Roger Penrose on pohdiskellut eläkepäivinään big bang'ia ja tullut tulokseen, että universumin alussa oli lämpötasapaino, jossa gravitaatio ja sen vastavoima (pimeä energia) aiheuttivat erityisen olosuhteen. Sekä gravitaatio että vastakohtanaan universumin laajentuminen ovat universumin perustavia ominaisuuksia, ja juuri siksi tapahtui big bang ja siksi universumi myös laajenee äärettömyyksiin.
Penrosen ajatus on yksinkertaistettuna, että universumin alkutila oli täydellisessä tasapainossa, eikä ollut aikaa eikä voinut olla ulottuvuuksiakaan. Universumi "ei tiennyt" minkä kokoinen oli. Kun universumi lopulta laajentuu äärettömästi jää jäljelle vain gravitaation kokoon kasaamat mustat aukot, jotka nekin Hawkingin säteilyn myötä haihtuvat. Tässä lopputilassaan universumissa on vain säteilyä, eikä se enää "tiedä" onko sillä aikaa ja ulottuvuuksia.
Universumin alku on siis sama kuin loppu. Ja tästä tilasta voi sitten lähteä uusi big bang, tai sitten ei. Penrose vain spekuloi, minkä hän itsekin tiedostaa.
Universumin alku ja loppu on sama asia
25
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Kuulin tästä ideasta muistaakseni jo ensimmäisen kerran vuonna 2002 bbc:ltä tai joltain ulkomaalaiselta kanavalta teeveestä. Haastattelija kysyi hauskasti penroselta ,että mitä hyötyä tästä on tietää ihmisille.
- Anonyymi
Niinpä. No, minulle tuli ainakin hyvä olo oivalluksesta jonka sain. :)
- Anonyymi
Kenties ihmiset kaukaisessa tulevaisuudessa löytävät keinon matkustaa rinnakkaiseen todellisuuteen joka on nuorempi universumi kuin tämä nykyinen universumi. Ja täten välttävät lämpökuoleman. Ja jos universumi käynnistyy uudelleen alkuräjähdyksessä niin kenties muuttaa takaisin tähän universumiin kun olosuhteet ovat taas sopivat.
Mutta en usko että on kyse enää homo sapiensista luomuna silloin. - Anonyymi
On energiapotentiaalit.
Tällä hetkellä kaikkeus on matkalla kohti suurempaa epäjärjestystä.
Energiapotentiaali kuluu epäjäjestysen lisääntymiseen, käytännössä tilan kasvuun. Keskimääräinen energiamäärä pienenee per tilayksikkö.
Joten tila on lopullinen energiapotentiaali, tyypiltään sink. Siihen kaikki kuluu.
Entropian kasvu tapahtuu ajan funktiona, ja käytännössä tilan muutos on "aikapotentiaalin" ajama muutos. Ja samalla myös sen potentiaalin pienentyminen, tämä "aikapotentiaali" on tyypiltään source. Siitä kaikki on peräisin.
Penrosen ajatus vaatii potentaaleihin keskinäisen muunnoksen toisesta toiseen tapahtuakseen uudelleen.
Jos entropiaa kasvattava aikapotentiaali (lopussa käytetty, lähes nolla) ja tila (masimikoossaan, lähes ääretön) ovat vaihtamiskelpoisia jossain kaiken rikkovassa tapahtumassa (aikapotentiaali uudelleen lähes ääretön, tila lähes nolla, entropia minimissään), se olisi tarvittava "akkujen pikalataus"- tyyppinen tapahtuma aikapotentiaalille.
Tämä dimensioiden vaihtuminen mahdollistaisi seuraavan alun, aikapotentiaali alkaa taas ajaa entropiaa ja tilankasvua.
Ensimmäiset tilankasvuun johtavat tapahtumat voivat tapahtua dimensioiden ollessa >1 eli pisteestä eroavat, ja jotka voivat alkaa tuottamaan tilaa rajoittavaa määrittelyä helposti, pienellä energialla ja suurella nopeudella, kunnes kolmas ulottuvuus ilmaantuu.
