Sähköntuotannon omavaraisuus Suomessa on nyt heikko ja samalla myös huoltovarmuus. Eduskunnan kyselytunnilla Ministeri Lintilä kertoi sen olevan reilusti alle 50%. Tietysti OL 3 tulee sitä nostamaan hieman, mutta sitä ennen on talven kylmimmät sääolot ja kulutushuippu. Miten viima vuosina on tilanne mennyt näin surkeaksi.
Sähköntuotannon omavaraisuus.
Anonyymi
35
964
Vastaukset
- Anonyymi
Kiitos siitä viherhomeille persreille, joiden yli-infornaalinen maailmanpelastuksen lasku on SUOMALAISTEN WERONMAKSAJIEN MAKSETTAVANA !!!!!!!!!!!!
- Anonyymi
Heillä on näyttöjen perusteella puolueen politiikka perustunut valheille joita on toistettu kaikissa julkisissa esiintymisissä. Pari vuosikymmentä jankutettiin ydinvoimaa vastaan ja nyt sitä ydinvoiman erinomaisuutta puolletaan jankutuksessa ilmastomuutosta vastaan, koska se on yksin suomalaisten syytä.
- Anonyymi
Omavaisuudesta sähköntuotantolaisten osalta oli täälläkin pitkä ketju menneinä vuosina. Tuotantolaitosten sijainnista Suomessa on muistettava myös huoltovarmuuden tärkeys. Alkutalvi on asiassa taaskin opettanut ja muistuttanut kylmyydellään asian tärkeydestä.
- Anonyymi
Sähköntuotannon omavaraisuuteen ja sen vähäisyyteen herätään aina kun talvella on keskimääräistä kovemmat pakkaset. Nyt vaan lisää kotimaista tuotantoa, joka ei heittele sääolojen ja vuodenaikojen mukana.
- Anonyymi
Jos Lintilä väittää Suomen sähköntuotannon omavaraisuuden olevan vain vähän yli 50 %, on hänen matematiikkaosaamisessaan jotain keskeneräistä!
Kun maan sähkönkulutus enimmän osan ajasta on luokkaa 11000- 13500 MW ja samalla tuontisähkön osuus 1700- 3200 MW niin millä tekniikalla laskemalla tuontisähkön osuus saadaan lähes 50 prosentiksi ja siis omavaraisuus vain hieman yli 50 prosentiksi?
Tilanne toki muuttuu jos omavaraisuus- käsitettä lähestytään huomioiden polttoaineiden tuonti, eihän esim. ydinvoimalapolttoaineita toistaiseksi meillä edes oteta maaperästä pois ja kivihiili ja öljytkin ovat täysin tuontitavaraa, mutta tästä ei kai ollut kyse? Itse asiassa kun pian OL3:n aloittaa tuotannon, em. tavoin asiaa tarkastellen omavaraisuus sen kun laskee...- Anonyymi
Sähköntuotannon omavaraisuus tarkoittaa sähkön tuotantoa. Siis tuotantolaitokset jotka sähköä verkkoon tuottavat. Sähkön tuonti on sen vastapaino vertailussa. En tiedä mistä tilanteesta Lintilä on puhunut, mutta eduskunnan kyselytunnilla hän vastasi aiheesta tehtyyn kysymykseen aivan selvästi ja silloin tuonnin osuus oli huomattava ja Suomea uhkasi sähköpula. Onneksi pakkaset hellitivät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköntuotannon omavaraisuus tarkoittaa sähkön tuotantoa. Siis tuotantolaitokset jotka sähköä verkkoon tuottavat. Sähkön tuonti on sen vastapaino vertailussa. En tiedä mistä tilanteesta Lintilä on puhunut, mutta eduskunnan kyselytunnilla hän vastasi aiheesta tehtyyn kysymykseen aivan selvästi ja silloin tuonnin osuus oli huomattava ja Suomea uhkasi sähköpula. Onneksi pakkaset hellitivät.
Vastasi aivan selvästi vaikka et tiedä edes mistä tilanteesta on puhunut!
