Vaahteran Eemeliä kerrakseen

Anonyymi kirjoitti:

Istuin vajassa ja veistelin puupalikoista ja pilkkeistä puu-ukkoja kuin Eemeli
( kirjoitetaanko se muuten kahdella ällällä
pillke? ).
Ei niistä tahtonut koskaan tulla valmista, kun perheen isä Camillo häiritsi kaiken aikaa keinolla millä hyvänsä, viivästyttäen jokaisen ukkelimeni valmiiksi saattamisen.
Hänen etunimensä oli Vihtori, ja kutsuinkin häntä Vihtori Lettuseksi, koska hänelle maistui sekä lettu että seksi, mutta ei hän sitä kehdannut sanoa selvinpäin ääneen, ujo kun oli vaikka oli vanha iso mies.
Vaikka sanoimme häntä isä Camilloksi, ei hän minun isäni ollut. Hän oli ottoisän korvike, niinkuin sikuriina ja rullakatriina, ja hän saarnasi meille alempiarvoisille herran nuhteesta, aina kun oli juovuksissa, siis päivittäin.
Kerran kun olin myöhään illalla keittiössä veistelemässä, niin taloon viimeksi tullut piika pelmahti keittiölle. Keitimme korvikkeet ja teimme tuttavuutta, lypsimme toisiamme sanoin, kuten yöllä lypsimme toisiamme jo huulin ja käsinkin, mutta ei vielä.
Hän oli riski ja rehevä, oikein kyrvätseisauttava komistus, eikä poltellut piippua kuten tilan vanhat ämmät yleensä tekivät. Se teki vaikutuksen, kuten rehevät tissit joista en saanut silmiä irti, enkä kohtapuoliin huuliakaan.
Menen taas asioiden edelle kuten siementäjä Jaatinen.
Hän tykkäsi siitä kun suu auki himoitsin, vaikka isä Camillo oli nimenomaan sanonut ettei yhteen taloon montaa syntistä sovi, ja hän olkoon yksin se tässä talossa. No nyt hän nukkui eteläsiivessä eikä tiennyt maailman riemuista mitään.
Kello alkoi vetelemään toista kierrosta, joten seuralaiseni sanoi lähtevänsä unille vierashuoneeseen, joka oli köökin vieressä. Nähdään aamulla.
Ei nähty, nähtiin yöllä. Jätit ovipieleen merkiksi punaisen neilikan, sukkanauhan ja sultan conturen, sen sinisen.
Tiesin heti väristä että minua puhuteltiin, ja mulkkuhan pamahti pystyyn jo ajatuksesta että kohta saan iloita noista valtavista maitorauhasista jotka vetävät sukatkin makkaralle, puhumattakaan leivinuunin kokoisesta ahterista johon paloin halusta uppoutua. Ja aioinkin vielä upota.
Olin peseytynyt hetkeä ennen, ja nyt painoin jo käsi kahvalla ovenkahvaa alas.
Ovi aukesi hitaasti hämärään huoneeseen, ovilasi ei antanut valoa kun se oli peitetty sinisellä lakanalla? Miksi?
Hiippailin kohti vuodetta, olin pelkissä alushousuissa, kesäisissä sellaisissa. Teltta oli pystyssä, mulukku oli etukenossa eikä voinut jäädä huomaamatta edes hämärässä.
Oli hiljaista kun pääsin vuoteen viereen, vain hengitys kuului hiljaisena. Nostin peittoa, ja mutta pierun hajuhan sieltä heti pelmahti nokille. En lannistunut vaikka telttani romahti.
No ei vaineskaan.
Nostin peittoa, ja mitä näinkään. Hän oli peiton alla alasti jalat kutsuvasti levällään, En tietenkään voinut vastustaa kiusausta, vaan pitihän mirriä silittää. Näin tein, ja häpyhuulia hieroskelin hitaasti ilman voimakasta kosketusta, kuin silitellen. Se oli kosteana jo valmiiksi, joten enpä yllättynyt kun pimeästä ilmaantui käsi kyrpäni ympärille, ja alkoi hitaasti lypsämään. Siirryimme samaan rytmiin, hyväilimme samaan tahtiin.
Kuulin hänen kysyvän, että mitä haluaisin tehdä hänelle, ja sanovan, että tiesin jo tavatessamme että meillä on paljon hyvää seksiä keskenämme. Hän oli ajatusteni lukija. Olin valmis.
Viimein nuo ihanat tissit olivat edessäni, ja pian huulieni välissä samalla kun työnsin ensimmäistä piirakkaa uuniin. Tätä on odotettu.
Nytpä veistelen omaa ukkelintäni kartanon kammarissa kera rehevän, ei nyt ihan ruustinnan mutta silmänilon kanssa. Liha tykkää läiskyttää vastoin paksua ahteria, se on ihanaa.
Isä taivaallinen Camillo kuorsasi humalaansa, ja uneksi juuri siitä mitä tapahtui muutaman huoneen päässä hänen sijastaan. Ei osunut voitto hänelle mutta varanumero tuli lähelle.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä