Kaiken maailman rikkoutuvia lämpöpumppuja kehitellään ja asennellaan sen sijaan, että rakennettaisiin taloja, jotka eivät moisia tarvitsisi. Suomessa lämpimimmillä seuduilla passiivitalon yhden kriteerin täyttää kun lämmitysenergian enimmäistarve on korkeintaan 20 kWh/m² eli 144 neliöisen pientalon lämmitysenergiankulutus saisi olla 2880 kWh/v. Lisäksi rakennuksen ilmavuotoluvun q50 tulee olla pienempi kuin 0,6 (m³/(h*m²). Nämä siis Wikipedian mukaan VTT:n määritelmiin perustuen.
Lainataanpa sivulta https://www.loydasahkomies.fi/passiivitalon-rakentajan-kokemuksia/ hieman tekstiä: "– Passiivitalon lisäeristyksen lisähinnaksi tuli noin 5 000 euroa tavalliseen talopakettiin verrattuna, mutta vastaavasti yksinkertaisen ja edullisen sähkölämmityksen valinta laski rakennuskustannuksia jopa kymmenillä tuhansilla euroilla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna, Virtanen arvioi."
Passiivitalon valinnan siis luulisi olevan itsestäänselvyys, vaan eivätpä em. määritelmän täyttävät passiivitalot komeile lehtien palstoilla eikä niihin törmää netissäkään. Mikä mättää?
Lainataanpa sivulta https://www.loydasahkomies.fi/passiivitalon-rakentajan-kokemuksia/ hieman tekstiä: "– Passiivitalon lisäeristyksen lisähinnaksi tuli noin 5 000 euroa tavalliseen talopakettiin verrattuna, mutta vastaavasti yksinkertaisen ja edullisen sähkölämmityksen valinta laski rakennuskustannuksia jopa kymmenillä tuhansilla euroilla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna, Virtanen arvioi."
Passiivitalon valinnan siis luulisi olevan itsestäänselvyys, vaan eivätpä em. määritelmän täyttävät passiivitalot komeile lehtien palstoilla eikä niihin törmää netissäkään. Mikä mättää?
Vastaukset 58
Vanhimmat
Varmaankaan ei haluta hikoilla kesällä... tai ottaa riskiä hometalosta, mihin tämä liika eristäminen tutkimusten mukaan johtaa.
Kesällä+ei+hikoile+jos+hankkii+ilmalämpöpumpun.++Se+maksaa+viilennyskäytössä+n.+1+euron/vuorokausi.++Lämmityskaudella+se+säästää+kustannuksia+30+-+40+%.++Nykyään+omakotitaloissa+vaaditaan+koneellinen+tulo.+ja+poistoilmanvaihto,+hometta+ei+tule+kun+käyttää+laitteita+oikein.+
Hikoilun tarvetta voidaan vähentää istuttamalla talon eteläpuolelle lehtipuita varjostamaan kesäaikaan tai rakentamalla varjostava lippa eteläikkunoiden suojaksi. Voidaan myös käyttää paahteelta suojaavaa ikkunalasia joka samalla eristää hyvin. Paksut eristeet pitävät lämmön hyvin talon ulkopuolella, jolloin sisäilman viilentämiseen voi hyvinkin riittää tuloilman viilentäminen maapiirillä ja viilennyspatterilla. Pitkinä hellekausina tuloilman viilentäminen ei välttämättä riitä, jolloin avuksi voi asentaa puhallinpatterin ja liittää sen talon alle ja ympärille asennettuun maapiiriin.
Mihinkäs polyuretaanieriste homehtuisi? Lasivilla olisi varmaan edullisin eriste, mutta onnistuuko sillä turvallinen passiiviseinä? Ongelma lienee höyrynsulun tiiviiksi saamisessa ja ehjänä pysymisessä vuosien saatossa. Ehkäpä kevythirsi sisärunkona olisi ratkaisu, sillä siihen saisi kaapistot, hyllyt ja taulukot kiinnitettyä puhkomatta takana olevaa höyrynsulkua.
Ei kai ole olemassa niin hölmöä ihmistä että hankkisi passiivitaloon jotain maapiiriä.
Kesäjan viilennys hoituu tehokkaasti ja halvalla ilmalämpöpumpulla. Minulla se on 11. vuosi käytössä.