Sähköntuonti rajojen yli ja Suomen sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi aivan eri asiaa. Lienet huomannut että sitä sähköntuontia tapahtuu jopa keskikesällä huomattavasti talvikautta pienemmän kulutuksen aikaan, mitähän Lintilä siitä sanoisi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastasi aivan selvästi vaikka et tiedä edes mistä tilanteesta on puhunut!
Sähköntuonti rajojen yli ja Suomen sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi aivan eri asiaa. Lienet huomannut että sitä sähköntuontia tapahtuu jopa keskikesällä huomattavasti talvikautta pienemmän kulutuksen aikaan, mitähän Lintilä siitä sanoisi?Sähkön tuonti ja sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi eri asiaa. Niistä on kinasteltu jo vuosia ja joskus tälläkin palstalla. Jo vuosikymmeniä sitten olen minäkin tiennyt asian ja myöskin tunnen kesä- ja talviaikojen eron tuonnin suhteen. Vuosia sitten oli talvisin sähkölämmitys suurin sähkönkuluttaja yksityistalouksissa, mutta hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois. Myös huoli huoltovarmuudesta on ollut esillä koko tuona aikana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähkön tuonti ja sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi eri asiaa. Niistä on kinasteltu jo vuosia ja joskus tälläkin palstalla. Jo vuosikymmeniä sitten olen minäkin tiennyt asian ja myöskin tunnen kesä- ja talviaikojen eron tuonnin suhteen. Vuosia sitten oli talvisin sähkölämmitys suurin sähkönkuluttaja yksityistalouksissa, mutta hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois. Myös huoli huoltovarmuudesta on ollut esillä koko tuona aikana.
Hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois..
Noin muuten, mikä osa maamme sähkön- ja lämmöntuotannosta tehdään lauhde-j a vastapainevoimalla? Siis esim , juuri nyt,8.1,2022 klo 17:45? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois..
Noin muuten, mikä osa maamme sähkön- ja lämmöntuotannosta tehdään lauhde-j a vastapainevoimalla? Siis esim , juuri nyt,8.1,2022 klo 17:45?Tuoltahan tuon löydät:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Naputtelet vaan haluamasi päivämäärän ja siirrät kellonajan kohdalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuoltahan tuon löydät:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Naputtelet vaan haluamasi päivämäärän ja siirrät kellonajan kohdalle.Ensin tulisi kuitenkin ymmärtää edes mitä tarkoitetaan käsitteillä lauhde- ja/tai vastapainevoimala?
Entä hiilivoima, mitä voimaa se sitten on? Tarkoittaako hiilivoimasta kirjoittava hiilivoimalla kivihiilen polttoa vaiko kaikkia fossiilisia polttoaineita joiden poltosta hiilidioksidia aiheutuu? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensin tulisi kuitenkin ymmärtää edes mitä tarkoitetaan käsitteillä lauhde- ja/tai vastapainevoimala?
Entä hiilivoima, mitä voimaa se sitten on? Tarkoittaako hiilivoimasta kirjoittava hiilivoimalla kivihiilen polttoa vaiko kaikkia fossiilisia polttoaineita joiden poltosta hiilidioksidia aiheutuu?Se on kyllä osittain selitetty tuolla. Lauhdevoimaa ei tällä hetkellä tehdä kuin ydinvoimaloissa. Castapainevoima on eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä. Vastapainevoiman polttoainetta ei ole eritelty.
Hakukoneisto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on kyllä osittain selitetty tuolla. Lauhdevoimaa ei tällä hetkellä tehdä kuin ydinvoimaloissa. Castapainevoima on eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä. Vastapainevoiman polttoainetta ei ole eritelty.
HakukoneistoMutta kun esim. Porin Tahkoluodossa parhaillaan toiminnassa oleva kivihiiltä polttava voimala on kuin onkin lauhdevoimala...
...eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä...ei, vaan mainittu erikseen yhteistuotannolla muualla kuin teollisuudessa tehtävä sähkö ja teollisuuslaitosten yhteydessä olevien voimaloiden niin ikään yhteistuotannolla tehtävä sähkö. Yhteistuotanto tietysti, jookos, tarkoittaa että sähköntuotannon lisäksi tuotetaan kaukolämpöä, teollisuudessa yleensä niinkin että lämpöä ja sähköä tehdään tehtaan tarpeisiin ja mahdollisesti sähköä valtakunnanverkkoon sekä lämpöä kaukolämpönä myös lähiseudulle.
Polttoaineita on useanlaisia koska esim. puunjalostus käyttää hyödyksi omia ns. jäteliemiäänkin, mustalipeää tms. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kun esim. Porin Tahkoluodossa parhaillaan toiminnassa oleva kivihiiltä polttava voimala on kuin onkin lauhdevoimala...
...eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä...ei, vaan mainittu erikseen yhteistuotannolla muualla kuin teollisuudessa tehtävä sähkö ja teollisuuslaitosten yhteydessä olevien voimaloiden niin ikään yhteistuotannolla tehtävä sähkö. Yhteistuotanto tietysti, jookos, tarkoittaa että sähköntuotannon lisäksi tuotetaan kaukolämpöä, teollisuudessa yleensä niinkin että lämpöä ja sähköä tehdään tehtaan tarpeisiin ja mahdollisesti sähköä valtakunnanverkkoon sekä lämpöä kaukolämpönä myös lähiseudulle.
Polttoaineita on useanlaisia koska esim. puunjalostus käyttää hyödyksi omia ns. jäteliemiäänkin, mustalipeää tms.Joo, kommentoin vain sillä tarkkuudella, kuin mitä tuosta sähköjärjestelmän tilasta näkyy. Tahkoluoto voisi näkyä kohdassa muu tuotanto, 180 MW voisi olla luokalleen oikein. Vastapainevoimaahan se ei ole. Yhteistuotanto varmasti raportoituu kokonaan teollisuuden tai kaukolämmön kohdalle, vaikka apulauhduttimet olisivat satunnaisesti käytössä. Mutta ei mennä liialliseen tarkkuuteen.
Hakukoneisto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, kommentoin vain sillä tarkkuudella, kuin mitä tuosta sähköjärjestelmän tilasta näkyy. Tahkoluoto voisi näkyä kohdassa muu tuotanto, 180 MW voisi olla luokalleen oikein. Vastapainevoimaahan se ei ole. Yhteistuotanto varmasti raportoituu kokonaan teollisuuden tai kaukolämmön kohdalle, vaikka apulauhduttimet olisivat satunnaisesti käytössä. Mutta ei mennä liialliseen tarkkuuteen.
HakukoneistoPääasia että sähköntuotanto tuolla Porissa on Suomessa tuotettu eli omavaraista. Näillä pakkasilla ei kaivata häiriöitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, kommentoin vain sillä tarkkuudella, kuin mitä tuosta sähköjärjestelmän tilasta näkyy. Tahkoluoto voisi näkyä kohdassa muu tuotanto, 180 MW voisi olla luokalleen oikein. Vastapainevoimaahan se ei ole. Yhteistuotanto varmasti raportoituu kokonaan teollisuuden tai kaukolämmön kohdalle, vaikka apulauhduttimet olisivat satunnaisesti käytössä. Mutta ei mennä liialliseen tarkkuuteen.
HakukoneistoPieleen menee nyt kaiken aikaa: Yhteistuotanto on esim. kaupunkien voimaloiden sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotantoa, ei sekoiteta siihen teollisuuden vastaavaa tuotantoa joka siis raportoidaan erillisenä vaikka toki samantyyppistä tuotantoa noin lopputuleman kanssa onkin.
Mitä värkkejä ovat tahkoluodon apulauhduttimet? Onko siellä yhteys kaupungin kaukolämpöverkkoon ja mahdollisuus myös kaukolämmöntuotantoon vai mitä nuo ovat? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen menee nyt kaiken aikaa: Yhteistuotanto on esim. kaupunkien voimaloiden sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotantoa, ei sekoiteta siihen teollisuuden vastaavaa tuotantoa joka siis raportoidaan erillisenä vaikka toki samantyyppistä tuotantoa noin lopputuleman kanssa onkin.
