Kyllästyin erää palstan määrätietoiseenagrndan tyrkyttämiseen, mutta pidän keskustelusta, kunhan niinsanotusti pysytään asiassa ja keskustellaan siitä, eikä henkilöistä niinkään.
Jotenkin kun mietin, mikä minua on lähellä sydäntä, on löytää tunteista järjellisyyttä ja toisinpäin. Olen aika rationaalinen, mutta tunteikaskin mies.
Miesten maailmassa nämä kaksi edellämainittua asiaa juurikin sekoitetaan omituisesti. Ja itse haluaisin kumpaakaan väheksymättä, selvitellä ne toisistaan ja kuitenkin luoda kokonaiskuvan, mikä on totta.
Olisiko tämä minun uusi alusta? Onko muita samanmielisiä?
Jotenkin kun mietin, mikä minua on lähellä sydäntä, on löytää tunteista järjellisyyttä ja toisinpäin. Olen aika rationaalinen, mutta tunteikaskin mies.
Miesten maailmassa nämä kaksi edellämainittua asiaa juurikin sekoitetaan omituisesti. Ja itse haluaisin kumpaakaan väheksymättä, selvitellä ne toisistaan ja kuitenkin luoda kokonaiskuvan, mikä on totta.
Olisiko tämä minun uusi alusta? Onko muita samanmielisiä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Hep hep! 🥶
Sä oot ihan jäässä. 😁
Käyn silloin tällöin. Aikonnaan tiällä sai hyvijä keskusteluja, mutta ei enää tänäpäivänä.
Jos on hiljainen palsta, keskustelut voi olla toisenlaisia, vastaukset kestää puoli päivää jne. 🤔
Jep. Hiljaiselta näyttää..
Ohdakepalloja ei pyöri vielä kuitenkaan? 😄
Ei, mutta pari kojoottia vipelsi mennä.
😆
Ai? No siis jotain elämää täällä on. 😬
Vanha uskomus ja pinttymä että muka miehet eivät olisi tunteellisia.
Kaikilla on tunteita, vaikka niitä ei ulospäin näyttäisi.
Tunteisiin reagoimisesta kyllä saadaan monesti miesten kohdalla lukea iltapäivälehdistä. 🙄
Mikä nyt sitten lopulta on totta? Kaikki kokemuksemme ovat aistimuksiemme varassa eli olemme niitä kuitenkin itse prosessoineet.
*️⃣
No tunnehan on totta. Mutta mikä sen tunteen aikaansaa, ei välttämättä ole totta. Se voi koostua ties mistä ja jos sitä pyörittelee vain itse oäässään, ei pitkälle pääse. Silloin on vaikeaa sitä järkeä siihen ottaa mukaan.
Itseensä tutustumalla pystyy jonkun verran ymmärtämään ja myös järkeistämään tunnetilojaan. Miksi minusta tässä tilanteessa tuntuu tältä? On kivinen tie etsiä kipupisteitään ja käydä niitä läpi, mutta se kannattaa.
*️⃣
No itsestään voi kyllä jotain läpi käydä, mutta siinä usein näkee metsän, ei puita.
Toiset ihmiset peilaa ja näyttää muutakin, siksi esimerkiksi on ystäviä, kavereita ja terapeutteja jne.
Tapoja on tietysti monia, kenelle mikäkin sopii. Toisten peilauksessa saattaa myös tarttua mukaan sen toisen ajatuksia, ja hetken päästä niitä luulee omikseen. Ihminen kehittyy jatkuvasti (ainakin toivottavasti), joten onko niiden ajatusten alkuperällä sitten lopulta väliä.
*️⃣
Joo, jokaisells on oma tie ja tapa kulkee sitä.
Tarkoitin lähinnä sitä, että jos vaan yksin puntaroi itseään, ei saa välttämättä ihan oikeaa kuvaa ja se on ankarampi kuin totuus.
Ihminen on julma itselleen useimmiten.
Jos etsii tunnetilojensa perussyitä, niin oman pään sisältä ne pitää kaivaa. Toinen voi siinä tietty auttaa, mutta itse ne joutuu silti kaivamaan. Joku saattaa tarvita jonkin pysäyttävän kokemuksen saadakseen yhteyden sisimpäänsä, toinen saa sen työstämällä asioita ammattilaisen avustuksella, kolmas jollakin muulla tavalla. Sitten on paljon niitä, jotka eivät edes halua kaivella itseään, eivät ole kiinnostuneita itsensä kehittämisestä sillä saralla tai ehkäpä pelkäävät mahdollista löydöstä.
