Mitä ISO ja ASA tarkoittavat filmi valokuvauksessa.
Filmiä on saatavissa 100, 200, 400, 800, 1600 jotakin.
Digikamerassa tälläisia iso, asa, juttuja ei saisi, edes olla. Koska ne olivat filmijuttuja.
Digikamerat ovat sähköisiä, eivätkä ne saa pohjautua menneisiin.
Matkapuhelimella otetuissa kuvissa ei käytetä suljinta, eikä aukoista tarvitse välittää, kun ei ole niitä.
Digikamerat ovat, mitä olen käyttänyt, ovat kuin digitalisoituja filmikameroita olleet.
Ammattivalokuvaaja insinöörit ovat mielestäni munattaneet hyvän idean
digikameroista.
Filmi valokuvauksen ISO ja ASA
Anonyymi
21
2189
Vastaukset
- Anonyymi
Ne tarkoittavat filmin tai digikameran kennon herkkyyttä. Mitä pienempi lukema, sitä parempi kuvanlaatu. Pienillä lukemilla tosin valotusajat pitenevät, joten tärähdyksestä johtuva kuvan epäterävyys on vaarana. Suuria lukemia käytetäänkin, kun pitää saada hämärässä otettua kuva, jossa olisi syväterävyyttä ja liikkeen pysäytystä. Liian suuri lukema lisää kohinaa ja siitä johtuvaa rakeisuutta/epäterävyyttä.
ISO 100 = ASA 100
ISO 200 = ASA 200
ISO 400 = ASA 400 jne. jne.
Nykyään puhutaan käytännössä vain ISOsta, mutta oikeampi tapa olisi oikeastaan käyttää ASAa (mutta tämä on toinen juttu).Oikea nimenomaan on käyttää ISO:a. Se syrjäytti ASA:n joskus vuoden 1980 paikkeilla. ASA:aa ei edes organisaationa enää ole vaan se on ANSI.
Oletko nyt aidosti kysymässä jotain vai väittelemässä? Jos jälkimmäistä, niin kuinka monta digikameraa olet suunnitellut, jos olet pätevä väittämään millaisia niiden tulisi olla.
Periaatteessa ISO tarkoittaa digissä samaa. Sitä vain voi vaihtaa ruutu kerrallaan, jopa automaattisesti. Toteutus voi olla osin analoginen, osin digitaalinen. Tosin, koska digikamerassa kamera vastaa täysin valonmittauksesta, jotkut kamerat valehtelevat ja sanovat, että ISO on vaikka 800, kun se on todellisuudessa 400. Käyttäjät harvoin vertaavat suoraan eri kameroita.- Anonyymi
Avaappa vähän tätä kameroiden valehtelua isoarvoista. Eri kamerat kyllä tuottavat erilaatuista kuvaa samalla isolla mutta jos käyttää esim. erillistä valotusmittaria niin ei sinne syötetetä mitään tietoja käytetystä kamerasta.
Anonyymi kirjoitti:
Avaappa vähän tätä kameroiden valehtelua isoarvoista. Eri kamerat kyllä tuottavat erilaatuista kuvaa samalla isolla mutta jos käyttää esim. erillistä valotusmittaria niin ei sinne syötetetä mitään tietoja käytetystä kamerasta.
Harvapa nykyään käyttää erillistä valotusmittaria. Siihen se homma perustuu. Kun kamera täysin itse hoitaa koko valotuksen on periaatteessa sama minkä ISO arvon se näyttää käyttäjälle. Käyttäjä sitten on tyytyväinen, kun kohisee ISO 1600:llakin niin vähän.
https://youtu.be/QVuI89YWAsw- Anonyymi
Harva kamera on tällainen. Suurinosa tallentaa yllä kuvat sillä herkkyydellä mikä kuvanottohetkellä on määritelty.
Anonyymi kirjoitti:
Harva kamera on tällainen. Suurinosa tallentaa yllä kuvat sillä herkkyydellä mikä kuvanottohetkellä on määritelty.