Mitä värkkejä ovat tahkoluodon apulauhduttimet? Onko siellä yhteys kaupungin kaukolämpöverkkoon ja mahdollisuus myös kaukolämmöntuotantoon vai mitä nuo ovat?Eipäs nyt sekoiteta. Teollisuuden voimalaitoksilla on mahdollista ajaa sähköä tilanteessa, jossa lämpökuorma on pienempi kuin kattilan kapasiteetti. Tällöin lämpöä ajetaan mereen tai järveen kuten lauhdelaitoksissa. Apulauhduttimet vastaavat vain osaa kattiloiden tehosta. Tahkoluodossa ei ole mitään apulauhduttimia, kun koko teho ajetaan lauhduttimiin. Sieltä ei minun tietoni mukaan myöskään yhteyttä kaukolämpöverkkoon.
Hakukoneisto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipäs nyt sekoiteta. Teollisuuden voimalaitoksilla on mahdollista ajaa sähköä tilanteessa, jossa lämpökuorma on pienempi kuin kattilan kapasiteetti. Tällöin lämpöä ajetaan mereen tai järveen kuten lauhdelaitoksissa. Apulauhduttimet vastaavat vain osaa kattiloiden tehosta. Tahkoluodossa ei ole mitään apulauhduttimia, kun koko teho ajetaan lauhduttimiin. Sieltä ei minun tietoni mukaan myöskään yhteyttä kaukolämpöverkkoon.
HakukoneistoVäärin meni jälleen: Teollisuuden voimaloilla tehdään sähköä jos ne on sitä varten rakennettu, eli jos niissä kehitetään tulistettua höyryä ja niissä on generaattori! Lämpöä voidaan johtaa mereen/järveen tilanteissa joissa esim. sähkön hinta on niin korkea että sellainen toiminta ion taloudellisesti kannattavaa mutta harvoinpa niin tapahtuu. Noin voidaan menetellä sekä teollisuuden yhteydessä olevilla voimaloilla että yhteistuotannossa olevilla voimaloilla.
Muistetaan nyt että esim. Fingridin sivuilla yhteistuotannosta saatu lämpö ja teollisuuden voimaloista saatu lämpö on kirjattu erilleen vaikka molemmat ovat käytännössä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja vastapainevoimaa. Em. eron hoksaaminen taitaa olla vaikeaa...
Esim. 10.1.22 klo 12:55 täällä kirjoittanut vaikuttaa olevan aika pihalla asioista. Hän mm. keksi käsitteen apulauhdutin vaikka sellaisia ei käytännössä ole, ei edes siellä Tahkoluodon lauhdevoimalassa jonka nimellisteho on noin 560 MW ja mereen lauhdutettava lämpöteho tällöin reilut 800 MW, eli voimalan polttoaineteho noin 1360 MW! Koko voimalan polttoaineteho voidaan tarvittaessa johtaa mereen, sellainen voi hetkellisesti olla tarpeen esim. höyryturbiinin täyden tehon pikasulussa jolloin höyry johdetaan ohituksen kautta suoraan lauhduttimeen eikä siitä silloin poistu turbiinin käyttämiseen kuluva entalpia...Tuollainen käyttöhäiriö voi joskus sattua vaikkapa sähköverkossa tapahtuneen jänniteheilahduksen tms. aiheuttamana, generaattori laukeaa pois verkosta, höyryturbiinin pikasulkuventtiilit sulkeutuvat ja ohitus suoraan lauhduttimeen avautuu jne. Tosin millään "apulauhduttimilla" siinä ei palata kun sellaisia ei ole... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääasia että sähköntuotanto tuolla Porissa on Suomessa tuotettu eli omavaraista. Näillä pakkasilla ei kaivata häiriöitä.
