Muisti skooppiin.

Voi tuota tietämisen sietämätöntä tuskaa. Muistiskooppeja on olemassa siksi että tarvitaan tuottaa haluttu lopputulos kertapyyhkäisystä. Kertapyyhkäisy olla hyvinkin nopea tapahtuma, tai hyvinkin hidas. Jatkuvasta signaalista on aina saanut valokuvan millä tahansa kameralla, ilman mitään kuvien yhdistelyjä. Edellä kerrotun takia avaaja nimenomaan kysyi kertapyyhkäisystä.

Älypuhelinten rimpulakameroissa ei ole perinteisellä tavalla toimivaa suljinta vaan progressiivisesti toimiva elektroninen "suljin". Rimpulakameran kenno lukee kuvan progressiivisesti (siis kuin skanneri), se pyyhkäisee rivi (tai sarake) kerrallaan, riippuen siitä mitä "valotusaikaa" rimpulakamera käyttää. Koko ruudun totaalinen tallennussaika on siis progressiivisuuden takia paljon pitempiaikainen kuin mitä valotus-aika asetus on. Tämän takia nopeasti likkuvat kohteet kuvantuvat hassusti, ja se että rimpulakamera on paljon tärähdysherkempi kuin oikea kamera. Paremmat rimpulakameran kennot lukevat useamman kuin yhden rivin (tai sarakkeen) kerrallaan, jopa kaksi.

Rimpulakameroissa ei myöskään ole lainkaan aukonsäätöä, vaan aukko ammottaa aina ammollaan auki, oikeissa kameroissa mitä pienempää aukkoa käytetään sen tarkempi kuva on (niin syvysstarkkuus kuin planaarinen tarkuus on parempi). Jos olisikin rimpulakamera joka tarkentuu siten että skoopin ruutu täyttää suurimman osan kuva-alasta, niin jo se että kuvan ottamistapahtuman käynnistys tapahtuisi täsmälleen samaan aikaan kun skooppi triggaa, kuullostaa mahdottomalta. Ja luultavasti se CRT skoopin piste vain harvoin sattuu sille riville (tai sarakkeelle) jota rimpulakameran kenno kulloinkin skannaa. Kuvakennojen toimintaa ei voi ohjata siten että progressiivinen pyyhkäisy saataisiin synkkaan skoopissa vilistävän pisteen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi tuota tietämisen sietämätöntä tuskaa. Muistiskooppeja on olemassa siksi että tarvitaan tuottaa haluttu lopputulos kertapyyhkäisystä. Kertapyyhkäisy olla hyvinkin nopea tapahtuma, tai hyvinkin hidas. Jatkuvasta signaalista on aina saanut valokuvan millä tahansa kameralla, ilman mitään kuvien yhdistelyjä. Edellä kerrotun takia avaaja nimenomaan kysyi kertapyyhkäisystä.

Älypuhelinten rimpulakameroissa ei ole perinteisellä tavalla toimivaa suljinta vaan progressiivisesti toimiva elektroninen "suljin". Rimpulakameran kenno lukee kuvan progressiivisesti (siis kuin skanneri), se pyyhkäisee rivi (tai sarake) kerrallaan, riippuen siitä mitä "valotusaikaa" rimpulakamera käyttää. Koko ruudun totaalinen tallennussaika on siis progressiivisuuden takia paljon pitempiaikainen kuin mitä valotus-aika asetus on. Tämän takia nopeasti likkuvat kohteet kuvantuvat hassusti, ja se että rimpulakamera on paljon tärähdysherkempi kuin oikea kamera. Paremmat rimpulakameran kennot lukevat useamman kuin yhden rivin (tai sarakkeen) kerrallaan, jopa kaksi.

Rimpulakameroissa ei myöskään ole lainkaan aukonsäätöä, vaan aukko ammottaa aina ammollaan auki, oikeissa kameroissa mitä pienempää aukkoa käytetään sen tarkempi kuva on (niin syvysstarkkuus kuin planaarinen tarkuus on parempi). Jos olisikin rimpulakamera joka tarkentuu siten että skoopin ruutu täyttää suurimman osan kuva-alasta, niin jo se että kuvan ottamistapahtuman käynnistys tapahtuisi täsmälleen samaan aikaan kun skooppi triggaa, kuullostaa mahdottomalta. Ja luultavasti se CRT skoopin piste vain harvoin sattuu sille riville (tai sarakkeelle) jota rimpulakameran kenno kulloinkin skannaa. Kuvakennojen toimintaa ei voi ohjata siten että progressiivinen pyyhkäisy saataisiin synkkaan skoopissa vilistävän pisteen kanssa.

Lue lisää

Ottaa videokuvaa pyyhkäisystä ja katselee sitä hidastettuna. Synkronisaation puute on korjattavissa kelaamalla video pyyhkäisyn kohdalle ja tarvittaessa pysäyttämällä katselu haluttuun kohtaan.

Hitailla pyyhkäisyillä analogiaskoopeilla ongelmana voi olla pyyhkäisykohdan pisteen hillitön kirkkaus muuhun kuvaan verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Ottaa videokuvaa pyyhkäisystä ja katselee sitä hidastettuna. Synkronisaation puute on korjattavissa kelaamalla video pyyhkäisyn kohdalle ja tarvittaessa pysäyttämällä katselu haluttuun kohtaan.

Hitailla pyyhkäisyillä analogiaskoopeilla ongelmana voi olla pyyhkäisykohdan pisteen hillitön kirkkaus muuhun kuvaan verrattuna.

Lue lisää

Voi tuota tietämisen sietämätöntä tuskaa. Ihan halvassa vanhassa CRT skoopissa koko ruudun pyyhkäisyn maksiminopeus on luokkaa 2 µS. Rimpulakameroissa yksi frame on 1/60 S, eli 16667 µS.

Todella todella hitaan pyyhkäisyn saisi kyllä videolle ja siitä yhteen kuvaan, kaikissa skoopeissa on säteen kirkkauden säädin (sekä taustan kirkkauden säädin ja asteikon kirkkauden säädin). Oletan että tuollainen sovellus voisi olla olemassa rimpuloille, vastaavia on olemassa PC:lle.

Siitä ei saa hyvää valokuvaa vaikka olisi erityinen pitkän jälkihohdon omaava putki.

Skoopeissa on eroja. Itselläni vanha Tektronix TDS220, 100 MHz, 1 Gsampe/s eikä tuollaisia ongelmia vaikka juurikin spi signaaleita sillä katseltu. Tässä ei tosiaankaan ole usb - liitäntää mutta toimii hyvin. Jos dataa haluaisi talteen niin se pitäisi kerätä GPIB - liitännän kautta tai kuvaruudulta valokuvaamalla..

Jos on epäilyitä kanavien eroista niin laittaa saman signaalin molempiin kanaviin, säätää tasot samoiksi ja katselee miltä näyttää kanavien erotus.