Helsingin Sanomien toimittaja Muhonen otsikoi lehdessä 13.11. mielenkiintoisen artikkelin: "Ay-liike pönkittää työmarkkinoiden eriarvoisuutta". Lauantaivieraana on ollut "vihreä konkari" Osmo Soininmäki.
Suora lainaus artikkelista: "Suomalaisten elintaso on historiallisesti tarkasteltuna erittäin korkea, eikä meillä pitäisi olla juuri aihetta huoliin. Vihreiden konkaripolitikon mukaan elämämme on liian huonoa mahdollisuuksiin nähden. "
Soininvaaran mukaan palkkojen tulisi olla markkinaehtoisempia, niin työntekijät voittaisivat ja lisäksi kasvukeskuksissa pitäisi luopua yleiskorotuksista.
Me luottamusmiehet emme allekirjoita vihreän konkarin pohdintoja.
Yleiskorotukset ovat solidaarisempia kuin liittokohtaiset sopimukset, jotka usein vievät neuvottelut umpikujiin ja jopa pelättyihin lakkoihin.
Ay-liike tunnetaan solidaarisuudestaan kaikkien palkansaajien osalta. Ennen työehtosopimuksia työolot Suomessa olivat ala-arvoiset, erittäin eriarvoiset.
Työehtosopimukset ovat olleet valtakunnallisia yleissopimuksia, jolloin joku liitto on ollut pään avaaja. On myös ollut useita liittokohtaisia tes-sopimuksia, riippuen työnantajaliiton sovintohalukkuudesta.
Yleiskorotuksilla ja niihin usein kuuluvilla työpaikkakohtaisilla lisillä, ay-liike on kyennyt korjaamaan eriarvoisuutta työpaikkakohtaisesti luottamusmiesten toimesta.
Suomessa palkkataso on korkea vain niin sanottujen "ylempien toimialojen" työehtosopimuksissa. Pätkätöiden ja työtahdin kiihtyessä, yhä useampi palkansaaja joutuu hakemaan toimeentulotukea, asumistukea ja useat palkansaajat hakevat ruokaa leipäjonoista — sitä puutteellista perusturvaa.
Työmarkkinoiden eriarvoistuminen johtuu työnantajien vaatimista liittokohtaisista sopimuksista, ei yleiskorotuksista.
Yleiskorotukset ovat olleet välttämättömiä jotta ay-liike on saanut korotuksia matalimpiin taulukkopalkkopalkkoihin ja myös minimipalkkojen korotuksia.
Tulevaisuudessa ay-liikkeen tulisi huolehtia työehtosopimuksiin tulevista team-työskentelyn ehdoista. Esimies/alainen ja tiukka työn johto/jako ei ole digi-aikaa.
Digi- aikana itseohjautuvat työryhmät asettavat itselleen tavoitteet yhteistyössä työnantajien kanssa. Luottamusmiehet työpaikoilla osallistuisivat yhtiöiden hallitusten kokouksiin ja viestivät sitten työryhmille mikä on yrityksen tilanne ja tulevaisuusnäkymä.
Luottamusmiehet tulisi kouluttaa digi-aikaan päivitettävien luottamusmiessopimusten mukaisesti ymmärtämään konsernien taloutta, tilinpäätöksiä ja palkkojen merkitystä osana yritysten tulosta.
Oikeudenmukainen, nykyaikainen palkkapolitiikka ja verotus ovat vastaus eriarvoisuuden poistamiseen, mitä perustulo ei tule korjaamaan. Maaseudun autioitumisen estämiseksi resursseja tulee suunnata maaseudun pienyrityksille, jotka työllistävät - eikä millään valtakunnallisella perusturvalla. Maaseudun elinkeinoelämän tukeminen ovat oikeanlaista kehittämistä etätöiden lisääntyessä digiaikana. Jatkuva maaltamuutto isoihin kaupunkeihin ei ole kenenkään etu maaseudun romahtaessa.
Elämä maaseudulla on erittäin huonoa mahdollisuuksiin nähden, siinä on paljon korjattavaa. Ilman työpaikkoja maaseutu autioituu kokonaan ja kiinteistöt romahtavat.
