Asemakaava, kokemuksia?

Anonyymi

Eli meidän tontilleen suunitellaan kunnan asemakaavaa. Mistään ei tunnu löytävän kunnon tietoa rahasta. Eli paljonko esimerkiksi parin hehtaarin asemakaavoitus maksaa maanomistajalle SUUNNILLEEN? Ja onko se kannattavaa rahallisesti kaavoittaa ja myydä eteenpäin palasina verrattuna siihen että myisi maan ilman kaavoitusta?

Kuntahan siis ottaa kaavoitetuista maista itselleen muistaakseni n. 12,5-25%, tarvitseeko tämän lisäksi maksaa vai toimiiko tämä luovutettu maa maksuna kaavoituksesta? Lisäksi kunta lunastaa jotain summaa vastaan yleisiksi ulkoilualueiksi esimerkiksi noin 0,5 hehtaaria, minkälaisen hinnan kunta tästä maksaa (olettaisin että jonkun listahinnan alimman mahdollisen hinnan)?

Kolmas juttu: onko tämä asemakaava pakollinen? Jos samalla alueella esimerkiksi 8 henkilöä omistaa oman maan ja niistä 7 haluaa asemakaavan ja 1 ei halua, toteutuuko tämä kaava ollenkaan vai muokataanko sitä ettei tämän yhden henkilön maihin kosketa?

Toivon edes vähän asiantuntevia vastauksia, kiitos :)

8

1692

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Meille kun Kymijoen rantoihin tehtiin kaavoitus, ei se mitään maksanut. Rajoitti maankäyttöä melkoisesti, mutta loppuihan röttelöiden rakentaminen.

      • Anonyymi

        Meillä meni niin, että jokainen jonka maat ulottuivat rantaan, sai mökkitontin. Jotkut eivät välittäneet vaikka tontti tuli saareen. Eivät aikoneet käyttää sitä. Nykyään kun joki ei kunnolla jäädy, eikä siten saareen voi juuri mitään rakentaa, ovat jotkut halunneet muuttaa tontin mantereen puolelle. Siihen ei kuitenkaan ole suostuttu, siellä mistä muutosta on haettu.
        Kaavoitusvaiheessa kyllä tontin siirto onnistui, kun pyysi sitä kaavan laatijalta. En minä tosin hyvällä tontillani mitään tee.


    • Anonyymi

      kunta ottaa kaavoittamisesta maankäyttömaksun, joka on enintään 60% maa-alueen arvonnoususta. Eli jo maan arvo on vaikka 100 ja kaavoituksen jälkeen 1100, arvonnousu on 1000, josta kunta ottaa 600 maksimissaan. Eli sinulle jää 500. Voit toki antaa syntyneestä kaava-alueesta osan kunnalle, jolla kuittaat tuon maksun. Sillä rahalla minkä kunta saa sinulta, se rakentaa syntyneille tonteille kunnallistekniikat yms... eli näin se karkeasti menee. On siellä rajoitteita ja poikkeuksia (esim. alle 500m2) alueista ei oteta maksuja samalla tavalla yms.

      • Anonyymi

        Kiitos vastauksesta. Osaisitko sanoa paljonko maan arvo nousee jos se kaavoitetaan...? Onko tuo 10x realistinen vai vain esimerkki..? Jos esimerkiksi hehtaari metsää/peltoa on arvoltaan vaikka 50 000e ja se kaavoitetaan, niin voiko sen arvo olla 500 000e sen jälkeen...? Suunnilleen siis. -ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Osaisitko sanoa paljonko maan arvo nousee jos se kaavoitetaan...? Onko tuo 10x realistinen vai vain esimerkki..? Jos esimerkiksi hehtaari metsää/peltoa on arvoltaan vaikka 50 000e ja se kaavoitetaan, niin voiko sen arvo olla 500 000e sen jälkeen...? Suunnilleen siis. -ap

        no mitä sillä seudulla esim. asuintontit maksavat tällä hetkellä? Helpostihan tollainen 1000m2 tontii Uudellamaalla maksaa sen 30-50€/m2 (pl. pk-seutu). Perus raakamaa maksaa sen 1,5-3€/m2. Eli helposti voi olla yli 10, jopa 20 kertainen se arvonnousu.


    • Anonyymi

      Kiitos, hyviä vastauksia on tullut. Saa kommentoida lisääkin. -ap

      • Anonyymi

        Nuo viimeiset vastaukset olivat oikeasti hyviä (17.11.2021 klo 21:25 ja 23.11.2021. klo 07:32)
        Näkyy että asiaa oikeasti tunteva on ne kirjoittanut. Juuri noin se menee.

        Itselleni ei oikein avausviestisstäsi auennut, oletteko itse hakeneet kaavoitusta vai onko kunta sen käynnistänyt omasta aloitteestaan? Tavallisesti jos kunta itse käynnistää ilman maanomistajien aloitetta, ja jos kyse on esim. AO (pientalo) alueesta niin välttämättä maksuja ei peritä lainkaan. Isommat kaupungit näitä perivät mutta pienissä kunnissa usein ei peritä lainkaan.