Katsoitko videon? Lähes kaikki kamerat huijaavat. Sitä ei mitenkään voi itse kameraa käyttämällä tutkia, koska kamera täysin hallitsee ISO:a ja valotusta. Pitäisi verrata jossain kontrolloiduissa olosuhteissa. Lisäksi pitää ottaa objektiivin T-arvon ja F-arvon suhde huomioon.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Katsoitko videon? Lähes kaikki kamerat huijaavat. Sitä ei mitenkään voi itse kameraa käyttämällä tutkia, koska kamera täysin hallitsee ISO:a ja valotusta. Pitäisi verrata jossain kontrolloiduissa olosuhteissa. Lisäksi pitää ottaa objektiivin T-arvon ja F-arvon suhde huomioon.
Katsoin. Eivät huijaa..
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Harvapa nykyään käyttää erillistä valotusmittaria. Siihen se homma perustuu. Kun kamera täysin itse hoitaa koko valotuksen on periaatteessa sama minkä ISO arvon se näyttää käyttäjälle. Käyttäjä sitten on tyytyväinen, kun kohisee ISO 1600:llakin niin vähän.
https://youtu.be/QVuI89YWAswSamanlaista huijausta on myös aukkoarvot. Jos pidät muut valotusarvot samoina ja vaihdat objektiivia niin samalla aukolla tulee eri objektiivilla erilainen valotus. Cine objektiiveissa tämä on huomioitu ja objektiivin vaihto ei vaikuta valotukseen.
Anonyymi kirjoitti:
Samanlaista huijausta on myös aukkoarvot. Jos pidät muut valotusarvot samoina ja vaihdat objektiivia niin samalla aukolla tulee eri objektiivilla erilainen valotus. Cine objektiiveissa tämä on huomioitu ja objektiivin vaihto ei vaikuta valotukseen.
Still kameroiden aukot mitataan geometrian mukaan ottamatta huomioon valonläpäisyä. Näin on aina ollut. Valokuvissa valotus ei ole niin tarkkaa kuin elokuvissa.
- Anonyymi
Jos sotken tähän vielä saksalaiset DIN-arvot. 100 ASA oli 21 DIN, 400 ASA oli 27 DIN ja niin edelleen. Aikanaan 100 ASA oli niin sanottu normaaliherkkyyksinen filmi, 400 jo nopea, jota ei värifilminä juuri valmistettu.
DIN olisi mukava, kun menee todella suuriin arvoihin. ISO 102400 alkaa tuntua jo oudolta. Mitä se oikein tarkoittaa. Kun säätö on 1/3 aukon portain DIN on kätevä.
- Anonyymi
Oli miten oli. Mutta marraskuun viistoaurinko kuvia, en saanu millään muulla kuin vanhalla filmikameralla. otettua sitä tunnelmaa. Digikamera korjas aina sen kuvan oikeeks. Ikäänkuin kuva olisi otettu tasaisessa valaistuksessa. Vaikka juuri halusin sen viistovalaistuksen tunnelman siihen kuvaan.
- Anonyymi
Sitä varten digikamerassakin on manuaalisäädöt.
Eli säädä käsin WB ja valotus.
Jos kamerassasi käsisäätöjä ei ole, se on huono, ja joutaa elektroniikkakierrätykseen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä varten digikamerassakin on manuaalisäädöt.
Eli säädä käsin WB ja valotus.
Jos kamerassasi käsisäätöjä ei ole, se on huono, ja joutaa elektroniikkakierrätykseenWB voi jättää täysin säätämättä eli automaatiksi koska sen voi säätää jälkikäteen kuvankäsittelyssä jos kuvaa RAW muotoon.
- Anonyymi
Älä anna kameran korjata sitä "oikeeks" (mitä se on?). Kuvaa RAW tiedostoja ja säädä itse kuva samanlaiseksi mitä filmille tulisi (eli hävitä varjojen sävyt).
- Anonyymi
Filmiäkin voi valottaa useammalla ASA:lla riippumatta, mitä purkin kyljessä lukee.
Pitää kuitenkin muistaa valottaa koko rulla samalla arvolla.
Paras tulos kuitenkin tuli lähellä nimellisarvoa.
Diafilmiä alivalotettiin ja negatiiviä ylivalotettiin. Lievällä rukkauksella saatiin parempi tulos, kuin nimellisarvolla.
Luontokuvaajat alivalotti filmiä usein jopa 3 aukkoa, eli nostettiin kameran ASA-arvoa, kun muuten ei olisi saatu tarpeeksi nopeaa suljinaikaa.
Sama periaate on digikameroissakin. Hämärässä käytetään suurta ISO-arvoa ja kirkkaalla säällä pienempää. Mikää ei siis ole muuttunut. Digikamerassa voi kuitenkin jokaisen ruudun valottaa eri arvolla, mikä ei toimi filmillä, ellei käytä laakafilmiä, jossa koko filmi on yksi ruutu.
Monet käyttää digikamerassa myös auto ISO:a, jolloin ei tarvitse manuaalisesti rukata herkkyyttä. Se on tietysti kätevää, vaikka ei aina järkevää. Kuvasta saattaa tulla hyvin rakeinen, jos auto ISOa ei ole rajoitettu kohtuulliseksi.- Anonyymi
AutoISO mahdollistaa myös tempun, josta ei filmivehkeillä voinut nähde edes unta. Säädetään sekä aukko että valotusaika manuaalisesti halutuiksi, mutta valotusautomatiikka rokkaa silti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AutoISO mahdollistaa myös tempun, josta ei filmivehkeillä voinut nähde edes unta. Säädetään sekä aukko että valotusaika manuaalisesti halutuiksi, mutta valotusautomatiikka rokkaa silti.
Joo, tämä toiminto on Pentax-kameroissa nimeltään TAv-automatiikka ja se on erittäin kätevä vähäisessä valossa kuvatessa.
- Anonyymi
> Luontokuvaajat alivalotti filmiä usein jopa 3 aukkoa, eli nostettiin kameran ASA-arvoa, kun muuten ei olisi saatu tarpeeksi nopeaa suljinaikaa.
Kyllä, ja oli kuvat sitten sen mukaista raesuttua! Siitä huolimatta niitä saatettiin painaa aukeaman kokoisina lehteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Luontokuvaajat alivalotti filmiä usein jopa 3 aukkoa, eli nostettiin kameran ASA-arvoa, kun muuten ei olisi saatu tarpeeksi nopeaa suljinaikaa.
Kyllä, ja oli kuvat sitten sen mukaista raesuttua! Siitä huolimatta niitä saatettiin painaa aukeaman kokoisina lehteen.Jos filmiä ei valotettu nimellisherkkyyden mukaan, se piti joko alikehittää tai ylikehittää. Alikehitys vähensi kontrastia ja näytti joskus mukavalta väridialla. Ylikehitys taas teki filmistä jyrkempää ja pahensi rakeisuutta. Mustavalkofilmeille oli olemassa jopa erikoiskehitteitä, joilla satiin herkkyyttä lisää ilman että rakeisuus aivan hirveästi lisääntyi. Emofin muun muassa oli tällainen, siinä piti filmiä liottaa kahdessa eri liemessä, jotka olivat melkoisia myrkkyjä. Teki 400 ASA:n Tri-X:ästä ihan kohtalaista 1000 ASAn ihmefilmiä jolla saattoi kuvata melkein pimeässä!!!! Tosin esimerkiksi koripallo-ottelussa korin varjossa Torpan Poikien jenkkivahvistuksen naaman kohdalla oli pelkkä kirkas reikä.
Juuri sen parempaan ei 40 vuotta sitten pystytty.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017333
ROTAT VALTAAVAT ALUEITA
Asukkaat nyt loukkuja tekemään ja kiireellä, jätehuolto kuntoon, jätteet niille kuuluville paikoille, huomioikaa yrittäj554986- 794669
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?734564- 1324168
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️293392Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan82928- 392468
- 472467
- 2112306