Näkyykö röntgenissä suolistokaasut?

Huh huh

Sieltä googlestahan ne kaikki vastaukset löytyvät ja varsinkin lääketieteellisten laitteiden kattava arviointi jossa vertaillaan yliopistojen ja yliopistosairaaloiden käyttämien miljoonalaitteiden erottelukykyä pieneläinklinikan korkeitaan kymmenien tuhansien laitteistoihin joita tuskin uusitaan jokaisessa risauksessa viimeisintä uutuusmallia vastaavaan vempeleeseen.
Nämä maalaistolloista erottuvat kaupunkilaiset parvekeluontoihmiset tilaavat viimeisimmät tiedelehdet tai käyvät ne kirjastossa selaamassa ( jos sossu ei ole lehtitilausta suostunut maksamaan) perustaen kaiken tietonsa muiden kokemuksiin ja niistä kirjoitettuihin juttuihin.

Cityvihreät luontoihmiset ovat hankkineet tietonsa ja taitonsa pokemon hahmojen hoitamisella ja jotkut jopa niiden virtuaalihahmojen kaupunkiluontoon piilotettujen versioiden haulla useat pitkät vaelluskokemuksensa hankkineet.

Tollouden tason näkee jokainen maalaisjärkinen vain lukemalla tämänkin ketjun kommentteja.

Pipetillä on pitänyt järki jakaa monelle näistä kaupunkilaisista jästipäistä.

Kiitokset ylevistä vastauksistanne! "Maalaistollo" kyselee teiltä viisailta juuri siksi kun ei itse ymmärrä. On todella hienoa että isiemme maassa on noin upeilla sanavalinnoilla varustettuja opastajia. Vain onko asia sittenkin toisinpäin? Saatan tietää ja osata jotain sellaista josta teillä "viisailla" ei ole mitään hajua.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitokset ylevistä vastauksistanne! "Maalaistollo" kyselee teiltä viisailta juuri siksi kun ei itse ymmärrä. On todella hienoa että isiemme maassa on noin upeilla sanavalinnoilla varustettuja opastajia. Vain onko asia sittenkin toisinpäin? Saatan tietää ja osata jotain sellaista josta teillä "viisailla" ei ole mitään hajua.

Lue lisää

No nyt maalaistolloa näyttäisi kiukuttavan tajuta mikä sivistymätön moukka on. Ai kauhia. 😁

Anonyymi kirjoitti:

No nyt maalaistolloa näyttäisi kiukuttavan tajuta mikä sivistymätön moukka on. Ai kauhia. 😁

Päätän keskustelun tältä erää tähän. Näyttää siltä että keskustelun tulos on yhtä tuloksekas kuin laamalaismunkin rukousmyllyn pyörittämisellä.

Anonyymi kirjoitti:

Päätän keskustelun tältä erää tähän. Näyttää siltä että keskustelun tulos on yhtä tuloksekas kuin laamalaismunkin rukousmyllyn pyörittämisellä.

En usko että monikaan sinua haukkunut on käyttänyt omaa lemmikkiään eläinlääkärissä saati röntgenkuvauksissa.
Olen kissani (nykyisen) kanssa keväällä kuvauttamassa lonkkia jossa nukuttamattoman metsäkissa rotuisen kollini kuvaamiseen meni melkein tunti ja välillä piti vaihtaa väsyneitä avustajia jotta kissaani olisi saatu pidettyä liikkumattomana röntgenissä.
Vasta viidestä-kuudesta kuvasta selvisi viimein lonkkien kunto tarpeeksi takkojen kuvien avulla.
Kyseessä oli 16v jo huomattavasti heikommassa kunnossa oleva kissa parhaisiin päiviinsä verrattuna.
Koska kissani muutamaa viikkoa aiemmin oli nukutettu ja joutui lähes elvytykseen sen jälkeen herätyksessä ei uutta nukutusta uskallettu käyttää.
N. 12.13 kertaa lemmikkejä röntgenissä käyttäneenä tiedän etteivät juuri suolistojen kuvat ole yksiselitteisiä.
Varsinkin kuuden kultsun historia kaiken mullan, ihmisten- ja eläinten jätösten syöjinä on vienyt suolistotutkimuksiin niitä vuosikymmenien aikana.
Oulun suosituimpiin eläinlääkäriasemiin kuuluvan Lemmikin hoito on ollut aina asiantuntevaa ja yli kolmenkymmenen vuoden asiakkuus luonut luottamuksen hoidon tasoon.
Aina kannattaa selvityttää syyt perinpohjin lemmikkien oireiden syistä jotta kenties seuraavissa tapauksissa voi niillä tiedoilla hankkiutua oikeaan aikaan oikealle lääkärille hoidattamaan lemmikkiä.

