Metsähän uudistuu. Uudistuu uskomattoman nopeasti myös Pohjois-Suomessa. Sitä minä en tässä koko hakkuukiistassa ole ymmärtänyt alun alkaenkaan, että miksi hakkuiden vastustajat pää punaisena keuhkoavat metsien puolesta, ikäänkuin hakkuut olisivat lopullinen niitti metsille ja puille.
Nythän kuitenkin puhutaan uusiutuvista luonnonvaroista. Ei hakkuut Suomessa, ei edes Pohjois-Suomessa, ole läheskään sama asia, kuin esim. sademetsien hakkuut jossain kuumassa ilmastossa. Siellä niiden tilalle ei välttämättä kasvakaan uutta sademetsää, vaan hakattu alue aavikoituu. Meillä metsä taas kasvaa takaisin ja kuten sanoin, uskomattoman nopeasti. Hyvänä esimerkkinä tästä on avohakkuualueet, joita hakattiin 50-60 lukujen taitteessa.
Esim. Suomen suurin avohakkuualue Posion ja Pudasjärven rajalla (poronhoitoaluetta sekin) oli 25,6 km pitkä ja 11,2 km leveä. Pinta-alaa tuolla aukealla oli 21 846 hehtaaria ja puuta sieltä hakattiin 1,5 miljoonaa kuutiota. Töissä siellä oli kolmattasataa metsätyömiestä, useita kämppäemäntiä ja noin 50 hevosta.
Jo silloin oli hakkuilla myös vastustajansa. He väittivät silloin, että tuollainen, noin suuri hakkuuaukea muuttuisi tundraksi ja että tuollainen hakkuu on Suomessa yksi ihmisen suurimpia metsälle tekemiä syntejä. Mutta toisin kävi ja nyt alue kasvaa paremmin metsää kuin ennen poikkeuksellisia hakkuita. Tällä hetkellä alueella on mäntyvaltaista puuta noin 160 kuutiota hehtaarilla. Ja joutomaat vähennettynä tuolla alueella on varovaisen arvion mukaan kaikkiaan 1,6 miljoonaa kuutiota. Tälle vuodelle sinne onkin suunnitteilla 15 000 kuution hakkuut. Ja 1990-luvulta lähtien sieltä on jo laajalta alueelta korjattu kuitupuuta ja pikkutukkia noin 25 000 kuutiota.
Tänä päivänä siellä ei edes huomaa, että alueella on joskus hakattu, vaikka alue hakattiin täysin puuttomaksi 40 vuotta sitten. Nyt alueella kasvaa valtavia mäntyjä sekä tietysti muitakin puita, aluskasvillisuus rehottaa ja hyönteiskanta on entisellään.
Näissä nykyisissä suojelukiistoissa tahtovat vain metsäalan ammattilaiset jäädä taitavasti julkisuuden hallitsevien suojelijoiden varjoon. Ja tällaisia faktoja metsän uudistumisesta nämä "luonnonsuojelijat" eivät missään tapauksessa haluaisi päästää julkisuuteen.
Kerrotaan vain mitä ihmeellisimpiä "totuuksia" ja varsinkin nuoret uskovat. Uskovat mahdollisesti siksi, ettei heillä parempaakaan tietoa ole.
Itse uskon myös, että yksi syy tuollaisten satujen uskomiseen on pelko siitä, että hakattu metsä jäisi sellaiseksi. Ja kun koulussakin on kerrottu hakkuiden aiheuttavan aavikoitumista jne, luullaan niin olevan täällä Suomessakin. Mutta niinhän ei täällä käy. Tuokin, Suomen historian suurin avohakkuu uudistettiin istuttamalla ja kylvämällä. Jotka toimenpiteet taas puolestaa lisäsivät työllisyyttä. Nykyisinhän avohakkuita ei edes tehdä.
Metsä uudistuu
26
1589
Vastaukset
- Ökyisäntä
Se että metsä kasvaa hakkuun jäljeltä aina uudestaan ja oikeastaan metsän kasvua on erittäin vaikeaa ja tyälästä estää.
Sekin on niin väärin että metsä kasvaa sitä paremmin mitä enemmän sille antaa kirvestä.
Mutta kaikkein suurin vääryys on se etteivät puut noudata ekobiologisia absoluuttisen oikeita luonnonlakeja. Kasvavat vain. - haluat mennä nyt
Kyllä suurin osa suomalaisista onneksi tietää metsän käytön ekologisuudesta Suomessa. Tosin nykyisin luonnosta ja muustakin alkutuotannosta vieraantuminen lisää tulevaisuudessa, ei niinkään muiden arvojen nousua metsän käytössä, vaan tietämättömyyttä talouskäytön hyödyistä. Tällöin tullaan tekemään hallaa kestävyydelle vaikka luullaan toista.
Nytkin nämä suojeluvaateet, mitkä jossain määrin ehkä hyviäkin, tulevat iskemään sahoihin eikä paperitehtaisiin tai suuriin konserneihin. Eli hallaa tehdään aidolle kestävyydelle. Mutta niin se vaan on että poissa silmistä poissa mielestä (muovin, betonin, teräksen jne. tuotanto).
