Viitisen vuotta sitten ostin Philips HD7462 merkkisen kahvinkeittimen ja nyt se jo meni hajoamaan! Hintaa taisi olla paikalliskaupassa melkein 50€. Ei olisi kannattanut ostaa! Edellinenkin keitin HD7215/A (Cafe Comfort) oli kanssa Philipsiltä, oli näköjään Puolasta ja se kesti 23v - markka-aikasta hintaa en enää muista. Tällä perusteella uskalsin tuon uuden ostaa kun vaikutti kestävältä merkiltä. No tämä uusi oli kiinalainen ja näyttää olevan kolmio-patentti-ruuveilla ettei pääse edes avaamaan ja katsomaan mitä on vikana.
Tuon vanhemman mallin sentään sai vielä auki ja löytyi jopa euroopasta varaosiakin joilla sen sai kuntoon. Kannattaa siis miettiä, minkä verran keittimestään maksaa - varsinkin jos se on kiinassa valmistettu.
Ja nyt alkoi kyllä pannukahvin juonti!
Tuon vanhemman mallin sentään sai vielä auki ja löytyi jopa euroopasta varaosiakin joilla sen sai kuntoon. Kannattaa siis miettiä, minkä verran keittimestään maksaa - varsinkin jos se on kiinassa valmistettu.
Ja nyt alkoi kyllä pannukahvin juonti!
Vastaukset 15
Vanhimmat
lämpösulake palanut maksaa 2e
Ei ole vielä sellaista ruuvinkantaa vastaan tullut jota ei jollakin konstilla auki olisi saanut. No oli yksi jatkopistorasia jota en viitsinyt lähteä yrittämään avata. oli syvissä poteroissa täysin sileät pallokannat, siis käytännössä naulat joilla oli kiinnitetty. Olisihan nekin tosin voinut porata auki.
Samanlaisia pallokantaisia ruuveja näkee autojen virtalukoissa. NIITÄ EI AUKI SAA, JOLLEI SAHAA RAUTASAHALLA MEISSELIURAA KANTAAN.
VOI siihen tietysti mutterinkin hitsata kantaan.
Ne pallokantaiset on ainakin roikissa silleen upotettuna, ettei sinne pääse kemppiä vetämään ja muovitkin siinä sulaa.
Jatkoroikissa olen avannut niin että uhrasin pilalle menneen ruuvimeisselin. Tein siitä ikään kuin kaksipiikkisen haarukan smirgelissä ja teroitin haarukoiden sisäreunat. Kun haarukan painaa tarpeeksi kovaa pallopintaan niin kitka riittää auki kiertämiseen.
vanhoissa fordin jakajapumpuissa oli sellaisia ohennettuja pultteja, joka oli kiristetty niin että katkesi ohennuskohdasta ja pelkkä pallo jäi jäljelle. Niistä vedin paineviilalla kannan pois ja kun osa oli purettu, pinnapultista lukkopihdeillä kiinni.
Juu, kyllä nykyään saa tyäkaluja joka lähtöön. MEISSELINPÄITÄ ON JOPA BILTEEMASSA.
Lämpäsulakkeen liittäminen vaan täytyy tehdä mekaanisesti esim. ruuviliittimin, jotka on sokerinpalasta esiin kaivettu, koska se on niin kuumassa paikassa ja alttiina sähkövirran vaikutukselle, ettei tinausliitokset kestä ja se voi myös kärähtää jo kolvin lämmöstä. Eristämiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja lämpösulakehan onkin usein suojaletkun sisällä jo alkuaankin.
Huokeimmat lämpösulakkeet ovat ilmeisesti ilman liittimiä. Laadukkaammissa on käytetty esimerkiksi abikoja jolloin johdoissa on valmiiksi liittimet.
Jos pitää tehdä johdosta johtoon liitos lämpöä kestävällä tavalla niin pitäiskö siinä käyttää jotakin abikopihdillä krimpattavaa osaa ("butt splice")?
Joo, mutta ne ovat merkkikohtaisia varaosia, ei niitä kannata käyttää vaan ihan irrallista oikean asteluvun lämpösulaketta. Puristettavalla jatkoholkilla saa riittävän hyvän liitoksen johtimiin. Ja ei niitä eristeettömiä jatkoholkkeja tarvitse erikseen hankkia, sen saa tavan abiko-jatkosta kun vuoleksii siitä muovit pois.
Kun kyse on yksisäikeisistä jäykistä kytkentälangan päistä, ei grimppiliitos oikein tunnu onnistuvan. Ehkä jollain Ampin erikoispihdeillä onnistuisi, mutta ne maksavat enemmän kuin keitin.
No ne grimppipihdit eivät ole kertakäyttöisä kuin ne kahvinkeittimet.
Minä ostin ne pihdit joskus 1970 -luvulla Ivalosta markkinoilta. Maksoi 5 markkaa ja toimii yhä! Olen minä kyllä kahvinkeittimiin niitä lämpösulakkeita tinaamallakin kiinnittänyt ja toimineet ovat.
Tarkoitettiin varmaan vähän spesiaalimpeja pihtejä kuin Abikotongit :)
Onhan tosin niissäkin siinä kahvapuolella jonkinlaiset kolot noinenkin mytistelemiseen.
Sokeripalan sisuskalut, ja koko liitos lämmönkestävän eristesukan sisään.
Ruuviliitos voi materiaaleista riippuen löystyä kun sitä kierrätetään välillä hyvin kuumassa ja välillä huoneenlämpötilassa.