Onnea mahdollisen uuden lemmikin kera,
Älä lannistu näsäviisaiden kommentoijien räksytyksestä....selvästi kasvattajien vika näilläkin räkänokilla, kuten monilla lemmikeilläkin yleensä.

Anonyymi kirjoitti:

En usko että monikaan sinua haukkunut on käyttänyt omaa lemmikkiään eläinlääkärissä saati röntgenkuvauksissa.
Olen kissani (nykyisen) kanssa keväällä kuvauttamassa lonkkia jossa nukuttamattoman metsäkissa rotuisen kollini kuvaamiseen meni melkein tunti ja välillä piti vaihtaa väsyneitä avustajia jotta kissaani olisi saatu pidettyä liikkumattomana röntgenissä.
Vasta viidestä-kuudesta kuvasta selvisi viimein lonkkien kunto tarpeeksi takkojen kuvien avulla.
Kyseessä oli 16v jo huomattavasti heikommassa kunnossa oleva kissa parhaisiin päiviinsä verrattuna.
Koska kissani muutamaa viikkoa aiemmin oli nukutettu ja joutui lähes elvytykseen sen jälkeen herätyksessä ei uutta nukutusta uskallettu käyttää.
N. 12.13 kertaa lemmikkejä röntgenissä käyttäneenä tiedän etteivät juuri suolistojen kuvat ole yksiselitteisiä.
Varsinkin kuuden kultsun historia kaiken mullan, ihmisten- ja eläinten jätösten syöjinä on vienyt suolistotutkimuksiin niitä vuosikymmenien aikana.
Oulun suosituimpiin eläinlääkäriasemiin kuuluvan Lemmikin hoito on ollut aina asiantuntevaa ja yli kolmenkymmenen vuoden asiakkuus luonut luottamuksen hoidon tasoon.
Aina kannattaa selvityttää syyt perinpohjin lemmikkien oireiden syistä jotta kenties seuraavissa tapauksissa voi niillä tiedoilla hankkiutua oikeaan aikaan oikealle lääkärille hoidattamaan lemmikkiä.

Onnea mahdollisen uuden lemmikin kera,
Älä lannistu näsäviisaiden kommentoijien räksytyksestä....selvästi kasvattajien vika näilläkin räkänokilla, kuten monilla lemmikeilläkin yleensä.