Kolmannen ulottuuvuden ilmaantuessa, aikapotentiaali ei enää pysty purkautumaan niin vapaasti kuin aiemmin. Joten osa purkautuvasta aikapotentiaalista muuntuu tehokkaammin kuluttavaan ja entropiaa kasvattavaan, gravitaation ollessa välivarastoivan ja tilakasvua hidastavan, tyypiltään aikapotentiaalin storage, ilmiön ilmaantumiseen. Säteilyt on keino purkkaa storageen tallentunutta toisella tavalla järjestynyttä "aikapotentiaalia" edelleen kohti suurempaa epäjärjestystä ja suurempaa tilaa.- Anonyymi
Tai sitten niin, että piste on aina olemassa kahden potentiaalin välissä (sink ja source). Niiden merkitys vain vaihtuu aktiivisen sourcen tyhjennyttyä ja muutoksen suunta määrittää funktion.
- Anonyymi
kysymys:
millä todennäköisyydellä todellisuus jatkuu samanlaisena?
mitata pitää ei pelkästään avaruus mutta koko tietokanta, mitä luonnon tiede on saavuttanut sekä myös humanismi
nanoteknologiassa palloja, atomeissa palloja, bakteereissa palloja, toisin sanoen pienemmästä mitä tiedetään ja suurempaan mitä tiedetään
tuota kulkusuuntaa siten piirtämään diagrammiin ja laskea seuraava kosmoksen kehityksen suunta
kysymys siis millä todennäköisyydellä näkemämme musta avaruus, tyhmästi kysyttynä, ei ole jonkun Kaikkeus nimisen ameeban sisälmyksiä?
Ja me olemme sen pienbakteereja jotka elävät jonkun ameeban factoryn pinnalla.
Me olemme jottain pieneliöitä kaikkiaan ja näemme Kaikkeuden suljetun sisuskalun.
Millä todennäköisyydellä tämä aivan fantastinen upea ja itseään koko ajan esiin työntävä spekulaatio olisi ollut totta?
Kun ne kaikki sen edelliset ihmiselle omat bakteerit ja atomit ovat jotakin samankaltaista kuin me itse.
Alku ja loppu kanssa on nähtävissä biologisessa evoluutiossa, niin kuin naisen sukupulielimessä jossa kahta Aukkoa peräkanaa: yksi on nimeltään Anus ja toinen Vulva.
Niitä erotta vain joku senttimetri!! Miten pienestä on kiinni Kaikkeus!
!!!
Esimerkkejä on monia.
Todellisuuden ei kanssa tarvitse olla symmetrinen, mutta se voi olla orgaaninen ja muodoton. Kaikkeuskin voi olla epämääräistä muotoa tai Kaikkeuden iso osa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kysymys:
millä todennäköisyydellä todellisuus jatkuu samanlaisena?
mitata pitää ei pelkästään avaruus mutta koko tietokanta, mitä luonnon tiede on saavuttanut sekä myös humanismi
nanoteknologiassa palloja, atomeissa palloja, bakteereissa palloja, toisin sanoen pienemmästä mitä tiedetään ja suurempaan mitä tiedetään
tuota kulkusuuntaa siten piirtämään diagrammiin ja laskea seuraava kosmoksen kehityksen suunta
kysymys siis millä todennäköisyydellä näkemämme musta avaruus, tyhmästi kysyttynä, ei ole jonkun Kaikkeus nimisen ameeban sisälmyksiä?
Ja me olemme sen pienbakteereja jotka elävät jonkun ameeban factoryn pinnalla.
Me olemme jottain pieneliöitä kaikkiaan ja näemme Kaikkeuden suljetun sisuskalun.
Millä todennäköisyydellä tämä aivan fantastinen upea ja itseään koko ajan esiin työntävä spekulaatio olisi ollut totta?
Kun ne kaikki sen edelliset ihmiselle omat bakteerit ja atomit ovat jotakin samankaltaista kuin me itse.
Alku ja loppu kanssa on nähtävissä biologisessa evoluutiossa, niin kuin naisen sukupulielimessä jossa kahta Aukkoa peräkanaa: yksi on nimeltään Anus ja toinen Vulva.
Niitä erotta vain joku senttimetri!! Miten pienestä on kiinni Kaikkeus!
!!!
Esimerkkejä on monia.
Todellisuuden ei kanssa tarvitse olla symmetrinen, mutta se voi olla orgaaninen ja muodoton. Kaikkeuskin voi olla epämääräistä muotoa tai Kaikkeuden iso osa.Kyllä tuolta kantilta voi nähdä, että Kaikkeus ameebella on kehossa aukkoja, joiden kautta se on yhteydessä ulkomaailmaan.
Ja nimenomaan aukkojen määrä on ratkaiseva, koska ne kertovat tietoisuudesta.
Ehkä voi olla laatukin, minkä tyyppisiä aukkoja ne ovat.
Ehkä Kaikkeudesta pääsee kuin pääsekin ulos, mutta mitä sen jälkeen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tuolta kantilta voi nähdä, että Kaikkeus ameebella on kehossa aukkoja, joiden kautta se on yhteydessä ulkomaailmaan.
Ja nimenomaan aukkojen määrä on ratkaiseva, koska ne kertovat tietoisuudesta.
Ehkä voi olla laatukin, minkä tyyppisiä aukkoja ne ovat.
Ehkä Kaikkeudesta pääsee kuin pääsekin ulos, mutta mitä sen jälkeen?Ja kun mietitään hierarkiaa, niin sillä ei ole merkitystä silloin kun puhutaan bakteerin oikeuksista ihmisen kulttuurissa.
Ihminen ei rupea suojaamaan bakteerien elämää lakisäädännöllä.
Bakteeri on liian pieni ollakseen tasa-arvoinen ihmisen kanssa.
Siinä on vastaus johonkin ihmisen ja jumalan suhteeseen, että miksi jumala tai alien ei tule apuun....
ja vastaus hierarkiaan, että miksi me emme.....
mielekästä on puhua samanarvoisista asioista - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kysymys:
millä todennäköisyydellä todellisuus jatkuu samanlaisena?
mitata pitää ei pelkästään avaruus mutta koko tietokanta, mitä luonnon tiede on saavuttanut sekä myös humanismi
nanoteknologiassa palloja, atomeissa palloja, bakteereissa palloja, toisin sanoen pienemmästä mitä tiedetään ja suurempaan mitä tiedetään
tuota kulkusuuntaa siten piirtämään diagrammiin ja laskea seuraava kosmoksen kehityksen suunta
kysymys siis millä todennäköisyydellä näkemämme musta avaruus, tyhmästi kysyttynä, ei ole jonkun Kaikkeus nimisen ameeban sisälmyksiä?
Ja me olemme sen pienbakteereja jotka elävät jonkun ameeban factoryn pinnalla.
Me olemme jottain pieneliöitä kaikkiaan ja näemme Kaikkeuden suljetun sisuskalun.
Millä todennäköisyydellä tämä aivan fantastinen upea ja itseään koko ajan esiin työntävä spekulaatio olisi ollut totta?
Kun ne kaikki sen edelliset ihmiselle omat bakteerit ja atomit ovat jotakin samankaltaista kuin me itse.
Alku ja loppu kanssa on nähtävissä biologisessa evoluutiossa, niin kuin naisen sukupulielimessä jossa kahta Aukkoa peräkanaa: yksi on nimeltään Anus ja toinen Vulva.
Niitä erotta vain joku senttimetri!! Miten pienestä on kiinni Kaikkeus!
!!!
Esimerkkejä on monia.
Todellisuuden ei kanssa tarvitse olla symmetrinen, mutta se voi olla orgaaninen ja muodoton. Kaikkeuskin voi olla epämääräistä muotoa tai Kaikkeuden iso osa.Vastaus on 42.
- Anonyymi
Kehittyneet avaruusoliot tuskin allekirjoittavat Penrosen ajatusmaailmaa ja esittävät kysymyksen: Miksi kaikkeudella pitäisi olla alku? Sehän vain johtaisi tyhjästä syntymiseen.
Poincaren konjektuuri on todistettu aukottomalla tavalla, joka riittävän täydellinen todistus siitä, ettei kaikkeudella ole edes ollut alkua. Tuskin sillä sitten on loppuakaan, koska aikaa ei edes ole olemassa.
Suhteellisuusteoriat menettävät merkityksensä ikuisessa, ajattomassa reaalikaikkeudessa ja täten avaruusfilosofian rooli korostuu.
Tiedämme toki matemaattisesti todistetun Poincaren konjektuurin perusteella, että kaikkeus on 3-ulotteinen pallo, jonka keskipisteessä on ikuinen sähkökenttä, on on synnyttänyt reunalle pyörivän magneettikentän, aivan kuten maapallonkin tapauksessa.
Mitään pimeitä aineita/energioita ei ole tarpeen sijoittaa kaikkeuteen,
Mukaanlukien oma tekstini tässä, kaikki mitä voimme järkiperäisesti joidenkin yksinkertaisten havaintojen ohella sanoa kaikkeudesta, on hyvin spekulatiivista,
Filosofinen ajattelu nivoituu luonnollisella tavalla spekulatiiviseen ajatteluun. Kuulen kaukaa, että suuret avaruusfilosofit tekevät tuloaan.
Kenties kohta koittaa se suuri keskipäivä ...- Anonyymi
Ikuisuus ei ole yleensä kunnollinen ratkaisu, tai äärettömyys. Johtaa vain entistä pahempiin ongelmiin. Jos pohdinnoissaan kohtaa "tie päättyy tähän"- merkin, joskus uskomattommien tarnoiden kirja voi tuottaa yllättävän ulospäsyn. Joskus.
Joskus taas pohdinta ei tuota mitään. Paitsi ehkä uuden luvun mainittuun kirjaan.
--planeetta
- Anonyymi
alku ja loppu juttua voi löytää paljon valtakulttuurin hedelmistä
joten fysiikan laki ja ihmisen ajattelu menevät yhteen
sama asia on Afrikka ja Etelä-Napa - enempää selittämättä miksi
Ja yllä mitä kerroitte, voiko sitä yksinkertaistaa pieni ja iso asetelmalla, että alussa oli pientä ja lopussa on niin isoa, että .......
....palattiin alkuun kun asiat häviävät jonnekin vain - Anonyymi
Varsinkin, jos universumit sijaitsevat mustienaukkojen sisällä voidaan sanoa lopun olevan mielenkiintoinen. Ei ole sattumaa, että "laajenemis" nopeus kiihtyy kun siellä on tapahtumahorisontti vastassa.
- Anonyymi
Itse olen miettinyt, että kokonaisuus voi olla niin valtava, että sen käsittämiseen ei tavalliset mittasuhteet riitä.
Voimme hyvinkin, ja ehkä todennäköisestikin, olla "jonkin" sisällä. Tällä "jollakin" on niin suuri massa, että se vetää kaikkea puoleensa ja kiihtyvällä vauhdilla, kuten tiedetään.
Kyseessä voi olla jotain muuta, kuin "musta aukko". Kyseessähän pitää olla pallomaisen tapainen materia, jonka sisällä tuntemamme kaikkeus on, koska laajeneminen ja kiihtyminen on kaikkialla ja kaikkiin suuntiin samanlainen.
- Anonyymi
"Tässä lopputilassaan universumissa on vain säteilyä,"
Mutta entä ne jatkuvasti laajentumisen vuoksi etääntyvät taivaankappaleet? Emmehän tiedä niistä mitään sen jälkeen, kun ovat kadonneet havainnoinnin ulkopuolelle.
Siellä "jossakin" voi koittaa tasapaino ja materia voi säilyä.- Anonyymi
Onko ajatuksesi siis, ettei "siellä jossakin" ole mustia aukkoja? Unievrsumin laajetessa oletetaan kaikkialla olevan samankaltaista ja siten mustia aukkojakin piisaa. Sinne reikään se kaikki aikojen saatossa päätyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko ajatuksesi siis, ettei "siellä jossakin" ole mustia aukkoja? Unievrsumin laajetessa oletetaan kaikkialla olevan samankaltaista ja siten mustia aukkojakin piisaa. Sinne reikään se kaikki aikojen saatossa päätyy.
"Sinne reikään se kaikki aikojen saatossa päätyy"
Siinäkään tapauksessa materia ei häviä. Siellä se on, ehkä kokoon puristuneena.
Mutta mitä sitten tapahtuu, joskus ja koska, sitä emme voi tietää?
Voivatko mustat aukot yhdistyä, tai nielaista toisensa? Voiko sitten tapahtua uusi alkuräjähdys?