"Näissä nykyisissä suojelukiistoissa tahtovat vain metsäalan ammattilaiset jäädä taitavasti julkisuuden hallitsevien suojelijoiden varjoon." Se on se osapuolien asemasta johtuva lähtökohtainen ongelma.. Muutamia tapauksia lukuunottamatta tiedotus on hoidettu hyvin. Tosin olen sitä mieltä, että tiedotuksen linjausta voitaisiin rukata suurellakin kädellä.. - paraskin tietäjä
Jos metsä hakataan aukeaksi, niin se on joka tapauksessa vuosikausia poissa siitä käytöstä, jossa se oli ennen hakkuuta. Suhteutettuna ihmisen ikään metsä on poissa lopullisesti.
Puitten käyttö selluteollisuuden raaka-aineena ei ole kuin yksi metsän käyttömuoto. Kaikki muu käyttö kärsii tai käy mahdottomaksi hakkaamisesta.
Metsäteollisuus on taantuva elinkeinoala, mutta se syö mahdollisuuksia kaikelta muulta. Nyt pitäisi olla kaukonäköisempi, eikä hävittää niitä mahdollisuuksia, joita esimerkiksi kehittyvä matkailu toisi samoille alueille.- levy on jo rikki
Matkailulle hakkuista aiheutuva haitta on täysin minimaalinen. Haittoja on liioiteltu ja liioitellaan edelleen reilusti. Lapin (tai muun Suomen etenkään) matkailu ei ole kärsinyt metsätalouden toiminnoista. Vaikka kiertoaika on pitkä (mikäköhän on kaivosten materiaalien kiertoaika??!) ei se tarkoita että paljasta maata olisi häiriöksi asti, päin vastoin. Pitkä kiertoaika varmistaa sen että metsää riittää joka paikassa, koska hakkuita ei Kestävästi voida muuten suorittaa. Jos kiertoaika olisi lyhyt, eläisimme täysin toisenlaisessa luonnonvarojen käytön maailmasssa ja ikkunastasikaan ei näkyisi puun puuta.
Suurin osa matkailusta tapahtuu keskusten läheisyydessä. Näistä matkailijoista suurin osa ei kiinnitä huomiota mitenkään metsiin. Tai ainakaan niin että yks pikku aukko jossain korvessa silloin tällöin toisi surua puseroon. Jos tuo niin asenteissa on korjaamista. Pienen pieni osa matkailijoista näkee, surullista kyllä, aina aukon kohdalla Luonnon tuhon josta aiheutuu ehkä jonkinlaista imagohaittaa. Mutta etenkään Lapissa huolta ei ole sillä erämaita riittää. Sen tietää jos lapissa on poluilta metsään eksynyt. Toki hakkuitakin tehdään mutta matkailulle aiheutuvista haitoista toitottaminen on lähinnä surkuhupaisaa liioittelua. Mukaan pitää myös ottaa taas vaihtoehdot toki.
En nyt tässä väitä etteikö paperin kulutusta tulisi laskea. Itsekin toki voisin perseeni pyyhkiä jollain muullakin. Mutta millä? siinä kysymys. - vikuri
erota oikeasta metsätä on joko sokea tai metsäalan pappisvihkimyksen saanut sellunkeittäjä.
Tämmöiset jutut paljastavat oikeastaan aika paljon, metsien käytöstä vastaavat ovat niin taloustermein aivopestyjä etteivät ymmärrä luonnon omasta dynamiikasta höykäsen pöläystä.
Matkailun kannalta (joka lienee Inarin pääelinkeino) hakatut alueet eivät mikään varsinainen vetonaula ole. Taimikoissa tai harvalla ylispuualueella voi turisti rypeä eteässäkin. - tokihelposti
vikuri kirjoitti:
erota oikeasta metsätä on joko sokea tai metsäalan pappisvihkimyksen saanut sellunkeittäjä.
Tämmöiset jutut paljastavat oikeastaan aika paljon, metsien käytöstä vastaavat ovat niin taloustermein aivopestyjä etteivät ymmärrä luonnon omasta dynamiikasta höykäsen pöläystä.
Matkailun kannalta (joka lienee Inarin pääelinkeino) hakatut alueet eivät mikään varsinainen vetonaula ole. Taimikoissa tai harvalla ylispuualueella voi turisti rypeä eteässäkin.Siitä ei ole kysymys. Joka toista väittää on ikimetsien kuvaan typertynyt luonnon"suojelija". Niin ja sen oma napa paukkuu.
- kuukkeli
tokihelposti kirjoitti:
Siitä ei ole kysymys. Joka toista väittää on ikimetsien kuvaan typertynyt luonnon"suojelija". Niin ja sen oma napa paukkuu.
ja metsän ero kutakuinkin samaa sarjaa kuin nakin ja talousnakin.