Lue lisää

Vaikka päätin lopettaa keskustelun niin postauksesi oli niin lämmin että tekisin väärin jos jättäisin kertomatta ilahtuneeni siitä suuresti. Tähän saakka olen ajatellut ettei eläimen - lemmikin - perään pitäisi surra mutta kokemamme jälkeen ymmärrän lemmikkinsä menettäneitä paremmin.
Lääkäriin on meiltä matkaa lähes 50 km. Huomatessamme tilanteen viime tiistaina iltapäivällä emme enää saaneet aikaa samalle päivälle. Se minua hieman ihmetyttää että löydettäessä se oli tosi huonossa kunnossa mutta nesteyttäessämme sitä olo näytti hieman paranevan. Heräsin aamuyöstä jolloin ohjasin sen juomakupille josta se latki tosi pitkään.
Tunnetusti emme voi elää kahta todellisuutta samaan aikaan, mutta onpa tullut mieleeni että entäpä jos emme olisi saaneet aikaa keskiviikolle niin olisiko eläin kenties voinut toipua.
Tilallamme on aina ollut kissa, joskus lyhyempiä aikoja parikin, koska ne pitävät hiirikantaa kurissa. Nyt menettämämme mirri oli poikkeuksellisen ihmisläheinen. Kun ajoin autoni pihan perällä n. 45 m:n päässä olevaan talliin, niin mikäli kissa sattui olemaan siellä niin se lähti mukaan tulemaan sisälle mutta pysähtyi matkalla silitettäväksi useita kertoja. Nimitimme sitä pysähdystaktiikaksi (formulatermi). Vaativimmillaan niitä oli tuolla matkalla peräti viisi., useimmiten riitti kaksi tai kolme.
Kiitos vielä kauniista kirjoituksestasi. Lapsemme ovat lentäneet maailmaan joten me vanhat olisimme vielä pitäneet mirriä. Siitä huolimatta vaikka jokainen reissuun lähtö edellytti kissanhoidon järjestelyä. Itsenäiseksi tottunutta eläintä kun ei voitu ajatellakaan hoitolaitokseen.
Mutta kyllä me tästä toivumme. Vaikka joskus olemme kuulevinamme oven takaa tutut naukaisut.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka päätin lopettaa keskustelun niin postauksesi oli niin lämmin että tekisin väärin jos jättäisin kertomatta ilahtuneeni siitä suuresti. Tähän saakka olen ajatellut ettei eläimen - lemmikin - perään pitäisi surra mutta kokemamme jälkeen ymmärrän lemmikkinsä menettäneitä paremmin.
Lääkäriin on meiltä matkaa lähes 50 km. Huomatessamme tilanteen viime tiistaina iltapäivällä emme enää saaneet aikaa samalle päivälle. Se minua hieman ihmetyttää että löydettäessä se oli tosi huonossa kunnossa mutta nesteyttäessämme sitä olo näytti hieman paranevan. Heräsin aamuyöstä jolloin ohjasin sen juomakupille josta se latki tosi pitkään.
Tunnetusti emme voi elää kahta todellisuutta samaan aikaan, mutta onpa tullut mieleeni että entäpä jos emme olisi saaneet aikaa keskiviikolle niin olisiko eläin kenties voinut toipua.
Tilallamme on aina ollut kissa, joskus lyhyempiä aikoja parikin, koska ne pitävät hiirikantaa kurissa. Nyt menettämämme mirri oli poikkeuksellisen ihmisläheinen. Kun ajoin autoni pihan perällä n. 45 m:n päässä olevaan talliin, niin mikäli kissa sattui olemaan siellä niin se lähti mukaan tulemaan sisälle mutta pysähtyi matkalla silitettäväksi useita kertoja. Nimitimme sitä pysähdystaktiikaksi (formulatermi). Vaativimmillaan niitä oli tuolla matkalla peräti viisi., useimmiten riitti kaksi tai kolme.
Kiitos vielä kauniista kirjoituksestasi. Lapsemme ovat lentäneet maailmaan joten me vanhat olisimme vielä pitäneet mirriä. Siitä huolimatta vaikka jokainen reissuun lähtö edellytti kissanhoidon järjestelyä. Itsenäiseksi tottunutta eläintä kun ei voitu ajatellakaan hoitolaitokseen.
Mutta kyllä me tästä toivumme. Vaikka joskus olemme kuulevinamme oven takaa tutut naukaisut.

Lue lisää

Tunnen samankaltaisuutta siinä miten kissaanne olette hoitaneet eli palvelleet kuten oikeat kissanomistajat arvoasteikon ymmärtävät.
Maaseudun pihapiiri on mielestäni ainoa oikea kissojen elinympäristö.
Siellä ne saavat harjoittaa perinteistä hiirien ja myyrien jahtaamista kuten vuosisatoja on niiden esivanhemmatkin tehneet.'
Se miten kaikki kissat jotka muistan lapsuudesta nykypäivään ovat ns. pihakissoina ylpeästi tuoneet saaliinsa näytille ja "keittäneet" niitä leikkimällä niillä ennen syömistä on suurin kunnianosoitus kissalta emännälleen/isännälleen jonka se on voinut omasta mielestään tarjota.
Olen kuvannut kissaani likaisena, märkänä ja samalla erittäin tyytyväisenä todella suurien vesimyyrien vierellä mm. keittiöni ja eteiseni lattialla makaamassa kuin
savannien leijonan saalinsa kanssa luontodokumenteissa.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt maalaistolloa näyttäisi kiukuttavan tajuta mikä sivistymätön moukka on. Ai kauhia. 😁

