Hesari kertoi hiljattain surullisen tarinan, jossa lukiota neljään vuoteen pitkittänyt henkilö pettyi unelmiensa opiskelupaikkaan Oikiksessa ja suoritti sen siksi pois yhden vuoden aikana ja vielä 1,9 kertaisesti (tutkintoon vaadittava määrä opintopisteitä on 300 , mutta ko henkilö keräsi pisteitä 584).
Suurin murhe tässä on tietysti ko. henkilö, joka kärsinee elämässään monella tapaa nyt ja tulevaisuudessa. Maanisuus, perfektionismi, narsismi, vakava introverttisyys / kykenemättömyys ryhmätyöhön, jatkuva tarve saada positiivista huomiota saavutuksista ala-asteella opitun kevään stipendirumban tapaan jne jne tulivat mieleen juttua lukiessa.
Toivottavasti joku häntä voi auttaa.
Muita huolenaiheita:
1. Kuka palkkaisi liikejuristiksi tällaisen henkilön? Kaupallisten osapuolten välisen kiistan ratkaisee parhaiten kokenut juristi, joka kekseliäillä ja molemmat osapuolet huomioivilla ideoillaan yhdessä muiden kanssa löytää sopivat ratkaisut tekemättä itsestään numeroa; ei henkilö joka yksin kertoo miten asiat ovat parhaiten hänen asiakkaansa kannalta ja ratkaisun esitetettyään haluaa olla tapahtuman keskipiste ja odottaa vielä aplodeja ja papukaijamerkkejä kovan palkkion päälle.
2. Korkeakoulujen valintaprosessiuudistus on täysi katastrofi: oppilaat venyttävät opintonsa täysin turhaan neljään vuoteen ja siirtävät siten työhön menoaan myös vuodella. Sen sijaan että kolmen vuoden jälkeen valmistauduttaisiin pääsykokeisiin, opittaisiin jotain ihan uutta ja saataisiin kokemusta omasta kiinnostuksesta harkittuun alaan, niin oppilaat kahlaavat uudestaan läpi vanhoja lukiokirjojaan ja korottelevat jotain E tai M arvosanoja ylöspäin. (Jos sait E:n tai M:n, niin olet saanut riittävästi oppia lukiosta ko aineisiin). 4 vuotta lukiota lienee tarpeellinen joillekin huippu-urheilijoille, joilla on paljon poissaoloja - ei joka päivä koulussa olevalle.
3. Mikä on Oikiksen opiskelun ja opetuksen taso ja vaatimustaso? Jos vuodessa valmistut juristiksi lähes kaksi kertaa, niin jotain on pahasti pihalla: opinnot ovat liian helppoja eivätkä ainakaan kehitä opiskelijan valmiuksia työeälämään. Ehkä osa selitys oli koronavuosi, jolloin monivalintakysymys -muotoisia tenttejä saattoi tehdä etänä nopeasti ja tekijähän saatoi olla ihan kuka tahansa. Toivottavasti Oikis käy tämän tapauksen huolella läpi ja kehittää ohjelmansa vaativammaksi ja työelämään valmistavammaksi (esim joka kurssiin ryhmätöitä, joiden selvittäminen on pakollinen osa ko. kurssin läpipääsyä).
Onnea ja tsemppiä kaikille nuorille ja vanhoille opiskelijoille, opiskelkaa itseänne ja elämää varten, ei arvosanoja ja tutkintoa varten pelkästään.
Ps. Hyvät arvosanat ja ripeä opiskelutahti ovat toki arvokkaita asioita, mutta niitä on katsottava ja arvioitava kunkin yksilön kontekstissa.
Oikeustieteiden hikari- tapaus huolestuttava ja varoittava
17
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Henkilö on vasta 20v. Eli koko elämä edessä. Alaa voi vaihtaa vielä tuhat kertaa. Unelma-ala ei vastaakaan välttämättä todellisuutta jos ja kun ei ole päässyt vielä tutustumaan alaan ennen opiskeluja. Voihan olla, että koko työympäristö on suoraan sanottuna persiistä ja ilmapiiri sellainen ettei siellä kukaan viihdy. Tai että ala ei ollutkaan sellainen miten se tv-sarjoissa esitetään.