"Unievrsumin laajetessa oletetaan kaikkialla olevan samankaltaista "
En olisi tuosta niinkään varma. Kauempana voi olla jotain kooltaan ja massaltaan vielä suurempaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sinne reikään se kaikki aikojen saatossa päätyy"
Siinäkään tapauksessa materia ei häviä. Siellä se on, ehkä kokoon puristuneena.
Mutta mitä sitten tapahtuu, joskus ja koska, sitä emme voi tietää?
Voivatko mustat aukot yhdistyä, tai nielaista toisensa? Voiko sitten tapahtua uusi alkuräjähdys?
"Unievrsumin laajetessa oletetaan kaikkialla olevan samankaltaista "
En olisi tuosta niinkään varma. Kauempana voi olla jotain kooltaan ja massaltaan vielä suurempaa.Materia häviää ja muuttuu säteilyksi, jos Hawkingin säteilynä tunnettu ilmiö on totta. Kaikki mustaan aukkoon joutunut aine päätyisi silloin säteilynä mustan aukon ulkopuolelle ja itse aukko katoaisi oletettavasti räjähtäen.
"Kauempana voi olla jotain kooltaan ja massaltaan vielä suurempaa."
Missä kauempana? Ajatteletko universumin ulkopuolella olevan jotakin? OK. Ja minulla on keijuja hampassani. :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Materia häviää ja muuttuu säteilyksi, jos Hawkingin säteilynä tunnettu ilmiö on totta. Kaikki mustaan aukkoon joutunut aine päätyisi silloin säteilynä mustan aukon ulkopuolelle ja itse aukko katoaisi oletettavasti räjähtäen.
"Kauempana voi olla jotain kooltaan ja massaltaan vielä suurempaa."
Missä kauempana? Ajatteletko universumin ulkopuolella olevan jotakin? OK. Ja minulla on keijuja hampassani. :DHampaistasi en tiedä, mutta miksi ajattelet universumin olevan kuin kultakalamalja?
Universumin ulkopuolella voi olla paljonkin. Itse asiassa universumeitakin voi olla lukemattomia. Aivan järkeenkäyvä ja luonnollinen asia.
Vasta viime aikoina on todennettu pieniä hiukkasia, kuten Higgsin bosoni, mutta ei se siihen jää. Sitäkin pienempää on.
Mitä suuruudessa on, siihen ei näytä ajattelu täällä pallon päällä riittävän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hampaistasi en tiedä, mutta miksi ajattelet universumin olevan kuin kultakalamalja?
Universumin ulkopuolella voi olla paljonkin. Itse asiassa universumeitakin voi olla lukemattomia. Aivan järkeenkäyvä ja luonnollinen asia.
Vasta viime aikoina on todennettu pieniä hiukkasia, kuten Higgsin bosoni, mutta ei se siihen jää. Sitäkin pienempää on.
Mitä suuruudessa on, siihen ei näytä ajattelu täällä pallon päällä riittävän.En ajattele universumin olevan mitään mainitsemistasi. Sanon vain, ettemme voi tietää, mitä olisi universumin ulkopuolella. Kuvittelu on sallittu mutta turhaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ajattele universumin olevan mitään mainitsemistasi. Sanon vain, ettemme voi tietää, mitä olisi universumin ulkopuolella. Kuvittelu on sallittu mutta turhaa.
Pidän myös kaikesta todennettavasta.
Mikä ero on suunnitelulla ja kuvittelulla? Sanot ehkä, että suunnittelu on määrätietoista etenemistä kohti jotain päämäärää. Usein kuitenkin se päämäärä on ollut (historia sen osoittaa) niin lennokas tai utopistinen, että siihen ei ole kukaan uskonut. Kyllä se ajatus on silloin ollut lähinnä mielikuva, kuvitelma, jolle on hymähdelty, naureskeltu.
Kyllä kuuhun menokin aikoinaan oli pelkkä kuvitelma. Hyvä että sekin oli.
Kerrohan, mikä saa taivaankappaleet kiitämään poispäin kiihtyvällä vauhdilla, alkuräjähdyksestä lähtien? Niidenhän pitäisi hidastua. Mikä siis saa nopeuden jatkuvan kiihtyvyyden aikaiseksi?
Pimeä aine tai -energia ei riitä selitykseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidän myös kaikesta todennettavasta.