*️⃣
Itsellä monetkaan tunteet ei oikein edes tule vastaan, ennenkuin joku muu ihminen nostattaa ne pintaan. Siksi ainakin itse tarvitsen peiliä ja vastetta.
Varsinainen hämmästely ja työstö jää kyllä itselle.
Mutta joo, monikaan ei näe vaivaa tai ei halua pähkiä tunne-elämäänsä, vaan ennemmin kiukuttelee muille ja koko universumille oloaan ja eloaan...
Oletko koskaan miettinyt, että miksi sulla ei tunteita nouse pintaan? Onko sulla jokin jarru päällä tai eriste välissä? Itse olen hyvinkin tunteva ihminen ja paljon olen töitä tehnyt oman pääni kanssa.
*️⃣
Siis kyllähän mulla kaikenlaisia tunteita nousee ilman ihmisiäkin, mutta vaikka ihastumista ihmiseen ei välttämättä tule ilman sitä ihmistä. :oD
Sitten jotkut ihmiset saattaa olla ärsyttäviä, niin mietin miksi ne ärsyttää. Jotkut taas saa hiton hyvän mielen, niin mietin mikä heissä on se mikä saa hyvälle mielelle ja mistä se hyvä mieli tulee...
Toi on jo hyvä, mutta oletko miettinyt myös siltä kannalta, että miksi esim. ärsyynnyt? Toisen ärsyttävän piirteen löytää paljon helpommin kuin sen oman syyn ärsyyntyä juurikin siitä piirteestä. Olen itse huomannut, että iso osa nopeista vahvoista tunnereaktioista ovat kaikuja menneiltä vuosilta. Ja täten varsin ylimitoitettuja kyseiseen tämän hetken tapahtumaan. Tämä koskee etenkin negatiivisia tunteita.
*️⃣
Olikohan sen hieno termi ehdollistuminen?
Tapaat Reinon, joka on mulkku, niin vähän kaikki vastaantulevat Reinot saa niskakarvat pystyyn? 😁
Joo, kyllä mä oon itsessänikin sitä huomannut ja löytänyt ja haluisin kitkeä sellaisia pois, ihan siedättäytymällä ja kokemalla asioita toisin. Ennenksikkea sanomalla ainakin itselleen sen ääneen.
Jokaisella on niitä ja varsinkin kun on enempi elettyä elämää. 😊
Veikkaan, että ihmisiä ohjaa just nuo reino-kokemukset tosi paljon. Niitä ei vain oikein tiedosteta. Mulla on yksi todella pinttynyt kokemus koskien erästä ihmisryhmää, johtuen juurikin tuollaisesta reinosta. Tiedostan sen nykyään välittömästi kohdatessani vastaavan reinon, mutta en vain pysty sitä inhotusta sivuuttamaan. Jotenkin minusta tuntuu, etten edes halua, mutta kamalaa tuntea inhotusta täysin viatonta ihmistä kohtaan, jota en edes tunne. Yritän kuitenkin pitää pokkani ja kohdella näitä reinoja, jos en nyt ystävällisyyteen pysty, niin vähintäänkin asiallisesti.
*️⃣
No mullakin on esimerkiksi joskus sellaisia tyyppejä kohtaan ollut niskavillat pystyssä, mitkä on itseasiassa olleet hyvinkin suoraviivaisia ja liki töykeitä. Jälkeenpäin kun olen tutkaillut ja tutustunut tarkemmin ihmisiin, niin he ovatkin vaan pitäneet omista rajoistaan huolen, tosin senkin voi tehdä asiallisesti ja töykeästi... Jokainen voi itse miettiä kumpi olis parempi?
Ja noi omat rajat, sekä niissä pysyminen jokaisessa tilanteessa elämässä on muuten haaste monelle. :oD (minullakin)
Mielelläni katson palstan annin, eli hyvät aiheet kunniaan.
No mä tykkäisin enempi haarukoida palstan otsikon mukaan. Ja sit tulee mitä tulee...