- Anonyymi
Ja nykyään voi etätenttiä niin lukion kuin yliopiston tentit suoraan tenttikirja vieressä. Riittää kun lukee kerran ajatuksen kanssa nopeasti ja alleviivaa tärkeimmät kohdat. Ei tarvitse ulko opetella kymmeniä vuosia. Ja jos ylioppilaskirjoituksiin alkaa valmistautua viimeistään yläasteelle siirryttäessä niin ei mikään ihme, että älliä on paperi täysi. Työkokemusta tosin parikymppisellä ei ole kymmeniä vuosia mutta ei muillakaan. Työpaikat kun menevät suhteilla.
- Anonyymi
Toisin kuin luullaan ja annetaan ymmärtää niin kyllä nämä monen ällän ylioppilaat useimmiten ovat aloittaneet ylppäreihin lukemisen viimeistään seitsemännellä luokalla peruskoulussa eikä suinkaan parin kolmen viikon lukulomalla ennen kirjoituksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisin kuin luullaan ja annetaan ymmärtää niin kyllä nämä monen ällän ylioppilaat useimmiten ovat aloittaneet ylppäreihin lukemisen viimeistään seitsemännellä luokalla peruskoulussa eikä suinkaan parin kolmen viikon lukulomalla ennen kirjoituksia.
Kirjoitin 90- luvulla aika isolla vaivalla 6 ällää ja sen jälkeen pääsykokeiden kautta pääsin korkeakouluun ( ala oli omani) jne jne. Pääsykokeet tai niihin valmistautuminen oli kullanarvoista, sillä huomasin jo silloin, että ala kiinnostaa tosi paljon.
Monen nuoren tavoin arvostin ja tavoittelin tuolloin kymppejä ja ”älliä” ja mikäs siinä, ne saivat minut opiskelemaan ja kehittämään itseäni. Työelämässä kasin ja ämmän suoritukset monesti toki riittävät, mutteivat kaikilla aloilla. Olen varma että minä ja moni muu tuolloin 1980-1990-l 4 - 6 laudaturin kirjoittanut kirjoittaisi nyt 8-12 laudaturia neljän vuoden opiskelulla…. 3 laudaturia vuodessa kuullostaa ihan realistiselta: yhteiskuntaoppi, historia uskonto ekana vuonna; maantieto, filosofia ja äidinkieli tokana vuonna; englanti, ruotsi, saksa kolmantena vuonna; pitkä matikka ja fysiikka ja vaikka terveystieto neljäntenä vuonna. ;)
Tässä kun ei ole vaan yhtään mitään JÄRKEÄ!
Tavoite pitää olla se, että lukiosta päästään ulos hyvin tai erinomaisin arvosanoin 4-6 aineessa 3 vuodessa ja sen jälkeen siirrytään ammattiin valmistavaan opiskeluun! ”Tuhat ällää” on mieletön kansantaloudellinen tappio; yksilön kannalta se on väärin käytettyä aikaa eli elämän tuhlausta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitin 90- luvulla aika isolla vaivalla 6 ällää ja sen jälkeen pääsykokeiden kautta pääsin korkeakouluun ( ala oli omani) jne jne. Pääsykokeet tai niihin valmistautuminen oli kullanarvoista, sillä huomasin jo silloin, että ala kiinnostaa tosi paljon.
Monen nuoren tavoin arvostin ja tavoittelin tuolloin kymppejä ja ”älliä” ja mikäs siinä, ne saivat minut opiskelemaan ja kehittämään itseäni. Työelämässä kasin ja ämmän suoritukset monesti toki riittävät, mutteivat kaikilla aloilla. Olen varma että minä ja moni muu tuolloin 1980-1990-l 4 - 6 laudaturin kirjoittanut kirjoittaisi nyt 8-12 laudaturia neljän vuoden opiskelulla…. 3 laudaturia vuodessa kuullostaa ihan realistiselta: yhteiskuntaoppi, historia uskonto ekana vuonna; maantieto, filosofia ja äidinkieli tokana vuonna; englanti, ruotsi, saksa kolmantena vuonna; pitkä matikka ja fysiikka ja vaikka terveystieto neljäntenä vuonna. ;)
Tässä kun ei ole vaan yhtään mitään JÄRKEÄ!