Passiivitalot ovat punaraidan yms kauppamiehille ja -valmistajille kultakaivoksia !
tuskin.. niitä rakennetaan melko harvakseen
Ei tuo talo mikään passiivitalo voi olla. Minulla on noin 120m2 lämmitettävää tilaa ja kokonaisenergian kulutus on noin 13 MWh vuodessa. Talo on -70 luvun lopulla rakennettu ja 2010 luvulla laitettu 10cm lisää villaa seiniin ja kattoon. Lämpenee suoralla sähköllä ja ilmalämpöpumpulla. Jos tuo kutakuinkin samankokoinen talo kuluttaa 12MWh niin jotain on pielessä.
Ei 12 Mwh vaan 2,88 Mwh.
"Ei 12 Mwh vaan 2,88 Mwh."
Eli 288000 kWh, sillä lämmittää jo kevyesti 10 suorasähkölämmityksellä varustetuttua ja huonosti lämpöeristettyä taloa.
Nyt korkki kiinni ja takaisin koulun penkille opettelemaan eri märeitä!!
Mistä tuo 2,88 Mwh? Linkkaamassani jutussa mainittiin talon kokonaiskulutukseksi 12 megawattia, mikä toki yksikkönsä puolesta on selvästi virheellisesti ilmaistu - varmaan jäänyt h pois, jolloin kulutus olisi tutummissa yksiköissä ilmaistuna 12 000 kWh, mikä on toki paljon passiivitalolle se - liekö himokylpijöitä ja pelaajia. Aidon passiivitalon tapauksessa tuo kulutus vaatisi jo kunnolla viilennystä.
2,88 Mwh on 2880 kWh. Et näköjään ole kaynyt peruskoulussa kuin kääntymässä tai sitten kiertokoulu tuli vahingossa kierrettyä väärään suuntaan.
Taloa tarvitsee viilentää vain kesällä.
Pääsääntöisesti toki noin, mutta passiivitalossa voi viilennystarvetta tulla muulloinkin - esim. lämmitettäessä takkaa, paistettaessa kinkkua, tehokkaita pelikoneita pidempi tovi käytettäessä, auringon paistaessa sopivasti jne.
Lainaus:
"Virtasen mukaan talon koko energiankulutus on ollut tähän saakka noin 12 megawattia vuodessa. Tästä vajaa kolmasosa on kulunut lämmitykseen, vajaa kolmasosa ilmanvaihtoon ja loput muihin sähkölaitteisiin."
Eli talo tosiaan kuluttaa kaikkine sähköineen 12 000kWh eli 12MWh.
Lisäksi aikaisemmin mainittu 2,88Mwh on 2880 kWh ihan perusmatikalla. 1M = 1000k
Vaan ei...lue linkin juttu, jossa tuo sanotaan aivan selvästi. Älä tuijota alkutekstiä.
Täytyy olla kädetön jos ei osaa lämmittää takkaa sopivasti. Kun Sinä lämmität takkaa niin samalla kai sitten viilennät taloa koneellisesti.
Löytyykö täältä tietoa: onko passiivitalossa mahdollista lämmittää takkaa ilman että kämppä ei kuumene monen makuun liikaa - sanotaanko vaikkapa yli 25 asteen?
Tietysti voi. Pitää käyttää puuta sen verran että lämpötila ei nouse enempää. Tämä vaatii kokeilua. Ihan sama kuin jos ajaa autolla kävelyvauhtia.
Olen noita passiiveja rakentanut takoilla. Paloilma otetaan ulkoa. Kun takka on päällä, niin joutuu avamaan parvekkeiden isot liukuovet lasitetuille parvekkeille. Muuten lämpöä tulee liikaa. Tosin sitten lasitetulla parvekkeella tarkenee loistavasti myös paukkupakkasilla.
Passiiveihin kannattaa rakentaa lasitettuja verantoja ja parvekkeita. Jos on sitten tilan tarvetta vaikka joulujuhlia varten, niin takkaan tulet ja parvekkeelle. Saa käytännössä halpoja neliöitä tilapäiseen käyttöön.
Terveisiä Hölmölästä.
No jaa, passiivitaloja rakentamalla on syntynyt 20.000 € tili per kk ja jo lähes 10 vuoden ajan. Jos tämä on Hölmölää, niin sitten Hölmölässä menee hyvin.