Päinvastoin kun täällä metsä"ammattilaiset" keuhkoavat, kaupunkilainen ei tuosta erosta paljon ymmärrä mutta maastossa vuosikymmenet liikkunut ja maalla asustellut niinkin. Suurin osa näistä monipuolisemmin maailmaa tarkastelevista ihmisistä ei tosin pidä suurta melua itsestään ja ajatuksistaan, pahoilla mielin vain katsovat entisiä ojituksilla turhaan rikottuja hillasoitaan ja etelän firmojen kassavirroiksi kadonneita pyyntiselkosiaan. Metsähallitus on toki vain isomman rahan käsikassara ja nämä isännän narusta vetäessä pomppivat sätkynukketoimihenkilöt lähinnä säälittäviä, niin on hyvin jyrätty oma ajattelu että aidosti uskovat asiaansa ja luulevat Lapin parasta toteuttavansa vaikka ovat vain tämän riistokoneiston aivottomia hammasrattaita. - kun tulee toinen menee
kuukkeli kirjoitti:
ja metsän ero kutakuinkin samaa sarjaa kuin nakin ja talousnakin.
Päinvastoin kun täällä metsä"ammattilaiset" keuhkoavat, kaupunkilainen ei tuosta erosta paljon ymmärrä mutta maastossa vuosikymmenet liikkunut ja maalla asustellut niinkin. Suurin osa näistä monipuolisemmin maailmaa tarkastelevista ihmisistä ei tosin pidä suurta melua itsestään ja ajatuksistaan, pahoilla mielin vain katsovat entisiä ojituksilla turhaan rikottuja hillasoitaan ja etelän firmojen kassavirroiksi kadonneita pyyntiselkosiaan. Metsähallitus on toki vain isomman rahan käsikassara ja nämä isännän narusta vetäessä pomppivat sätkynukketoimihenkilöt lähinnä säälittäviä, niin on hyvin jyrätty oma ajattelu että aidosti uskovat asiaansa ja luulevat Lapin parasta toteuttavansa vaikka ovat vain tämän riistokoneiston aivottomia hammasrattaita.Aiemmin kirjoitit "Tämmöiset jutut paljastavat oikeastaan aika paljon, metsien käytöstä vastaavat ovat niin taloustermein aivopestyjä etteivät ymmärrä luonnon omasta dynamiikasta höykäsen pöläystä."
Eikö toinen tapa olisi nähdä nämä ihmiset metsäluonnon asiantuntijoina? Se että nämä "isomman rahan käsikassarat" edustavat teollisuutta joissain tapauksissa ei tee heistä PAhoja. Eikös Metla tee suurimman osan tutkimuksista Suomessa? Varmaan luokittelet senkin vain aivopestyjen viherpesu-puuhasteluksi.
Luontoa tulee ja on pakko käyttää. Missä määrin ja miten on se kysymys mistä joillain luonnonsuojelijoilla ei ole näkemyksiä saati asiantuntijuutta. Taikka oikeita neuvotteluhaluja. Ne toistot mitä m-teollisuudelta on vuodesta toiseen kuulunut voivat tietysti ärsyttää, etenkin jos ovat faktoja ristiriidassa omien unelmiesi kanssa. - kuukkeli
kun tulee toinen menee kirjoitti:
Aiemmin kirjoitit "Tämmöiset jutut paljastavat oikeastaan aika paljon, metsien käytöstä vastaavat ovat niin taloustermein aivopestyjä etteivät ymmärrä luonnon omasta dynamiikasta höykäsen pöläystä."
Eikö toinen tapa olisi nähdä nämä ihmiset metsäluonnon asiantuntijoina? Se että nämä "isomman rahan käsikassarat" edustavat teollisuutta joissain tapauksissa ei tee heistä PAhoja. Eikös Metla tee suurimman osan tutkimuksista Suomessa? Varmaan luokittelet senkin vain aivopestyjen viherpesu-puuhasteluksi.
Luontoa tulee ja on pakko käyttää. Missä määrin ja miten on se kysymys mistä joillain luonnonsuojelijoilla ei ole näkemyksiä saati asiantuntijuutta. Taikka oikeita neuvotteluhaluja. Ne toistot mitä m-teollisuudelta on vuodesta toiseen kuulunut voivat tietysti ärsyttää, etenkin jos ovat faktoja ristiriidassa omien unelmiesi kanssa.yksi karu numero pöytään, koska niitä varmaan kunnioitat ja ymmärrät yli muun.
96 %.
Sen verran on Suomessa kasvullisesta metsämaasta talouskäytössä; jos tarkasteltaisiin potentiaalista metsän kasvua, boniteettia niin veikkaisin 98 %.
Se ei siis riitä? Eikö mikään riitä? Pitääkö todella olla 99 tai 100 % ???
Kaikilla mittareilla minä kutsuisin sitä ---typeräksi ahneudeksi---. - Ökyisäntä
kuukkeli kirjoitti:
yksi karu numero pöytään, koska niitä varmaan kunnioitat ja ymmärrät yli muun.
96 %.
Sen verran on Suomessa kasvullisesta metsämaasta talouskäytössä; jos tarkasteltaisiin potentiaalista metsän kasvua, boniteettia niin veikkaisin 98 %.
Se ei siis riitä? Eikö mikään riitä? Pitääkö todella olla 99 tai 100 % ???
Kaikilla mittareilla minä kutsuisin sitä ---typeräksi ahneudeksi---.Jokainen voi aivan vapaasti ostaa metsää ja olla hakkaamatta sitä. Metsän arvo koostuu melkein yksinomaan puustosta, joten kannattaa ostaa taimikoita. Niitä saa halvalla.
- täysin vastaan
kuukkeli kirjoitti:
yksi karu numero pöytään, koska niitä varmaan kunnioitat ja ymmärrät yli muun.
