Perustuslain rikkominen ei johda automaattisesti käräjille, mutta rikkomuksen kohteeksi joutunut voi viedä asian käräjäoikeuteen.
Mikä merkitys tässä on perustuslailla?
Mikä merkitys tässä on perustuslailla?
Miten käräjäoikeus suhtautuu perustuslain rikkomukseen?
Anonyymi
221309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Päättää tietysti rangaistuksesta tai syytteen hylkäämisestä ihan kuten ilman perustuslakiakin.
Aloittaja on aivan metsässä. Perustuslain rikkomisesta ei voi rangaista, koska perustuslain rikkominen ei ole rangaistavaa. Rangaistus tuomitaan muiden lakien perusteella, ei perustuslain.
Suomessa vain syyttäjä voi syyttää ja viedä rikosasian oikeuteen. Ilman syyttäjää voi syyttää kolmessa tapauksessa. Jos syyttäjä kieltäytyy, poliisin esitutkinta ei etene, tai perustuslain perusteella virkamiestä vastaan hänen tekemästä virkatoimesta.
"perustuslain perusteella virkamiestä vastaan hänen tekemästä virkatoimesta."
Tämä on hyvä vastaus, varmaan aloittajakin on jo päässyt metsästä.
Mikä virka perustuslailla? "Rangaistus tuomitaan muiden lakien perusteella, ei perustuslain."
Täh, jäit sittenkin metsään, et tullutkaan sieltä pois, et tiedä kuinka laki Suomessa syntyy ?
Eduskunnassa on Perustuslakivaliokunta, joka huolehtii siitä, etteivät Eduskunnan säätämät lait ole Perustuslain vastaisia.
Virkamies on ratkaissut asian A:n eduksi ja B valittaa käräjäoikeuteen. Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut, jos ratkaisu nyt on B:n eduksi?
Virkamies, virkamiehen työnantaja vai A?
"Eduskunnan säätämät lait ole Perustuslain vastaisia." Paitsi poikkeuslait, joita on säädetty satamäärin.
Mistä näitä oikein tulee ? Virkamiehen työnantaja tietysti. Se kerrotaan laissa aivan suomen kielellä: Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen, tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon.
Melko vähän vastuuta virkamiehellä - ilmankos hän uskaltaa. Valittajan vastapuoli on virasto tai laitos.
"Mistä näitä oikein tulee ?"
Puskista tulee. Edes oikean lain löytäminen ei aina ole helppoa, saati sen tulkinta ilman ao. opintoja.
Onko sittenkään vastapuoli virasto tai laitos maanmittarin ja tieoikeudesta riitelevien ollessa erimielisiä?
Maanmittarin ratkaisuun tyytymätön valittaa maaoikeuteen ja oletettavasti häviää riidan ja maksaa vastapuolen kulut sekä maaoikeusmaksun.
Mahdottoman kenties kuitenkin tapahtuessa valittaja voittaa maaoikeudessa, Silloin hyvän tieoikeutensa menettänyt maksaa kulut? Vai maksaako maanmittauslaitos maanmittarin työnantajana?
Viranomaismafia alkaa olla jo mahdottoman rajalla - absurdiuteen ei Suomella ole varaa, kyrilliset aakkoset loppuu koronavarianteille.
Em. A:n ja B:n tapauksessa maksaja on se, joka heistä häviää jutun. Maanmittaria ja maanmittauslaitosta asia ei maksumielessä koske.
Olemme lähes tulkoon jokainen aika risukossa, tai metsässä.
Ei ole kysymys perustuslaista tai perussuomalaisista, ei edes kantasuomalaisista.
Jokaisen pitää omassa elämässään huomata, mitä perusteellisen jyrkkää käännöstä omassa elämässä voi pitää oman elämänsä suurena asiana, suorastaan kohtalon oikkuna.
Onko puskat jo tyhjät vai tuleeko sieltä vielä joku?
Entäpä oma valtio? Maanomistajahan voi perustaa valtion. https://www.is.fi/viihde/art-2000008481365.html
Näitä maanomistajien valtioita voi syntyä vaikka satatuhatta ja nehän perustavat sitten liittovaltion omine lakeineen ja siellä saattaisi olla perustuslaillakin jokin merkitys.
Ari Peltosen valtio valtiossa on vitsi.
Ja vitsejä riittää.
Tämä ei kuitenkaan ole pahantahtoinen vitsi, joten tämä vitsi ei ole esimerkki ilkivallasta.
Kyllä omia lakeja sovelletaan yksityistiekokoonpanoissa.
2 kuolonuhria jo ja Maanmittauslaitokseen kohdistui jälkimmäinen kuolemantapaus.
Omat lait tiekunnassa kyllä tiedetään, mutta kuolemantapaukset ovat uutta. Missä niistä on selvitys?
Se menee sukujen tietoon kun sellaista tapahtuu. Syiden ja seurausten pohdintaan.
Perustuslaki on erityslakien säätämistä ohjaava laki, eli ei itsessään ole oikeudenkäyntikelpoinen.
Me emme elä jossain vehnähattu jenkkilässä, jossa ei ole toimivaa erillislainsäädäntöä!
"Perustuslaki on erityslakien säätämistä ohjaava laki, eli ei itsessään ole oikeudenkäyntikelpoinen."
Totta on. Maaoikeus ei ottanut mitenkään huomioon perustuslain "toivomuksia". Perustuslaki ei velvoita ketään. Silti puhutaan esim. yhdenvertaisuudesta ja moni luulee perustuslain pätevän - väärässä ovat,
Perustuslaki ei näytä ohjaavan erityislakeja. Ilmoittakaa erityislaki, jossa perustuslain vaikutus näkyy.