Mee jonnekin.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt maalaistolloa näyttäisi kiukuttavan tajuta mikä sivistymätön moukka on. Ai kauhia. 😁

Juurikin paljastit sen mikä sivistymätön moukka oikeasti on..

Ei edes tarvi kauhistella...jos vastassa on sellainen kaupunkilainen ja täysin aliravittu aivoenergian osalta eli täysin tyhmä vihervassu joka elättää itseään maaseudun luomutuotteilla tietämättä onko ne Kesko vai SOK hyllyille tuottanut...
eli jee jusemukselle ja hipeille jotka toisten avuilla elää

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin paljastit sen mikä sivistymätön moukka oikeasti on..

Ei edes tarvi kauhistella...jos vastassa on sellainen kaupunkilainen ja täysin aliravittu aivoenergian osalta eli täysin tyhmä vihervassu joka elättää itseään maaseudun luomutuotteilla tietämättä onko ne Kesko vai SOK hyllyille tuottanut...
eli jee jusemukselle ja hipeille jotka toisten avuilla elää

Lue lisää

Eikö Hipsterit kuulu joukkoon,,

Anonyymi kirjoitti:

Eikö Hipsterit kuulu joukkoon,,

Juupa Juu...Kuuluu

Aloittaja täällä. Vuosikymmeniä luottamustehtävissä toimineena muutamat ilkeydet eivät heilauta sinne eikä tänne. Otan ne sorvin äänenä. Tuollaiset kertovat kaikkein eniten sanojastaan.
Olen pohdiskelevaa tyyppiä ja siksi en voinut välttää tässäkään tapauksessa ajattelematta syitä syvempiä. Eniten meitä surettaa Sap.... kohtalo kun se joutui kokemaan tuskaa. Voi kun se olisi voinut heti tulla kertomaan vatsansa olevan pipi. Mutta raukka meni vain piiloon tuskissaan. Koskaan ennen se ei sairastanut. Mirri sai koko elämänsä ajan huolenpitoa ja tarjosi meille suunnattoman paljon hyvänolon tunnetta.
Veikko Huovinen kirjoittaa teksessaan Konsta etsii kortteeria kissan tulleen jostakin viidakoista ja kesyyntyneen ihmisen kaveriksi jolle tulee ruokakin "kuin Kekkoselle illallinen" . Huovisen mukaan kissan varsinainen hyöty on perin teoreettinen vaikka se nappaa silloin tällöin hiiren tai myyrän. Käsitellessään teoksissaan kissoja Huovisella oli luontokappaleisiin hellä ote. Havukka-Ahon ajattelijassa Konsta neuvoi hiirtä syövää kissaa: "Jätä se hännänalunen syömättä". Matikanopettajassa on kertomus Soittelijapoika jossa perukkalainen Toivo Nivu automattisen puhelinvälityksen tultua saloillekin soittelee summassa ympäri maailman. Toivo elää euforiassaan kun kyselee Norsunluurannikolta savustettuja norsunluita keittotarpeiksi. Mutta käy välillä päästämässä kissan sisälle, pyyhkäisee lumet sen turkista ja ottaa elikon syliinsä.
Meidän mirri ilmoitti jonkin aikaa sitten jäävänsä 75 %:n osa-aikaeläkkeelle. Viime kesänä se saalisti todisteellisesti kaksi (2) hiirtä. Todellinen luku lienee kuitenkin suurempi. Toisen pyytämistään se julkisti myöhäisenä kesäiltana 10 vuotiaalle lapsenlapsellemme. Kuopuksemme viestitti kissamme kuoltua: "Oli se Sap.... hyvä kissa. Sitä muistellaan vielä pitkään.