Tavoite pitää olla se, että lukiosta päästään ulos hyvin tai erinomaisin arvosanoin 4-6 aineessa 3 vuodessa ja sen jälkeen siirrytään ammattiin valmistavaan opiskeluun! ”Tuhat ällää” on mieletön kansantaloudellinen tappio; yksilön kannalta se on väärin käytettyä aikaa eli elämän tuhlausta.Voi, minäkin olisin käynyt oikein mielelläni lukion neljässä vuodessa 90-luvulla, mutta silloin oli suorastaan mieletön häpeä suorittaa lukio neljässä vuodessa. Oli parempi vaikka suorittaa lukio kolmessa vuodessa yhdellä kertaa kaikki aineet kirjoitettuna vaikka rimaa hipoen ja sivuakaan lukematta, mutta neljä vuotta, se olisi ollut paljon suurempi häpeä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitin 90- luvulla aika isolla vaivalla 6 ällää ja sen jälkeen pääsykokeiden kautta pääsin korkeakouluun ( ala oli omani) jne jne. Pääsykokeet tai niihin valmistautuminen oli kullanarvoista, sillä huomasin jo silloin, että ala kiinnostaa tosi paljon.
Monen nuoren tavoin arvostin ja tavoittelin tuolloin kymppejä ja ”älliä” ja mikäs siinä, ne saivat minut opiskelemaan ja kehittämään itseäni. Työelämässä kasin ja ämmän suoritukset monesti toki riittävät, mutteivat kaikilla aloilla. Olen varma että minä ja moni muu tuolloin 1980-1990-l 4 - 6 laudaturin kirjoittanut kirjoittaisi nyt 8-12 laudaturia neljän vuoden opiskelulla…. 3 laudaturia vuodessa kuullostaa ihan realistiselta: yhteiskuntaoppi, historia uskonto ekana vuonna; maantieto, filosofia ja äidinkieli tokana vuonna; englanti, ruotsi, saksa kolmantena vuonna; pitkä matikka ja fysiikka ja vaikka terveystieto neljäntenä vuonna. ;)
Tässä kun ei ole vaan yhtään mitään JÄRKEÄ!
Tavoite pitää olla se, että lukiosta päästään ulos hyvin tai erinomaisin arvosanoin 4-6 aineessa 3 vuodessa ja sen jälkeen siirrytään ammattiin valmistavaan opiskeluun! ”Tuhat ällää” on mieletön kansantaloudellinen tappio; yksilön kannalta se on väärin käytettyä aikaa eli elämän tuhlausta.Ylioppilastutkintoa ei kai voi hajauttaa neljälle vuodelle, vaan koko tutkinto on saatava kokoon kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana. On siinäkin jo paljon helpotusta verrattuna siihen kun itse kirjoitin 80-luvulla, jolloin koko tutkinto oli kirjoitettava yhdellä kerralla, yleensä keväällä.
- Anonyymi
miten hän käytännössä on kurssinsa käynyt kun kursseja on rajallisesti saatavana vain tiettyinä periodeina ja monessa kurssissa on läsnäolopakkokin tunneilla. Kurssien päällekkäisyys on se iso ongelma. Fyysisesti kun ei ihminen voi olla monessa paikkaa samanaikaisesti läsnä.
- Anonyymi
Hametta nostamalla?
- Anonyymi
Kurssi on kirjallisena verkossa samoin teksti. Vastataan tenttikysymyksiin tekstin perusteella copy pastaamalla teksti vastauskohtaan tai kurssi on jokin video mikää pitää katsoa ja sen perusteella muutama kysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kurssi on kirjallisena verkossa samoin teksti. Vastataan tenttikysymyksiin tekstin perusteella copy pastaamalla teksti vastauskohtaan tai kurssi on jokin video mikää pitää katsoa ja sen perusteella muutama kysymys.
Voi ei. Onko se yliopisto mennyt sellaiseksi. Onko nykyhomma on siis aivan jotain muuta kuin takavuosien tolkuton hikoilu ryhmätöineen ja harjoituksineen. Kurssin päälle tentit joiden suorituspäivä kuukauden päästä kurssin päättymisen jälkeen ja tentin palautus parin kuukauden aikaikkunalla sitten kun proffa ehtii työkiireiltänsä.
- Anonyymi
Kai hän ensi vuonna väittelee tohtoriksi? Oikeisiin juristin töihin ei asiaa vielä, jos koskaan.