96 %.
Sen verran on Suomessa kasvullisesta metsämaasta talouskäytössä; jos tarkasteltaisiin potentiaalista metsän kasvua, boniteettia niin veikkaisin 98 %.
Se ei siis riitä? Eikö mikään riitä? Pitääkö todella olla 99 tai 100 % ???
Kaikilla mittareilla minä kutsuisin sitä ---typeräksi ahneudeksi---.Toki voidaan suojella. Mutta kenen mailta missä määrin ja minne metsien käyttö siirtyy? En todellakaan usko sen siirtyvän minnekään parempaan paikkaan. Suomen suojelun tilanne on parempi kuin muissa Euroopan maissa. Haluammeko luovuttaa hyvinvointiamme muihin maihin muun Euroopan hyväksi? Suojella luontoa joka ei edes ole missään suuressa vaarassa, vaikka kovasti niin annetaan ymmärtää. Tuo kasvun suurempi osuus on täysin selvää ja siinä ei mielestäni ole mitään huonoa. 96 % taas on lukema joka mielestäni ei täysin pidä paikkaansa vaan mukaan pitää ottaa kitumaat myös. Metsäluonto ei ole vain parasta kasvumaata.
Mitä tulee aiemmin esittämääsi eroista talousmetsien ja luonnon metsien välillä niin se ei ole järin suuri. Tässä taas pitää muistaa metsän ikäluokkien eri osuudet myös koskemattomassa luonnossa. Lappia ei kannata enää suojella. Se on mielestäni selvää. Etelä-Suomessa suojelua toki voitaisiin lisätä jos siitä nykyisessä tilanteessa olisi suurempaa hyötyä kuin haitoista, sitä epäilen.
Aika hyvin muuten ollakseen Etelä-Suomea ja pääkaupunkiseudun haja-asutusaluetta. Olen monena keväisenä päivänä nähnyt palokärjen, käpytikan, puukiipijän ja harmaapäätikan. Monesti jopa saman päivän aikana. Ihan vain näin sivuhuomautuksena luonnontarkkailusta metsäalasta kiinnostuneen mutta siellä työskentelemättömän silmin. - aukot
sulla, eikös ihmisen keski-ikä ole jotain 75 vuotta. En tiedä yhtään paikkaa missä ei olisi niin pitkässä ajassa saatu jonkulaista metsää hakatun tilalle.
Suojelijoiden matkailuperusteet alkaa jo kyllästyttää. Inarissakin suurin osa matkailijoista menee Saariselälle ja niistä ne jotka haluavat erämaihin menevät UK-puistoon, ei niitä kiinnosta mitä metsissä tapahtuu muualla Inarissa. Suojelun takia mahdollisesti työttömäksi jääviä metsäalan ihmisiä patistetaan matkailualalle,ei kaikista ihmisistä ole palveluammatteihin ja erä-oppaiksi - tramtram
aukot kirjoitti:
sulla, eikös ihmisen keski-ikä ole jotain 75 vuotta. En tiedä yhtään paikkaa missä ei olisi niin pitkässä ajassa saatu jonkulaista metsää hakatun tilalle.
Suojelijoiden matkailuperusteet alkaa jo kyllästyttää. Inarissakin suurin osa matkailijoista menee Saariselälle ja niistä ne jotka haluavat erämaihin menevät UK-puistoon, ei niitä kiinnosta mitä metsissä tapahtuu muualla Inarissa. Suojelun takia mahdollisesti työttömäksi jääviä metsäalan ihmisiä patistetaan matkailualalle,ei kaikista ihmisistä ole palveluammatteihin ja erä-oppaiksisitä "jonkunlaista" metsää on etelämpänä Lapissa riittämiin. Oksaista ja vänkkyräistä susipuuta kun on väkisin viljeltyä mäntyä kuusimaille, olisi edes yhteen suuntaan käyriä niin saisi kuitenkin soututoolinjalkoja veistettyä.
Matkailu nyt on raakojen numeroiden valossa tuplaten muut elinkeinot yhteensä ja kasvamaan päin - jos kohta alueellisesti epätasaisesti jakaantuu rahastuspisteet. Sehän on taas omista asenteista kiinni, jos turistille on tyly ei se taatusti tuo eurojaan toista kertaa ärisijälle.
Pitäisi katsoa eteenpäin eikä pitää vimmaisesti vanhoista oljenkorsista kiinni - ja ennenkaikkea suhtautua epäluuloisesti metsähallituksen syöttämiin "totuuksiin", se taho on kaikkein pahin paikallisten ihmisten kusettaja. - yleistystä
tramtram kirjoitti:
sitä "jonkunlaista" metsää on etelämpänä Lapissa riittämiin. Oksaista ja vänkkyräistä susipuuta kun on väkisin viljeltyä mäntyä kuusimaille, olisi edes yhteen suuntaan käyriä niin saisi kuitenkin soututoolinjalkoja veistettyä.
Matkailu nyt on raakojen numeroiden valossa tuplaten muut elinkeinot yhteensä ja kasvamaan päin - jos kohta alueellisesti epätasaisesti jakaantuu rahastuspisteet. Sehän on taas omista asenteista kiinni, jos turistille on tyly ei se taatusti tuo eurojaan toista kertaa ärisijälle.