Mikä ero on suunnitelulla ja kuvittelulla? Sanot ehkä, että suunnittelu on määrätietoista etenemistä kohti jotain päämäärää. Usein kuitenkin se päämäärä on ollut (historia sen osoittaa) niin lennokas tai utopistinen, että siihen ei ole kukaan uskonut. Kyllä se ajatus on silloin ollut lähinnä mielikuva, kuvitelma, jolle on hymähdelty, naureskeltu.
Kyllä kuuhun menokin aikoinaan oli pelkkä kuvitelma. Hyvä että sekin oli.
Kerrohan, mikä saa taivaankappaleet kiitämään poispäin kiihtyvällä vauhdilla, alkuräjähdyksestä lähtien? Niidenhän pitäisi hidastua. Mikä siis saa nopeuden jatkuvan kiihtyvyyden aikaiseksi?
Pimeä aine tai -energia ei riitä selitykseksi.Jotkut tähdet liikkuvat toisista poispäin ja jotkut toisiaan kohti. Ei universumissa liikettä tarvita "räjähdyksellä", kun vetovoimatkin liikuttaa kappaleita toisiaan kohti. Esim. jotkut galaksit lähenevät toisiaan. Kaksoistähdet ovat syntyneet toistensa vetovoiman vuoksi. Galaksit ovat syntyneet vetovoimien vuoksi. Kun kappaleiden välinen vetovoima kasvaa, myös nopeus kasvaa. Yksikään tiedemies ei ole löytänyt mitään todellista "räjähdyksen keskipistettä", vaan joiden havaittujen kappaleiden etääntymistä on käytetty tulkintana "alkuräjähdyksen" avuksi.
- Anonyymi
Tiedemiehet tekee tulkintoja havainnoistaan ja askartelee niistä todellisuusteorioitaan. Kaikki nämä todellisuusteorisoinnit perustuu ihmisen luonteen, ymmärryskyvyn yms. rajallisuuteen, jotka projisoidaan tulkintoihin kaikkeudesta. Näin on syntynyt jokin, joka ei ensin ole ollut olemassa ja sitten haetaan syntymälle sopivalta tuntuvia tapahtumaoletuksia ja sitten haetaan nyt havaitulle olevaiselle sopivalta tuntuvia oletuksia, jotta saadaan aikaan tyydyttävältä tuntuva "näin sen täytyy olla" -teoria. Aikanaan ihmiset uskoivat Luojien olevan alku ja loppu, joten nämä ideat tuntuu noudattavan samaa peruskaavaa. Vain sisältö muuttuu ajankohdan mukaisesti.
- Anonyymi
...ja miksi universumilla olisi ulkopuoli? Mitä siellä ulkopuolella on, ja mitä sen ulkopuolella on? Ja missä se sitten on, ja mitä sen ulkopuolella on? Jne jne jne.... Entä jos ei ole mitään ulkopuolta? Kaikkeus on "aina" ollut "kaikkialla". Olemattomuuteenhan mikään ei voi loppua, koska olemattomuutta ei ole olemassa. Ainoa joka on, on jotain olevaista ja jos olemattomuuteen olevainen ei voi loppua, termi 'kaikkeus' saa uuden merkityksen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...ja miksi universumilla olisi ulkopuoli? Mitä siellä ulkopuolella on, ja mitä sen ulkopuolella on? Ja missä se sitten on, ja mitä sen ulkopuolella on? Jne jne jne.... Entä jos ei ole mitään ulkopuolta? Kaikkeus on "aina" ollut "kaikkialla". Olemattomuuteenhan mikään ei voi loppua, koska olemattomuutta ei ole olemassa. Ainoa joka on, on jotain olevaista ja jos olemattomuuteen olevainen ei voi loppua, termi 'kaikkeus' saa uuden merkityksen.
Pelkkää hulluutta ajatella noin, että muka tyhjän takana olisi muutkin, kuin tyhjää. Pelkkää tyhjyyttä on enempi, kuin täyttä ja täyttäkin voidaan tiivistää tyhjyyteen, niin että se katoaa olemattomiin.
Miten tuo temppu sitten tehdään, yksinkertaisuudessaan se on juuri näin tällä hetkkellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108176- 392519
- 1212233
- 221899
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151644- 111469
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151435"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141379- 151262
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121153