Suora lainaus artikkelista: "Suomalaisten elintaso on historiallisesti tarkasteltuna erittäin korkea, eikä meillä pitäisi olla juuri aihetta huoliin. Vihreiden konkaripolitikon mukaan elämämme on liian huonoa mahdollisuuksiin nähden. "
Soininvaaran mukaan palkkojen tulisi olla markkinaehtoisempia, niin työntekijät voittaisivat ja lisäksi kasvukeskuksissa pitäisi luopua yleiskorotuksista.
Me luottamusmiehet emme allekirjoita vihreän konkarin pohdintoja.
Yleiskorotukset ovat solidaarisempia kuin liittokohtaiset sopimukset, jotka usein vievät neuvottelut umpikujiin ja jopa pelättyihin lakkoihin.
Ay-liike tunnetaan solidaarisuudestaan kaikkien palkansaajien osalta. Ennen työehtosopimuksia työolot Suomessa olivat ala-arvoiset, erittäin eriarvoiset.
Työehtosopimukset ovat olleet valtakunnallisia yleissopimuksia, jolloin joku liitto on ollut pään avaaja. On myös ollut useita liittokohtaisia tes-sopimuksia, riippuen työnantajaliiton sovintohalukkuudesta.
Yleiskorotuksilla ja niihin usein kuuluvilla työpaikkakohtaisilla lisillä, ay-liike on kyennyt korjaamaan eriarvoisuutta työpaikkakohtaisesti luottamusmiesten toimesta.
Suomessa palkkataso on korkea vain niin sanottujen "ylempien toimialojen" työehtosopimuksissa. Pätkätöiden ja työtahdin kiihtyessä, yhä useampi palkansaaja joutuu hakemaan toimeentulotukea, asumistukea ja useat palkansaajat hakevat ruokaa leipäjonoista — sitä puutteellista perusturvaa.
Työmarkkinoiden eriarvoistuminen johtuu työnantajien vaatimista liittokohtaisista sopimuksista, ei yleiskorotuksista.
Yleiskorotukset ovat olleet välttämättömiä jotta ay-liike on saanut korotuksia matalimpiin taulukkopalkkopalkkoihin ja myös minimipalkkojen korotuksia.
Tulevaisuudessa ay-liikkeen tulisi huolehtia työehtosopimuksiin tulevista team-työskentelyn ehdoista. Esimies/alainen ja tiukka työn johto/jako ei ole digi-aikaa.
Digi- aikana itseohjautuvat työryhmät asettavat itselleen tavoitteet yhteistyössä työnantajien kanssa. Luottamusmiehet työpaikoilla osallistuisivat yhtiöiden hallitusten kokouksiin ja viestivät sitten työryhmille mikä on yrityksen tilanne ja tulevaisuusnäkymä.
Luottamusmiehet tulisi kouluttaa digi-aikaan päivitettävien luottamusmiessopimusten mukaisesti ymmärtämään konsernien taloutta, tilinpäätöksiä ja palkkojen merkitystä osana yritysten tulosta.
Oikeudenmukainen, nykyaikainen palkkapolitiikka ja verotus ovat vastaus eriarvoisuuden poistamiseen, mitä perustulo ei tule korjaamaan. Maaseudun autioitumisen estämiseksi resursseja tulee suunnata maaseudun pienyrityksille, jotka työllistävät - eikä millään valtakunnallisella perusturvalla. Maaseudun elinkeinoelämän tukeminen ovat oikeanlaista kehittämistä etätöiden lisääntyessä digiaikana. Jatkuva maaltamuutto isoihin kaupunkeihin ei ole kenenkään etu maaseudun romahtaessa.
Elämä maaseudulla on erittäin huonoa mahdollisuuksiin nähden, siinä on paljon korjattavaa. Ilman työpaikkoja maaseutu autioituu kokonaan ja kiinteistöt romahtavat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä selvitys palkansaajien kannalta.
Soininvaara on aina ollut elämälle vieras teoreetikko,kuten niin monet vihreät.
Toisaalta Suomessa on työmarkkinoilla ankkuroiduttu tekemään niin kuin aina ennenkin. Siis molemmin puolin.
Hirveä möykkä ja kaikki ohittavat sen faktan, että Soininvaara käytännössä lisäisi persustuloilla tulonsiirtoa köyhille.