Miksi Suomessa ei oteta huomioon talven lumisuutta kun tehdään taloihin kattoja?
Raskaat lumimassat romahduttavat katot, ja ihmisille syntyy vaara tilanteita.
Nykyaikana rakennustekniikka on sitä että nopeasti vaan talo pystyyn, laatu on sitten mitä on.
Mitä mieltä olette?
Raskaat lumimassat romahduttavat katot, ja ihmisille syntyy vaara tilanteita.
Nykyaikana rakennustekniikka on sitä että nopeasti vaan talo pystyyn, laatu on sitten mitä on.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Yksi syyllinen löytyy juuri niistä sääntönikkareista, jotka ovat tehneet lumiesteet pakollisiksi sellaisillekin katoille, joissa lumen alashumpsahdus ei osuisi millään tavalla kulkureitille. Katto kun ei pääse itse puhdistumaan lumiuormasta, pitää lunta käydä sieltä sitten kolailemassa kaikkea muuta kuin turvallisesti. Taitaa ihmisiä loukkaantua nykyisin huomattavasti enemmän katolta tippumisissa kuin koskaan on loukkaantunut jäätyään omakotitalosta tippuvan lumikuorman alle.
Kulkuväylät ja kerrostalot ovat sitten hieman eri asia, mutta moni harjakattoinen omakotitalo on sen muotoinen, että lumi saisi aivan vapaasti tulla liukuen alas, ilman mitään riskiä. Mutta ei kelpaa rakennustarkastajille. Tosin sitten rakennustarkastajille kelpaa talo, jonka katto ei kestä niin paljon lumikuormaa kuin mitä lumiesteet pystyvät sitomaan katolle...
Muistan 80-luvulta mummovainajani talon, yksikerroksinen, suhteellisen loivalla harjapeltikatolla varustettu. Lumisen talven jälkeen pääovelle johti lähes tunnelimainen reitti, kun katolta tippuva lumi humpsahteli kulkuväylän vierelle ja muodosti sellaisen toista metriäkin korkean lumivallin. Mitään vaaraa siitä ei koskaan ollut, eikä katolle koskaan päässyt myöskään kinostumaan sellaista lumimäärää, joka olisi ollut mikään ongelma kattorakenteen kestävyydelle. Mutta voin kuvitella mikä ongelmatalo olisi kyseessä jos talo olisi pitänyt varustaa lumiesteillä. Lumenpudottaja aika herkästi taitaisi liukkaalla peltikatolla tehdä voltin ja humpsahtaa itse lumiesteiden yli.
Ja kun tuo lumivalli alkaa sulaa kun tulee vedisade ja maa jäässä niin osa kulkeutuu talon perustuksiin ja kosteudvsurioita tulossa.
Eipä ole tainnut monikaan ok-talon katto vielä lumikuormasta romahtaa
Ehkä ei ole moni romahtanut, mutta "asiantuntujat" uutisissa kehottavat tarkkailemaan ja keventämään lumikuormaa...en tiedä miksi asiantuntijat ovat huolissaan asiasta, mistä ei tarvitse olla huolissaan?
tuollainen lumivalli on kyllä yli metrin päässä talon seinästä, joten ei se siinä kovin suuria kosteusongelmia aiheuta kun 80 luvullakin näytti olevan tapana laittaa piha kallaamaan ulospäin talon seinästä. ja kyllä kai lumitöitäkin voi tehdä, maan tasalla ne on turvallisempiakin kuin katolla, josta tuupattu lumi tippuu kyllä ihan yhtä lähelle talon seinää kuin sieltä valumallakin tuleva.
Vähän hölmö avaus.
Suomessa romahtaa hyvin vähän kattoja. Asuintaloissa ei ainoatakaan.
Kyllä näitä aina silloin tällöin menee
Linkitäppä tänne yksikin lumikuorman takia Suomessa romahtanut asuinrakennuksen katto.
Suomessa katot mitoitetaan lumikuorman 180 kg/m2 mukaan. Se merkitsee 200 neliön katolla yhteensä 400 yhdeksänkymmenen kilon painoista ihmistä tasaisin välein. Omakotitalojen kattoja ei ole romahtanut ainakaan alle 50 vuoden ikäisissä taloissa yhtään. Lisäksi puhjoisessa lumikuorma on mitoituksessa suurempi.
Kyllä asuintalojen katot Suomessa lähtee ylöspäin jos yleensä lähtevät minnekään. Eli joka myrskyllä jossain päin rullautuu peltikattoja kun tuuli pääse alle.
Yhtään määräysten mukaan tehtyä asutun omakotitalon kattoa ei ole lumikuormasta sortunut.
Tasakattoiset suuren jännevälin teollisuushallit on eri asia, sieltä kannattaa lumikuormaa välilllä kevennellä.
muistaakseni mitoitus on 400mm loskalunta katolla, sitä en tidä, miten loskalumi saadaan katolla pysymään..
Sulla on huono muisti. Esson baarin normit on vanhentuneet.
vai niin, sinä et asiasta tiedä kyllä yhtään mitään, mutta istu siellä Essolla, vaikka sekin on suljettu jo 9v sitten.
Etkö ymmärrä että "Esson baari" on sanonta joka tarkoittaa että sellainen joka ei asiasta mitään tiedä, kirjoittaa 'suurella' asiantuntemuksella.
Oot yhä siellä essolla, tuo 400mm loskalunta, oli ihan oikea määritelmä, mitä se sitten kiloina lie, aika lähellä veden painoa, eli 400kg/m2 tuossa tapauksessa.. menikö luu kurkkuun? Saattaa olla, että olen tehnyt kattoja, enemmän kuin sinä, koska käytännössä, jokaiseen taloon, tehdään myös katto, losäksi olen tehnyt tasakattojejn muutostöitä, harjakatoiksi.
Mitoituskuorma ei ole koskaan ollut 400 kg/m2.
Vaikka olisi ikänsä rakentanut kattoja niin ei välttämättä tiedä mitoitusperusteita siellä Esson baarissakaan.
Pienin mitoittava lumikuorma etelärannikolla 2kN/m2 .
Tuo mainittu 180kg/m2 on vanhaa tietoa.
Tieto on siltä ajalta kun se oli voimassa. Viime vuosituhannella rakennetuissa taloissa ei käytetty tämän vuoden normeja.
Newton ei ole painon vaan voiman yksikkö. Yksi newton (N) on voima joka antaa 1 kilon massalle kiihtyvyyden 1 m/s2.
Niin, viime vuosituhannella normit ilmoitti lumikuormaksi 1,8kN/m2
Niin ja katto mitoitetaan lumen aiheuttamalle voimalle.
200kg/m2*9,81m/s2=1962N/m2
Mikä se tähti yläreunassa mahtaa olla?
Sama kertomerkki, kuin Exelissä.
Viimevuosituhannella on kuulemma ollut muinoin (siis liki 100 vuotta sitten) vain 120 kg/m² lumikuormamitoitustakin etälärannikolla. Sortuneet ei ole nekään talot, koska niissä on tyypillisesti aika jyrkkä harjakattoa ja runsaasti lämpövuotoa yläpohjassa, joten lumet tuppaa poistumaan muutoinkin.
Isoissa halleissa taasen ongelma ei ole vain ja ainoastaan tasakatto, vaan enemmänkin lumen epätasainen kinostuminen, mikä vaivaa muitakin kattomuotoja. Esim. lumet kasautuvat vain toiselle lappeelle.
Mitoitus ei aikaansaa mitään sortumisia.