Pitäisi katsoa eteenpäin eikä pitää vimmaisesti vanhoista oljenkorsista kiinni - ja ennenkaikkea suhtautua epäluuloisesti metsähallituksen syöttämiin "totuuksiin", se taho on kaikkein pahin paikallisten ihmisten kusettaja.tämä kirjoitus. Onhan metsänistutuksissa tehty aikoinaan virheitä mutta suurin osa kasvatusmetsistä on kuitenkin hyväkasvuista ja sellaista että sieltä tukkiakin saadaan tulevaisuudessa.
Matkailu on tosiaan keskittynyt muutamaan turistikeskukseen. Eikä se ole pelkästään asenteista kiinni,on luonteeltaan hiljaisia ja ujoja ihmisiä joista ei vain ole matkailijoita palvelemaan. Eräoppaankin tärkein ominaisuus on sosiaalisuus,ei erätaidot.
Tuskinpa se Metsähallituksen totuus on sen valheellisempaa kuin mitä suojelijat ja poromiehet yrittävät syöttää - Jäkälä
tramtram kirjoitti:
sitä "jonkunlaista" metsää on etelämpänä Lapissa riittämiin. Oksaista ja vänkkyräistä susipuuta kun on väkisin viljeltyä mäntyä kuusimaille, olisi edes yhteen suuntaan käyriä niin saisi kuitenkin soututoolinjalkoja veistettyä.
Matkailu nyt on raakojen numeroiden valossa tuplaten muut elinkeinot yhteensä ja kasvamaan päin - jos kohta alueellisesti epätasaisesti jakaantuu rahastuspisteet. Sehän on taas omista asenteista kiinni, jos turistille on tyly ei se taatusti tuo eurojaan toista kertaa ärisijälle.
Pitäisi katsoa eteenpäin eikä pitää vimmaisesti vanhoista oljenkorsista kiinni - ja ennenkaikkea suhtautua epäluuloisesti metsähallituksen syöttämiin "totuuksiin", se taho on kaikkein pahin paikallisten ihmisten kusettaja.Olen tässä miettinyt, että johtuukohan etelän ihmisillä tuo Lapin suojeluvimma osin vääristä tiedoistakin. Siellä esim. luullaan, että täällä ei puu kasva juuri ollenkaan, tai kasvaa erittäin hitaasti ja näin sitten luullaan, että hakatun metsän takaisin kasvaminen vie satoja vuosia. Voin kuitenkin sanoa, että puu kasvaa täälläkin uskomattoman nopeasti. Mutta läheskään niin pitkiksi eivät männyt täällä kasva kuin siellä etelässä. Olen seurannut tuossa meidän pihalla kasvavia kuusia, jotka tuotiin tuohon jostain etelästä (kai Rovaniemen seudulta) ja istutettiin noin 13-14 vuotta sitten. Ihmeellistä mutta totta, 50-60 cm pitkät vuosikasvaimet niiden latvoihin ilmestyy joka kesä, vaikka kuusen ei pitäisi täällä menestyä ollenkaan. Paljonkohan ne siellä etelässä kasvavat vuodessa, kun täälläkin noin paljon?
Ja samoin olen seurannut mäntyjä, jotka istutettiin ollessani vähän toisella kymmenellä. Ihan täysiä tukkipuita ne jo ovat, enkä minä likikään vielä ole viittäkymmentä. No, hyvä on, muutama vuosi puuttuu vielä... :-)
Mutta ihan sylintäyteisiä ovat rungot noissa männyissä, jotka ovat nyt kasvaneet noin 35 vuotta.
Kyllä se metsä kasvaa täälläkin, eikä läheskään niin hitaasti, kuin näissä tämänkin foorumin keskusteluissa on annettu gp:n ja muiden "suojelijoiden" taholta annettu ymmärtää. Jos jollakulla on asian suhteen epäilyksiä, niin kannattaa tulla paikanpäälle asiaan tutustumaan, eikä vain täällä räksyttää. Tuo tutustuminenhan ottaa aikaa kyllä muutaman vuoden, mutta olen varma että se kannattaa. Asenteet ja mielipiteet muuttuvat takuulla. - tosi_on
Jäkälä kirjoitti:
Olen tässä miettinyt, että johtuukohan etelän ihmisillä tuo Lapin suojeluvimma osin vääristä tiedoistakin. Siellä esim. luullaan, että täällä ei puu kasva juuri ollenkaan, tai kasvaa erittäin hitaasti ja näin sitten luullaan, että hakatun metsän takaisin kasvaminen vie satoja vuosia. Voin kuitenkin sanoa, että puu kasvaa täälläkin uskomattoman nopeasti. Mutta läheskään niin pitkiksi eivät männyt täällä kasva kuin siellä etelässä. Olen seurannut tuossa meidän pihalla kasvavia kuusia, jotka tuotiin tuohon jostain etelästä (kai Rovaniemen seudulta) ja istutettiin noin 13-14 vuotta sitten. Ihmeellistä mutta totta, 50-60 cm pitkät vuosikasvaimet niiden latvoihin ilmestyy joka kesä, vaikka kuusen ei pitäisi täällä menestyä ollenkaan. Paljonkohan ne siellä etelässä kasvavat vuodessa, kun täälläkin noin paljon?
