Glasgow'n ilmastoneuvotteluissa löydettiin sopu, viisi tärkeää päätöstä

ILMASTONMUUTOS
Glasgow'n ilmastoneuvotteluissa löydettiin sopu – listasimme viisi tärkeää päätöstä ja eniten kitkaa neuvotteluissa aiheuttaneet kysymykset
Kahden viikon ilmastoneuvottelut huipentuivat tänään Glasgow'ssa. Yli vuorokaudella yliajalle venyneissä neuvotteluissa sopu uhkasi horjua vielä lopussa, mutta kompromissiin suostuttiin.

Loppulauselman mukaan tavoitteena pitää olla lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 celsiusasteeseen. Tavoite vaatii tekstin mukaan nopeita toimia: tämän vuosikymmenen aikana hiilidioksidipäästöjen tulisi pudota 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta. Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että nyt tehdyt päätökset riittävät tavoitteeseen.

Hiilivoima ja fossiiliset polttoaineet mainittiin ensimmäistä kertaa virallisesti. Valtioita kehotetaan rajoittamaan riippuvuuttaan fossiilienergiasta. Pelkona on kuitenkin se, että muotoilu vain tehottomien tukien kieltämisestä jättää porsaanreikiä päästöjen tuottamiselle. Osapuolet myös suostuivat pettyneenä lieventämään sanamuotoja hiilivoiman alasajosta Intian vaatimuksesta kokouksen viimeisillä minuuteilla.

Sopimuksessa esitetään, että varakkaat maat tuplaavat ilmastorahoituksen kehittyville maille vuoteen 2025 mennessä. Kehittyville maille luvattiin Pariisin sopimuksessa 100 miljardin dollarin vuosittainen rahoitus välille 2020–2025, mutta sitä ei tähän mennessä ole saatu kasaan.

Kunnianhimoa halutaan kiihdyttää. Päätöslauselma peräänkuuluttaa maita ilmoittamaan jo ensi vuoden loppuun mennessä nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen leikkaamisesta. Päivitettyjä lupauksia halutaan nyt kolme vuotta aiemmin kuin alunperin suunniteltiin.

Pariisin sopimuksen sääntökirjaa viimeisteltiin. Aiemmissa osapuolikokouksissa markkinamekanismeista, kuten päästökompensaatioista ja kansainvälisen päästökaupan pelisäännöistä ei saatu sopua. Etenkin neuvottelut sääntökirjasta viivästyttivät päätöksen valmistumista lauantaina.