Pori taitaa olla sähköntuotannon suhteen kaikkea muuta kuin omavarainen. Aittaluodon pikkuinen vanha turpiinikin poistettiin käytöstä ja Tahkoluodon isomman voimalan omistavat Fortum ja TVO, ei se mitään omavaraisuutta Poriin tuo ja sitä paitsi sekin poistuu näillä hetkillä aktiivikäytöstä ja siirtyy kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteiskunnan kustantamaan varallaoloreserviin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin meni jälleen: Teollisuuden voimaloilla tehdään sähköä jos ne on sitä varten rakennettu, eli jos niissä kehitetään tulistettua höyryä ja niissä on generaattori! Lämpöä voidaan johtaa mereen/järveen tilanteissa joissa esim. sähkön hinta on niin korkea että sellainen toiminta ion taloudellisesti kannattavaa mutta harvoinpa niin tapahtuu. Noin voidaan menetellä sekä teollisuuden yhteydessä olevilla voimaloilla että yhteistuotannossa olevilla voimaloilla.
Muistetaan nyt että esim. Fingridin sivuilla yhteistuotannosta saatu lämpö ja teollisuuden voimaloista saatu lämpö on kirjattu erilleen vaikka molemmat ovat käytännössä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja vastapainevoimaa. Em. eron hoksaaminen taitaa olla vaikeaa...
Esim. 10.1.22 klo 12:55 täällä kirjoittanut vaikuttaa olevan aika pihalla asioista. Hän mm. keksi käsitteen apulauhdutin vaikka sellaisia ei käytännössä ole, ei edes siellä Tahkoluodon lauhdevoimalassa jonka nimellisteho on noin 560 MW ja mereen lauhdutettava lämpöteho tällöin reilut 800 MW, eli voimalan polttoaineteho noin 1360 MW! Koko voimalan polttoaineteho voidaan tarvittaessa johtaa mereen, sellainen voi hetkellisesti olla tarpeen esim. höyryturbiinin täyden tehon pikasulussa jolloin höyry johdetaan ohituksen kautta suoraan lauhduttimeen eikä siitä silloin poistu turbiinin käyttämiseen kuluva entalpia...Tuollainen käyttöhäiriö voi joskus sattua vaikkapa sähköverkossa tapahtuneen jänniteheilahduksen tms. aiheuttamana, generaattori laukeaa pois verkosta, höyryturbiinin pikasulkuventtiilit sulkeutuvat ja ohitus suoraan lauhduttimeen avautuu jne. Tosin millään "apulauhduttimilla" siinä ei palata kun sellaisia ei ole...En kyllä keksinyt tuota käsitettä. Lainaan tässä nyt vaikka VilleTapalisen diplomityötä:
"3.3 Apulauhdutin
Apulauhdutin on lämmönsiirrin, jolla voidaan ulospuhallusventtiilin tapaan lisätä lämmön
kulutusta. Näin halutaan tehdä esimerkiksi, kun halutaan maksimoida vastapaineturbiinille
menevän tuorehöyryn määrä, vaikka vastapainehöyryn kulutus ei ole yhtä suuri. Sitä
käytetään myös tilanteissa, joissa höyryn kulutus alittaa kattilan minimikuorman.
Apulauhduttimessa höyry lauhdutetaan jäähdytysilman tai veden avulla ja lauhde saadaan
talteen ja palautettua kiertoon. Lämmitettyä vettä voidaan myös hyödyntää eri kohteissa."
Googlehaku antaa kyllä useita muitakin linkkejä.
Kuten aikaisemmin sanoin, lauhdelaitoksissa ei tietenkään kyseisiä laitteita ole, koska koko lämpöteho voidaan lauhduttaa ihan niinkuin on suunniteltu.
Mielestäni kumminkaan tämä palsta ei ole järkevä ympäristö keskustella teknisistä yksityiskohdista. Siihen esim "Masinistit" on paljon parempi paikka.