Ja samoin olen seurannut mäntyjä, jotka istutettiin ollessani vähän toisella kymmenellä. Ihan täysiä tukkipuita ne jo ovat, enkä minä likikään vielä ole viittäkymmentä. No, hyvä on, muutama vuosi puuttuu vielä... :-)
Mutta ihan sylintäyteisiä ovat rungot noissa männyissä, jotka ovat nyt kasvaneet noin 35 vuotta.
Kyllä se metsä kasvaa täälläkin, eikä läheskään niin hitaasti, kuin näissä tämänkin foorumin keskusteluissa on annettu gp:n ja muiden "suojelijoiden" taholta annettu ymmärtää. Jos jollakulla on asian suhteen epäilyksiä, niin kannattaa tulla paikanpäälle asiaan tutustumaan, eikä vain täällä räksyttää. Tuo tutustuminenhan ottaa aikaa kyllä muutaman vuoden, mutta olen varma että se kannattaa. Asenteet ja mielipiteet muuttuvat takuulla.faktapuolelle.
Mäntykankaiden keskimääräinen kiertoaika Ylä-Lapissa on 170 vuotta, eli aika pikkutaimesta korjattavan kokoiseen tukkirunkoon. Etelässä tämä aikajakso on 60 - 90 vuotta. Puu kasvaa siis Ylä-Lapissa huomattavasti hitaammin kuin etelässä - ja myös pienemmäksi eli hehtaarituotos kuutioina jää paljon pienemmäksi.
Puiden kasvua on lustonäytteistä eri puolella maata Suomessa tutkittu jo sata vuotta ja kaikki nuo julkaisut ovvat saatavissa tieteellisistä kirjastoista.
Mutta tämä tärkeä viite:
"Ylä-Lapin metsätalouden ensisijainen tavoite ei tällä hetkellä ole hakkutoiminnan tulos vaan aluetalouden tukeminen. Puunkorjuusta tehdään Ylä-Lapissa tällä hetkellä metsurityönä 90 % ja monitoimikoneella 10 %. Kaikilla muilla valtion alueilla puunkorjuu on koneellistettu yli 90 %:sti. Näin ollen valtio tukee Ylä-Lapin työllisyyttä koneellisen ja manuaalisen korjuun kustannusten erotuksella, joka on vuodessa noin 1 milj. €."
Ylläoleva on lainattu viimeisen päälle luotettavasta lähteestä:
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 22.12.2003
Metsäosasto
YLÄ-LAPIN METSÄ- JA POROTALOUDEN YHTEESOVITTAMISTA KOSKEVA TOIMINTAOHJELMA
Eli keskustelun Ylä-Lapin metsätalouden "taloudesta" voi päättää tähän. Aluetalouden tukeminen on perussyy, ei metsän tuottava hoito! - Jäkälä
tosi_on kirjoitti:
faktapuolelle.
Mäntykankaiden keskimääräinen kiertoaika Ylä-Lapissa on 170 vuotta, eli aika pikkutaimesta korjattavan kokoiseen tukkirunkoon. Etelässä tämä aikajakso on 60 - 90 vuotta. Puu kasvaa siis Ylä-Lapissa huomattavasti hitaammin kuin etelässä - ja myös pienemmäksi eli hehtaarituotos kuutioina jää paljon pienemmäksi.
Puiden kasvua on lustonäytteistä eri puolella maata Suomessa tutkittu jo sata vuotta ja kaikki nuo julkaisut ovvat saatavissa tieteellisistä kirjastoista.
Mutta tämä tärkeä viite:
"Ylä-Lapin metsätalouden ensisijainen tavoite ei tällä hetkellä ole hakkutoiminnan tulos vaan aluetalouden tukeminen. Puunkorjuusta tehdään Ylä-Lapissa tällä hetkellä metsurityönä 90 % ja monitoimikoneella 10 %. Kaikilla muilla valtion alueilla puunkorjuu on koneellistettu yli 90 %:sti. Näin ollen valtio tukee Ylä-Lapin työllisyyttä koneellisen ja manuaalisen korjuun kustannusten erotuksella, joka on vuodessa noin 1 milj. €."
Ylläoleva on lainattu viimeisen päälle luotettavasta lähteestä:
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 22.12.2003
Metsäosasto
YLÄ-LAPIN METSÄ- JA POROTALOUDEN YHTEESOVITTAMISTA KOSKEVA TOIMINTAOHJELMA
Eli keskustelun Ylä-Lapin metsätalouden "taloudesta" voi päättää tähän. Aluetalouden tukeminen on perussyy, ei metsän tuottava hoito!Kuten jo aiemmin sanoin, jos tuntuu, että valehtelen, kannattaa tulla asiaan tutustumaan henkilökohtaisesti, niin ei tarvi spekuloida kaikenmaailman kirjoituksilla. Vaikka kuinka luotettavista lähteistä tahansa nuo lainaukset olisivatkin, niin uskon silti enemmän omin silmin luonnossa tekemiäni havaintoja metsän kasvamisesta.
