Auttakaa hyvät ihmiset! Meinaa huumori loppua tuon meidän tytön (6kk) kanssa.
Hän on nyt toista viikkoa harjoittanut äänijänteitään; eli kirkuu kamalasti.
Ei siis ole mitään kiukkukirkua vaan viihdytää itseään ja nauraa päälle. Tietysti joskus kirkuminen saa myös kiukkuisen sävyn, mutta mistään kipukirkumisesta ei ole kyse.
Onko tämä normaalia/ohimenevä vaihe?
Olen tässä meittinyt, että miten minun tulisi asiaan suhtautua. Olen yrittänyt kieltää ja sanoa ei, mutta sitten mietin, että jos toinen harjoittelee äänenkäyttöään, ni ei kai sitä saisi kieltääkään..
Se ääni on vaan niin korvia vihlovaa, ettei sitä kestä erkkikään..
kertokaa, mitä itse tekisitte tilanteessani.
T:Äiti
Hän on nyt toista viikkoa harjoittanut äänijänteitään; eli kirkuu kamalasti.
Ei siis ole mitään kiukkukirkua vaan viihdytää itseään ja nauraa päälle. Tietysti joskus kirkuminen saa myös kiukkuisen sävyn, mutta mistään kipukirkumisesta ei ole kyse.
Onko tämä normaalia/ohimenevä vaihe?
Olen tässä meittinyt, että miten minun tulisi asiaan suhtautua. Olen yrittänyt kieltää ja sanoa ei, mutta sitten mietin, että jos toinen harjoittelee äänenkäyttöään, ni ei kai sitä saisi kieltääkään..
Se ääni on vaan niin korvia vihlovaa, ettei sitä kestä erkkikään..
kertokaa, mitä itse tekisitte tilanteessani.
T:Äiti
Vastaukset 6
Vanhimmat
kokeilee vaan ääntään ja on innostunut ku on hoksannut että hänestä lähtee tällaisia ääniä. Parempi ilosta kiljuva lapsi kuin että kiljuis kiukutellakseen. eiks vaan!
Ajatelkaa myös naapurien korvia ! Eri juttu, jos asuu omakotitalossa.
on meneillään sama meininki...äänenkäyttö-harjoituksia vaan täällä talossa treenailee kaksi vauvelia. Neiti ja herra kiljuvat ja karjuvat ja tekevät muita korvia vihlovia ääniä ja uskon sen kuuluvan asiaan.
Neidillä on sata desibeliä kehissä ihan jo silloinkin, kun "jutustelee" (kiukustumiset kuuluukin sitten naapuri pitäjään asti), poitsulla on hieman hiljaisempi ääni.
Näin iltaisin, kun lapset on menneet yöpuulle, korvissa tuntuu soivan vielä pitkään. =)
Koitetaan vaan kestää, eiköhän se ääni jossain vaiheessa hiljene normaalille tasolle. Toivottavasti, sillä muussa tapauksessa ollaan isukin kanssa pian kuuroja..
Onneksi meillä on tosiaan vain yksi kiljuva vaaveli tai oikeastaan kirkuva. Olen ajatellut, että millonkahan nuo naapurit soittaa sosiaali-ihmiset paikalle tarkastamaan vauvaparan elinoloja :)
kiljuminen oli yhdessä vaiheessa ihan in! Kunnes sitten tuli uusi ääni jota taas harjoiteltiin ja kuunneltiin. Pienestä on vaan niin kivaa kun oppii päästelemään eri ääniä. Korvathan tuon kiljumisen kanssa oli mennä, mutta meillä ainakin meni ohitse.
MOI!
MEILLÄ TOI KILJUMINEN ON JO IHAN ARKIPÄIVÄÄ...TYTTÖ ON KILJUNUT KOHTA 2 KK(8KK IKÄNEN)KUNHAN,KOKEILEVAT MIHIN ASTI NE ÄÄNET KANTAVAT.JOUDUN JOPA OTTAMAAN SÄRKYLÄÄKKEEN VÄLILLÄ,ALKAA NIIN VIHLOMAAN PÄÄTÄ!:) VÄLILLÄ EI VOI KUN NAURAA,JA VÄLILLÄ ON HUUMORI KAUKANA!:) NOH,ODOTAPPAS KUN HÄN OPPII LEIKKI-YSKÄÄN. MEILLÄ YSKITÄÄN IHAN VAAN HUVIN JA URHEILUN KANNALTA,KOSKA SE ON HAUSKAA...