lähiomainen ei pysty puhumaan niistä asioista itse minulle vaan hän mieluummin tiuskii muille ihmisille ja vääristelee ongelmien oikeaa luonnetta niin, että hän saa minut näyttämään täysin uusavuttomalta. Koko tilanne muuttuu turhaksi nysväämiseksi, jota kukaan ei oikeastaan jaksa mutta pitäähän niihin huhupuheisiin jotenkin puuttua.
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
No oletko töissä käyvä normaali ihminen? Jos olet niin kannattaa vain ottaa asia esille. Jos olet työtön ja luuseri yhteiskunnan normien perusteella niin se selittää miksi sinua ei kohdella aikuisena.
Melkoinen olkinukkeväite olettaa, että vain työssäkäyvät ovat normaaleja ja kaikki työttömät ovat avuttomia luusereita. Olipa ihminen omassa elämäntilanteessaan työntekijä tai työnhakija, se ei oikeuta mainittuun lähipiirin käytökseen. Normaalius on muutenkin niin suhteellinen käsite ja niin monesta tekijästä kiinni, että pelkkä työssäkäynti ei määrittele sitä, onko joku "normaali" vai ei. Sosiaalisissa suhteissa piilevistä ongelmista kannattaa aina olla avoin, varsinkin jos käytös on kestänyt häiritsevän pitkään.
Kyllä. Tyydyttäisikö sinua enemmän ilmaus "työssäkäyvä, normaali ihminen"? Itelläs aikamoiset väitteet perustettu mun 5 rivin tekstistä. Onko sulla autismi kun et osaa lukea rivien välistä viestin tarkoitusta ja pienikin virhe hämmentää sinua?
Tässä keskustelussa on ihan turha ryhtyä lapselliseksi jos puheenaihe on alunperin toinen. En minäkään hauku muita ties millä nimityksillä tai yritä pelata autismikortilla jos omat viestini tulkitaan eri tavalla.
Mutta asiaan. Ensisijaista sosiaalisten suhteiden korjaamisessa on avoin rehellisyys eli juuri se, että ongelmista puhutaan ja niihin etsitään ratkaisu.