Hölmölän alkuperäinen sijainti on Espoon Bemböle. . Bemböle sattui sijaitsemaan teiden risteyksessä. Kun internettiä tai TV:tä ei ollut, uutiset kulkivat tietä pitkin matkaavien mukana. Bemböleläiset tiesivät maailman tapahtumista muita aikaisemmin, enemmän ja jakoivat tietoa eteenpäin. Kateelliset ja epäuskoiset sitten leimasivat bemböleläiset hölmöiksi.
Tarkoitin Hölmölällä juttua passivitalon ' lämmityksestä ', en passiivitaloja.
Tuo muuten voi olla varsin merkittäväkin bonus passiiviratkaisun valinnalle, jos sopivanlaisista rakennusneliöistä on pulaa. Lienenkö tulkinnut määräyksiä oikein, mutta vaikuttaisi ettei koko eteläseinän suuruista viherhuonetta taida saada rakentaa yleisesti koska rakennuksen ikkuna-alan osuudelle ulkoseinäalasta on annettu enimmäisraja? Jos tuota ei olisi rajattu, niin kannattaisi tosiaan tehdä tilava pitkä lasitettu huone rakennuksen eteläpuolelle varjostamaan lämmitettyjä tiloja kesäaikaan. Jopa viherhuoneen lasikatto vähentää varsinaisiin asuintiloihin pääsevää lämpökuormaa reippaasti kunhan itse viherhuoneessa tuuletus pelaa (eli katonrajassa on tarpeeksi räppänöitä päästämässä lämmenneen ilman poistumaan).
Aloituksen laskelma oli puhtaasti teoreettinen "laskuharjoitus". Liekö oikeaa nykymääritelmien mukaista passiivitaloa Suomessa ainuttakaan? Siinä linkatussa jutussa ei kerrottu mitään sellaista joka antaisi ymmärtää että tuokaan talo täyttäisi passiivitalon määritelmää, vaikkakaan ei pois sulje sitä.
ei ne insinöörit turhaan ole laskeneet noita rakenteiden ihanne-lämmönläpäisyarvoja. 0,17 on Suomen ilmastossa se järkevin ja turvallisin. Nuo passiivi(riski)rakenteet pitäisi yksikertaisesti kieltää.
Niin että ei pidä rakentaa hyvin eristettyjä taloja ollenkaan.
joo... ei liian hyvin eristettyjä, sillä ne tuppaavat homehtumaan ajan saatossa. Kaikista pahimpia on EPS tai muulla muovilla eristetyt kohteet... joo ei se styroxi homehdu, mutta kaikki sen sisäpuolella kyllä.
Styroksia ei käytetä muualla kuin alapohjassa, nykyään ei aina siinäkään.
Joo... olen kuullut että Passiivitalojen alapohjista on otettu jo routasuojauksetkin pois, koska ne on niiden rakentajien mukaan yhtä turhaa kuin vaikka kunnollinen lämmitysjärjestelmä tai järkipuhe
Routasuojaukseen käytetään muutakin kuin styroksia.
EPS-valuharkoissahan tuota styroksia käytetään (synonyymejä kun käytännössä ovat), vai onko noilla rakentaminen loppunut? Mikäs kaiken sisäpuolella (rakennuksen sisätiloista kaiketi kysymys?) homehduttaa olettaen että ilmanvaihto on kunnossa?
liiallinen sisäilman kosteus, minkä liian korkea sisäilma aiheuttaa ja joka ei liiallisen eristämisen takia pääse tasoittumaan.
Tuollaisen tasoittumisen estää pelkkä höyrynsulkumuovi - ei siinä ole mitään roolia eristekerroksen paksuudella. Höyrynsulkumuovin sisäpuolellakin sentin kerros puuainestakin kaappaa lähes kaiken kosteuden minkä on ottaakseen. Vai ymmärsinkö jotain väärin?
Nykyään taloissa vaaditaan koneellinen ilmanvaihto. Mikä on "korkea sisäilma".
ongelmahan näissä on se, että sisältä pitäisi tulla lämpöä ja rakenteen harveta sisältä ulospäin, jotta ilman kosteus liikkuu oikeaan suuntaan. Passiivitalossa ei ole riittävää lämmöntuottoa tätä varten, joten kosteus jää rakenteisiin. Riskirakenne siis, joka homehtuu melko helposti...