Mutta se on kyllä totta, että puu täällä jää täysikasvuisenakin huomattavasti etelän puuta lyhyemmäksi, jopa puolta lyhyemmäksi, ja se on varmasti suurin syy metsän huonompaan tuottoon. Tottakai tuotto on silloin puolta pienempi, jos kerran jokainen puu on puolta pienempi, kuin etelässä.
Tietysti puu myös kasvaa täällä hitaammin, mutta ei läheskään niin hitaasti, kuin yleinen käsitys tuntuu olevan.
Ja eikö se, että metsätyöt täällä tehdään pääasiassa metsurityönä, ole pelkästään hyvä asia ihan luonnonkin kannalta. Eikös ne koneet juuri ole se pahan alku ja juuri noiden "suojelijoiden" mielestä? - tosi_on
Jäkälä kirjoitti:
Kuten jo aiemmin sanoin, jos tuntuu, että valehtelen, kannattaa tulla asiaan tutustumaan henkilökohtaisesti, niin ei tarvi spekuloida kaikenmaailman kirjoituksilla. Vaikka kuinka luotettavista lähteistä tahansa nuo lainaukset olisivatkin, niin uskon silti enemmän omin silmin luonnossa tekemiäni havaintoja metsän kasvamisesta.
Mutta se on kyllä totta, että puu täällä jää täysikasvuisenakin huomattavasti etelän puuta lyhyemmäksi, jopa puolta lyhyemmäksi, ja se on varmasti suurin syy metsän huonompaan tuottoon. Tottakai tuotto on silloin puolta pienempi, jos kerran jokainen puu on puolta pienempi, kuin etelässä.
Tietysti puu myös kasvaa täällä hitaammin, mutta ei läheskään niin hitaasti, kuin yleinen käsitys tuntuu olevan.
Ja eikö se, että metsätyöt täällä tehdään pääasiassa metsurityönä, ole pelkästään hyvä asia ihan luonnonkin kannalta. Eikös ne koneet juuri ole se pahan alku ja juuri noiden "suojelijoiden" mielestä?Omassa pihapiirissäni kasvavat männyt ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun kun paikalle rakennettiin talo. Kairasin tässä yhtä petäjää ja lustossa näkyi kolminkertainen paksuuntuminen talon rakennuksen aikoihin. Talon likellä lienee suojaisempaa ja lämpimämpää, samoin lannoitusvaikutus on selvä, varsinkin nurmikon kohdalla.
Kannattaa metsässä kulkiessa muuten tarkastella tuoreita kantoja, niissä näkyy vuosirenkaina koko puun ikä ja historia, kylmät ja lämpimät vuodet, kulot ja myrskyt. Ne on hienoja luonnon allakoita ja historiakirjoja. Karuilla mailla pohjoisessa nuo lustot vain joskus ovat niin tiheässä että sentille sopii 50 kpl, pitää olla suurennuslasi.
Eli puu VOI kasvaa suojaisissa ja ravinteisissa paikoissa pohjoisessakin 50 vuodessa miltei tukkipuuksi, mutta kyse on todella poikkeuksellisesta tilanteesta. Keskimäärin metsätalousasiantuntijoiden mukaan siihen kuluu männiköissä Inarin korkeudella tuo 170 vuotta - ja tämä ei ole mikään GP:n luku vaan ihan virallinen metsänkäsittelyä ohjaava fakta. - rauhaan
tosi_on kirjoitti:
faktapuolelle.
Mäntykankaiden keskimääräinen kiertoaika Ylä-Lapissa on 170 vuotta, eli aika pikkutaimesta korjattavan kokoiseen tukkirunkoon. Etelässä tämä aikajakso on 60 - 90 vuotta. Puu kasvaa siis Ylä-Lapissa huomattavasti hitaammin kuin etelässä - ja myös pienemmäksi eli hehtaarituotos kuutioina jää paljon pienemmäksi.
Puiden kasvua on lustonäytteistä eri puolella maata Suomessa tutkittu jo sata vuotta ja kaikki nuo julkaisut ovvat saatavissa tieteellisistä kirjastoista.
Mutta tämä tärkeä viite:
"Ylä-Lapin metsätalouden ensisijainen tavoite ei tällä hetkellä ole hakkutoiminnan tulos vaan aluetalouden tukeminen. Puunkorjuusta tehdään Ylä-Lapissa tällä hetkellä metsurityönä 90 % ja monitoimikoneella 10 %. Kaikilla muilla valtion alueilla puunkorjuu on koneellistettu yli 90 %:sti. Näin ollen valtio tukee Ylä-Lapin työllisyyttä koneellisen ja manuaalisen korjuun kustannusten erotuksella, joka on vuodessa noin 1 milj. €."
Ylläoleva on lainattu viimeisen päälle luotettavasta lähteestä:
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 22.12.2003
Metsäosasto
YLÄ-LAPIN METSÄ- JA POROTALOUDEN YHTEESOVITTAMISTA KOSKEVA TOIMINTAOHJELMA
Eli keskustelun Ylä-Lapin metsätalouden "taloudesta" voi päättää tähän. Aluetalouden tukeminen on perussyy, ei metsän tuottava hoito!Onko porotalous sitten poro"taloutta" vai porotaloutta? Jos molemmat ovat vain Ylä-Lapin aluetalouden kannalta olemassa, eivätkö molemmat pitäisi sitten lopettaa?
