Suomessa pitäisi valtion tukea kulttuurimäärärahoillaan enemmän vanhojen sanomalehtien digitointia, tällä hetkellä Kansalliskirjasto toki digitoi suomalaisia vanhoja sanomalehtiä mutta se tapahtuu todella hitaasti; vasta kaikki vuosien 1771-1939 lehdet on digitoitu. Vielä olisi loput digitoimatta. Eri lehtien digitointi-tilannetta voi seurata Kansalliskirjaston nettisivuilta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications
Nykymenolla kestää vielä parikymmentävuotta että loputkin lehdet saadaan digitoitua.
Sitä helposti ajattelisi että "kyllähän vanhat lehdet löytyy lehtien omilta nettisivuilta" no eipä löydy. Tällä hetkellä Helsingin Sanomat taitaa olla ainut lehti jonka nettisivuilta löytyy kaikki vanhat lehdet: https://www.hs.fi/aikakone/ nekin tosin vain vuosilta 1889-1997, eli vuodet 1998-2012 puuttuu.
Jos valtio tukisi kerralla muutamalla kymmenellä miljoonalla Kansalliskirjastoa vanhojen sanomalehtien digitoinnissa niin kaikki loputkin vuosien 1940-2015 lehdet saataisiin digitoitua muutamassa vuodessa. Ihmeellistä että valtiolta löytyy kyllä miljoonia kaikenmaailman oopperoille mutta tähän ei rahaa löydy.
Vanhoissa sanomalehdissä olisi todella paljon mielenkiintoista ja arvokasta tietoa jota voitaisiin hyödyntää kaikilla sektoreilla. Tällä hetkellä monen vanhan asian tutkiminen on lähes mahdotonta kun vanhoja sanomalehtiä ei päästä tutkimaan, vanhat sanomalehdet ovat vähän kuin vanhoja päiväkirjoja joista löytyy hyvin tietoa mitä milloinkin on tapahtunut.
Nykymenolla kestää vielä parikymmentävuotta että loputkin lehdet saadaan digitoitua.
Sitä helposti ajattelisi että "kyllähän vanhat lehdet löytyy lehtien omilta nettisivuilta" no eipä löydy. Tällä hetkellä Helsingin Sanomat taitaa olla ainut lehti jonka nettisivuilta löytyy kaikki vanhat lehdet: https://www.hs.fi/aikakone/ nekin tosin vain vuosilta 1889-1997, eli vuodet 1998-2012 puuttuu.
Jos valtio tukisi kerralla muutamalla kymmenellä miljoonalla Kansalliskirjastoa vanhojen sanomalehtien digitoinnissa niin kaikki loputkin vuosien 1940-2015 lehdet saataisiin digitoitua muutamassa vuodessa. Ihmeellistä että valtiolta löytyy kyllä miljoonia kaikenmaailman oopperoille mutta tähän ei rahaa löydy.
Vanhoissa sanomalehdissä olisi todella paljon mielenkiintoista ja arvokasta tietoa jota voitaisiin hyödyntää kaikilla sektoreilla. Tällä hetkellä monen vanhan asian tutkiminen on lähes mahdotonta kun vanhoja sanomalehtiä ei päästä tutkimaan, vanhat sanomalehdet ovat vähän kuin vanhoja päiväkirjoja joista löytyy hyvin tietoa mitä milloinkin on tapahtunut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Harvan lehden nettisivuilta löytyy edes yli kymmenen vuotta vanhoja lehtiä näköislehtinä, Aamulehden nettisivuilta löytyy tällä hetkellä vain vuoden 2015 jälkeen julkaistut lehdet, kummallista ettei lehtitalot viitsi julkaista edes kaikkia 2000-luvun lehtiä ne kun olisi jo valmiiksi PDF-muodossa joten ne olisi helppo siirtää näköislehtiarkistoon tilaajien luettavaksi.
Keskipohjanmaa -lehdellä on netissä kaikki lehdet vuodesta 1996 lähtien, osa on digitoituja mutta suurin osa on alkuperäisiä PDF:iä.
Jotkut lehtitalot ovat menneet hukkaamaan jo ensimmäiset 1990-luvun ja 2000-luvun digitaaliset painotiedostot.
journalisti-lehti kirjoitti 14.10.2021 aiheesta kuinka suomalainen media kohtelee arkistojaan kaltoin: https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/suomalainen-media-kohtelee-arkistojaan-kaltoin-katoavatko-historia-ja-journalistien-elamantyo/
harvaa lehteä kiinnostaa omasta arkistostaan huolehtiminen, lehtitalot eivät oma-alotteisesti lehtiään digitoi.