Kaikissa taloissa sisälämpö on melko sama. Lämpö kulkee seinämien läpi siinä suhteessa kuin ne eristävät. Ei tarvita mitään lisälämmöntuottoa.
Tosi outo 'teoria'.
talon rakenteet tarvitsevat lämpöä jos talossa on höyrynsulku. Jos rakenne ei saa lämpöä sisätilasta, alkaa kylmä ilma eristeen sisällä muodostamaan kosteutta. Pahimmillaan tämä kosteus tiivistyy vedeksi rakenteen sisällä. Siksi taloa ei saa tehdä liian eristäväksi ja taloa pitää lämmittää kunnolla.. rakenteiden pitää antaa "hengittää". Hirsi on tästä hyvä esimerkki. Samoin tiili ja muut yksiaineiset runkorakenteet. Passiivitaloa jos lämmittää kunnolla, heikkenee asuinmukavuus. Huono keksintö siis ja siksi se ei menestykään.
Tosi erikoista ajattelua. Vai että passiivitalossa sisälämpötilaa pitää nostaa normaalia korkeammaksi sen takia että eristys on parempi. Heh heh.
Kylmässä ilmassa kosteutta on hyvin vähän.
Kyllä se pitäisi, mutta kun ei voi... muuten asuu saunassa. Rakenteiden pitää "vuotaa" sopivasti lämpöä, jotta rakenne pysyy hyvänä. Lue nyt vaikka aluksi tampereen tekniikan laitoksen raportit asiasta. Ammattilaiset pitää sutena tätä amatöörien passiivihömppää.
Selvä. siis mitä horiskompi talo, sitä parempi. Havumaja on paras.
ei nyt ihan havumaja, mutta lähes vastaava Hongan tai Kontion hirsimaja vie saman asian
Vaikka itse arvostelenkin rakennuslainsäädäntöämme reippaasti monestakin eri syystä, niin u-arvovaatimuksien tiukennuksia en arvostele, ja massiivipuulle annetut helpotuksetkin voisi poistaa (remontointia lukuunottamatta).
juurikin näin. on muuten älytöntä että poliitikot suosivat jotain tietyä materiaalia, kuten hirttä ja CLT:a, jotka ovat susihuonoja eristävyydeltään. Niille on annettu laissa mahdollisuus lähes lähes kolme kertaan huonommalla u-arvolla. Vaadin samaa helpotusta myös pahvilaatikoista rakentamiselle!
Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.
Julistan tämän ketjun täysin turhaksi höpöttelyksi...aamen.
Terve Jeesus.
Nyt erehdyit, olen Mooses...
Muutama talo bykatty jylhään ja kylymään pohjolaan?☃️⛄
ja silti rahat ei riitä muuhun kuin Suomi24 markinointiin... eli ei juuri kannattava bisnes
Olet ostanut passiivisagressiivisen talon etkä passiivitaloa.
Taatusti paras passiivitalo on betonikuutio. Semmoista ei tarvitse lämmittää eikä jäähdyttää. Taatusti on huoltoystävällinen eikä tarvitse pyytää naistenlehtiä ihastelemaan sisätiloja.
ei ole. hirsikuutio on paras.
Hirsikuutio lahoaa nopeammin eikä ole turvallinen koska se saattaa luhistua.
Hirsitalolle 100 vuotta ei ole mikään pitkä aika.
Roomalaisten betonihärvelit on pysyneet pystyssä 2000 vuotta. Silloin oli kulunut vasta 4000 vuotta maailman luomisesta.
Kaupoista löytyvillä harkoilla pääsee yhtä harkkokerrosta käyttäen vain u-arvoon 0,15. Olisikohan mitään estettä muurata seinät kahden harkon vahvuudella, esimerkiksi 300 mm 450 mm? Seinistä toki tulisi paksut ja hintaakin jonkun verran kertyisi, mutta noin muutoin toimisiko rakenne?
Järkevämpää ja halvempaa on lisätä eristettä harkon sisäpuolelle.
Paljon mahdollista (kun kyse tarpeeksi tiiviistä eristeestä), mutta tuolloin menetetään "yksiaineisuuden" edut.