- riinpiisiin
täysin vastaan kirjoitti:
Toki voidaan suojella. Mutta kenen mailta missä määrin ja minne metsien käyttö siirtyy? En todellakaan usko sen siirtyvän minnekään parempaan paikkaan. Suomen suojelun tilanne on parempi kuin muissa Euroopan maissa. Haluammeko luovuttaa hyvinvointiamme muihin maihin muun Euroopan hyväksi? Suojella luontoa joka ei edes ole missään suuressa vaarassa, vaikka kovasti niin annetaan ymmärtää. Tuo kasvun suurempi osuus on täysin selvää ja siinä ei mielestäni ole mitään huonoa. 96 % taas on lukema joka mielestäni ei täysin pidä paikkaansa vaan mukaan pitää ottaa kitumaat myös. Metsäluonto ei ole vain parasta kasvumaata.
Mitä tulee aiemmin esittämääsi eroista talousmetsien ja luonnon metsien välillä niin se ei ole järin suuri. Tässä taas pitää muistaa metsän ikäluokkien eri osuudet myös koskemattomassa luonnossa. Lappia ei kannata enää suojella. Se on mielestäni selvää. Etelä-Suomessa suojelua toki voitaisiin lisätä jos siitä nykyisessä tilanteessa olisi suurempaa hyötyä kuin haitoista, sitä epäilen.
Aika hyvin muuten ollakseen Etelä-Suomea ja pääkaupunkiseudun haja-asutusaluetta. Olen monena keväisenä päivänä nähnyt palokärjen, käpytikan, puukiipijän ja harmaapäätikan. Monesti jopa saman päivän aikana. Ihan vain näin sivuhuomautuksena luonnontarkkailusta metsäalasta kiinnostuneen mutta siellä työskentelemättömän silmin.Jos vaikka riinpiisi palkkaisi. Kyllä viiden tonnin kuukausipalkka kelpaa. Riittääkin paremmin kuin työläisen ja metsurin palkka. Samahan se mistä perheelleen leivän hankkii.
- kohta työtön
riinpiisiin kirjoitti:
Jos vaikka riinpiisi palkkaisi. Kyllä viiden tonnin kuukausipalkka kelpaa. Riittääkin paremmin kuin työläisen ja metsurin palkka. Samahan se mistä perheelleen leivän hankkii.
Tässä parempi idea. Aletaan kaikki poromiehiksi.
Toimeentulo taattu. - metsuri
kohta työtön kirjoitti:
Tässä parempi idea. Aletaan kaikki poromiehiksi.
Toimeentulo taattu.Mitäpä jos pantaisiin Lapin kansanedustajat liikkeelle. Jospa maamme hallitus saisi tehtyä esityksen eduskunnalle metsuritilalaista.
Määräala metsurille poro-ja luontaiselinkeinolaikien mukaisesti.
Ainakin metsää osattaisiin hoitaa ja kaataa. - porohommiin kaikki
metsuri kirjoitti:
Mitäpä jos pantaisiin Lapin kansanedustajat liikkeelle. Jospa maamme hallitus saisi tehtyä esityksen eduskunnalle metsuritilalaista.
Määräala metsurille poro-ja luontaiselinkeinolaikien mukaisesti.
Ainakin metsää osattaisiin hoitaa ja kaataa.Koska tuo poronhoito on niin kannattavaa, niin miksipä ei.
Kuka neuvoo miten saisi poromerkin ? - Merkki hankinnan alla
porohommiin kaikki kirjoitti:
Koska tuo poronhoito on niin kannattavaa, niin miksipä ei.
Kuka neuvoo miten saisi poromerkin ?Löydät infoa paliskuntain yhdistyksen
nettisivuilta.
Voit samalla jättää terveiset vieraskirjaan
(Yhdistys -vieraskirja)
No ei tuota metsää ole saatu hävitettyy vaikka kovasti on yritetty. Joskus aikoinaan jo metsäntutkimuslaitoksen pahapoika Erkki Lähde sano et metsät hakataan loppuun suomessa, mutta ainakii vielä noita on.
Ja kokoajan suojellaan lisää. Suojelu saa vaan negtiivisiä reagtioita aikaan suurimmassa osassa metsänomistajia. Ja Ei varmaan nää viherpiipertäjätkää suostus jos niiltä osa tuloista otettas pois. minusta ihmisten omaisuuteen tuolleen koskeminen on väärin.
Aikoinaan tuli rantojen suojelu ohjelma kauheella tohinalla ja nyt on avonaisii saaria tuolla sen takii kun mennään puuttumaan ihmisten omaisuuteen. Ne saaret ois mökittömiä esim. kaavoituksen avulla, mut se ei sillon tullu mieleen.
Ja metsähallituksen maille rantojensuojelualueiden keskelle ei ole tälläistä tehty ja nyt niistä myydään luksus tontteja ja ei tule naapureita lähisaariin. Ois rauhottannu eka sen valtion maan.- Isäntä
Sellaisen kuusikon joka oli hakattu viimeksi sota-aikana. Eli 60 vuotta oli kierto. Kuutioita tuli ihan mukavasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .724184Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503075Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631323020Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3922105Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2101206Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111183- 731162
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde291024- 611012
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111963