- Anonyymi
ei tule koskaan menestymään juristina, ellei tyyli muutu.
ja mitä hittoa: ei voinut sietää meitä muita opiskelijoita, joita korona vuonna tapasi todella vähän, mutta silti muodosti vankkumattoman negatiivisen kuvan tulevista kollegoistaan. nimi on punainen vaate ja syy on yksin hänen.
ps. tenttitulokset eivät ole julkista tietoa, joten vain yksi henkilö voi kertoa muille omasta poikkeuksellisesta erinomaisuudestaan. onneksi opinahjomme ei lähtenyt nostamaan jalustalle ko toimintaa, mikä ei todellakaan ole tavoite! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei tule koskaan menestymään juristina, ellei tyyli muutu.
ja mitä hittoa: ei voinut sietää meitä muita opiskelijoita, joita korona vuonna tapasi todella vähän, mutta silti muodosti vankkumattoman negatiivisen kuvan tulevista kollegoistaan. nimi on punainen vaate ja syy on yksin hänen.
ps. tenttitulokset eivät ole julkista tietoa, joten vain yksi henkilö voi kertoa muille omasta poikkeuksellisesta erinomaisuudestaan. onneksi opinahjomme ei lähtenyt nostamaan jalustalle ko toimintaa, mikä ei todellakaan ole tavoite!Surullinen tapaus
Ehkä hän löytää onnen Afrikasta? Mutta epäilen tätä tavoitetta , koska hän ei ole elänyt eikä ymmärrä mitään elämästä. Hänen kannattaisi ehkä mennä suorittavaan työhön hetkeksi oppimaan ihmisen yksinkertaisista tarpeista ja tunteista, esim kentucky fired sikenii :)
Armeija on toinen vaihtoehto.
Kirjat ovat kivoja, mutta eivät ole elämän suola. - Anonyymi
En tunne koko ihmistä, mutta sen kuvan olen saanut, että tohtoreilla noin yleisesti ottaen ei ole oikein asiaa muihin töihin ja kun nainen on niin syrjintä yliopistossa on mitä on eli miehet vie paikat. Lisäksi palkat eivät päätä huimaa Suomessa jne. Jos taas meinaa tavallisia töitä löytää on melkeinpä pakko pyyhkiä ansioluettelosta tutkinnot pois. Mutta kyllä vain siivousfirmoillekin kotimaiset tohtorit kelpaavat tonnin palkalla. Lisäksi varmasti moni työnantaja yrittää huijata tyyliin ”kun sinulla tätä työkokemusta ei ole niin tulisitko meille harjoittelupalkalla.. jne”.
- Anonyymi
Voiko tapaus olla tosi? Miten se on teknisesti mahdollista?
Jos oikeustieteen maisterin tutkinto on tuollainen läpihuutojuttu, miksi niin moni tarvitsee vähintään viisi vuotta?- Anonyymi
Jos olisi suorittanut lukion yhdessä vuodessa ja kirjoittanut ällän matikasta, fysiikasta, äidinkielestä, englannista, yhteiskuntaopista ja filosofiasta, niin pitäisi tyyppiä nerona.
Lukion venyttäminen neljään vuoteen kuullostaa lapselliselta tarpeelta kirjoittaa paljin älliä ällien - ei ällin - vuoksi. Osasyyllinen on typerä valintauudistus! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos olisi suorittanut lukion yhdessä vuodessa ja kirjoittanut ällän matikasta, fysiikasta, äidinkielestä, englannista, yhteiskuntaopista ja filosofiasta, niin pitäisi tyyppiä nerona.
Lukion venyttäminen neljään vuoteen kuullostaa lapselliselta tarpeelta kirjoittaa paljin älliä ällien - ei ällin - vuoksi. Osasyyllinen on typerä valintauudistus!Jos kerralla kirjoittaa 11 ällää ja lukion suorittaa vuodessa tai kahdessa niin ei se välttämättä mikään nerouden merkki ole. Tietysti jokainen voi sen ajatella silläkin tavoin jos haluaa. Jos on aloittanut vaikka ala-asteelta preppauksen ylppäreitä varten ja koko 6.luokka ja koko yläaste aika kuluu vaan valmistautumiseen ylppäreitä varten siinä missä muilla alkaa kiinnostaa seurustelu, kaverit, harrastukset sun muut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1148474- 402575
- 1232301
- 231956
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151694- 111509
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161462"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141409- 151282
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.131193