katselen kaus enkä mitään nää
olen koskaan nähnytkään
eikö yksinäisyys lopu koskaan
joka aamu herään vailla pelastajaa
ei kyyneleet seuraa saa
ne saan yksin pyyhkiä ehkä ainiaan
sydänkin vain sanoo ehkä joskus
ehkä ei ja taas karkaa ajatus
ei usko itseensä ei edes halua
kaikkensa hän on antanut ei toivoa
hyvää yötä ei huomista ei ehkä kannata
mitään enään odottaa jatkaa vaan
eikä uskoa unelmiin ne rinnastetaan valheisiin
näin sait mut ainakin uskomaan....:(
olen koskaan nähnytkään
eikö yksinäisyys lopu koskaan
joka aamu herään vailla pelastajaa
ei kyyneleet seuraa saa
ne saan yksin pyyhkiä ehkä ainiaan
sydänkin vain sanoo ehkä joskus
ehkä ei ja taas karkaa ajatus
ei usko itseensä ei edes halua
kaikkensa hän on antanut ei toivoa
hyvää yötä ei huomista ei ehkä kannata
mitään enään odottaa jatkaa vaan
eikä uskoa unelmiin ne rinnastetaan valheisiin
näin sait mut ainakin uskomaan....:(
Vastaukset 3
Vanhimmat
kauniita runoja
mutta helpottaako se....???
minä yksin vaelsin kun olin itsekin aikoinani
vain pullo lohdutuksen toi se oli seuranani
mä muita huomanut en lain.
mä avun sain loppui se helvetti
en ole yksin
osaan rakastaa
osaan nauttia
elämästäni
täysin raittiina
ne yksinäiset hetkeni
taakse on jääneet
perheen sain takaisin
niiden rakkauten
on taakse jäänet turhat haavet
sinulle minä toivotan elämällesi hyvää, se yksinäisyys loppuu kun et anna periksi.