        Jos maksua peritään, on tavallisesti kaksi eri vaihtoehtoa:

        1. Maanomistajan kanssa solmitaan maankäyttösopimus jossa ehdoista sovitaan. Tuo aiempi kirjoittaja kuvasi sitä tilannetta. Tyypillisesti maanomistajan maksuveölvoite tapaa realisoitua silloin kun hän esim. myy kaavoitetun tontin eteenpäin tai alkaa itse siihen rakentaa.

        2. Jollei solmita maankäyttösopimusta, voii kunta vaikka väkisin periä arvonnoususta kehittämiskorvausta, joka noudattelee pääosin samoja periaatteita kuin maankäyttösopimuksien maksuosuudet. Maksut perustivat aina arvonnousuun eli hyötyyn jonka maanomistaja saaa kaavoituksesta.

        Tavallista on että em. tilanteissa maanomistaja suorittaa sopimuksen mukaisesti kunnalle tulevat kasut joko osittain tai kokonaan antamalla ilmaiseksi kaavan tulevat katu-, puisto- ym. yleiset alueet.

        Et kertonut myöskään onko kyse minkälaisesta kaavahankkeesta, millainen alue kaavoitetaan ja mitä sinne osoitetaan, onko kyseessä jokin ranta-aluen jne. ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo viimeiset vastaukset olivat oikeasti hyviä (17.11.2021 klo 21:25 ja 23.11.2021. klo 07:32)
        Näkyy että asiaa oikeasti tunteva on ne kirjoittanut. Juuri noin se menee.

        Itselleni ei oikein avausviestisstäsi auennut, oletteko itse hakeneet kaavoitusta vai onko kunta sen käynnistänyt omasta aloitteestaan? Tavallisesti jos kunta itse käynnistää ilman maanomistajien aloitetta, ja jos kyse on esim. AO (pientalo) alueesta niin välttämättä maksuja ei peritä lainkaan. Isommat kaupungit näitä perivät mutta pienissä kunnissa usein ei peritä lainkaan.

        Jos maksua peritään, on tavallisesti kaksi eri vaihtoehtoa:

        1. Maanomistajan kanssa solmitaan maankäyttösopimus jossa ehdoista sovitaan. Tuo aiempi kirjoittaja kuvasi sitä tilannetta. Tyypillisesti maanomistajan maksuveölvoite tapaa realisoitua silloin kun hän esim. myy kaavoitetun tontin eteenpäin tai alkaa itse siihen rakentaa.

        2. Jollei solmita maankäyttösopimusta, voii kunta vaikka väkisin periä arvonnoususta kehittämiskorvausta, joka noudattelee pääosin samoja periaatteita kuin maankäyttösopimuksien maksuosuudet. Maksut perustivat aina arvonnousuun eli hyötyyn jonka maanomistaja saaa kaavoituksesta.

        Tavallista on että em. tilanteissa maanomistaja suorittaa sopimuksen mukaisesti kunnalle tulevat kasut joko osittain tai kokonaan antamalla ilmaiseksi kaavan tulevat katu-, puisto- ym. yleiset alueet.

        Et kertonut myöskään onko kyse minkälaisesta kaavahankkeesta, millainen alue kaavoitetaan ja mitä sinne osoitetaan, onko kyseessä jokin ranta-aluen jne. ?

        Lisäksi: jos esim. vaikka kolmen maanomistajan maalle kaavoitetaan ja kaava-alueeseen on kunnan mielestä tarkoituksenmukaista ottaa mukaaan myös sinun maasi, niin sinulle voi tulla pakkotilanne ollamukana asiassa. Kannattaa kuitenkin selvittää minkälaista mahdollista hyötyä saat arvonnousuna sillä kaavoitettu rakennusoikeudellinen maa on aina monin verroin arvokkaamapaa verrattuna kaavoittamattomaan esim. myyntitilanteessa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä tahtuu Kasperi Viita/Suviviita

      Poliisia ja ambulanssia iso määrä.
      Seinäjoki
      75
      2774
    2. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      57
      2420
    3. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      155
      2026
    4. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      59
      1906
    5. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      136
      1728
    6. Teit yllättävän siirron

      Olet tähän saakka ollut tietyllä tapaa varovainen. Voi kai sanoa, että olemme kunnioittaneet toistemme rajoja. Tiedän,
      Ikävä
      57
      1280
    7. Mikä on kaivattusi

      ammatti?
      Ikävä
      75
      1251
    8. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      85
      1144
    9. Kalasataman talossa lienee rakennusvirhe

      Ei pitäisi olla mahdollista parvekkeen kautta tulipalon kiivetä katolle saakka kuin korkeintaan ylimmästä kerroksesta.
      Maailman menoa
      160
      1108
    10. Kristillinen Kaste on syntisten kaste, ei itsensä uskoviksi julistaneiden kaste

      Raamatun mukaan vain syntisyyden vuoksi kastetut saavat kasteen hyödyn, syntien anteeksisaamisen ja Pyhän Hengen lahjan
      Kaste
      240
      1010
    Aihe