Hakukoneisto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pori taitaa olla sähköntuotannon suhteen kaikkea muuta kuin omavarainen. Aittaluodon pikkuinen vanha turpiinikin poistettiin käytöstä ja Tahkoluodon isomman voimalan omistavat Fortum ja TVO, ei se mitään omavaraisuutta Poriin tuo ja sitä paitsi sekin poistuu näillä hetkillä aktiivikäytöstä ja siirtyy kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteiskunnan kustantamaan varallaoloreserviin.
Suomen sähköntuotannon omavaraisuus edellyttää että sähköä tuotetaan Suomessa sijaitsevassa voimalaitoksessa. Ihan sama mikä on omistaja, oli se sitten Fortum, TVO tai mikä tahansa. Tuonti on sitä kun sähköä tuodaan rajan yli. Suomessa on useita kuntia ja kaupunkeja joissa ei ole voimalaitosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En kyllä keksinyt tuota käsitettä. Lainaan tässä nyt vaikka VilleTapalisen diplomityötä:
"3.3 Apulauhdutin
Apulauhdutin on lämmönsiirrin, jolla voidaan ulospuhallusventtiilin tapaan lisätä lämmön
kulutusta. Näin halutaan tehdä esimerkiksi, kun halutaan maksimoida vastapaineturbiinille
menevän tuorehöyryn määrä, vaikka vastapainehöyryn kulutus ei ole yhtä suuri. Sitä
käytetään myös tilanteissa, joissa höyryn kulutus alittaa kattilan minimikuorman.
Apulauhduttimessa höyry lauhdutetaan jäähdytysilman tai veden avulla ja lauhde saadaan
talteen ja palautettua kiertoon. Lämmitettyä vettä voidaan myös hyödyntää eri kohteissa."
Googlehaku antaa kyllä useita muitakin linkkejä.
Kuten aikaisemmin sanoin, lauhdelaitoksissa ei tietenkään kyseisiä laitteita ole, koska koko lämpöteho voidaan lauhduttaa ihan niinkuin on suunniteltu.
Mielestäni kumminkaan tämä palsta ei ole järkevä ympäristö keskustella teknisistä yksityiskohdista. Siihen esim "Masinistit" on paljon parempi paikka.
HakukoneistoOlen työskennellyt neljällä maamme suurimpiin lukeutuvalla voimalalla, ydinvoimalat poisluettuna, ja parilla pienemmällä eli ehkä keskisuuriin kuuluvalla voimalalla enkä missään noissa sen paremmin kuin opiskeluissani ja opintojeni päivityksessä tms. ole törmännyt apulauhdutin- käsitteeseen.
Puunjalostusteollisuuden yhteydessä olevia juttuja en niin hyvin tunne, jos siellä sitten näitä on niin sitten on, olkoot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen työskennellyt neljällä maamme suurimpiin lukeutuvalla voimalalla, ydinvoimalat poisluettuna, ja parilla pienemmällä eli ehkä keskisuuriin kuuluvalla voimalalla enkä missään noissa sen paremmin kuin opiskeluissani ja opintojeni päivityksessä tms. ole törmännyt apulauhdutin- käsitteeseen.
Puunjalostusteollisuuden yhteydessä olevia juttuja en niin hyvin tunne, jos siellä sitten näitä on niin sitten on, olkoot.Juttu lähti siitä, että totesin Fingridin varmaan raportoivan kaiken teollisuuden voimalaitosten ja kaukolämpölaitosten tuotannon yhteistuotannoksi, vaikka siinä olisi lauhdeajoa seassa. Merkityksetön yksityiskohta, ei kannata kinata.
Hakukoneisto - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juttu lähti siitä, että totesin Fingridin varmaan raportoivan kaiken teollisuuden voimalaitosten ja kaukolämpölaitosten tuotannon yhteistuotannoksi, vaikka siinä olisi lauhdeajoa seassa. Merkityksetön yksityiskohta, ei kannata kinata.
HakukoneistoÄlä sitten kinaa!
Pitää tehdä lisää YDINVOIMAA
Sähkö on EU:n kulutushuippujen aikana hieno ulkomaankaupan vienti tuote. Mehän siis olemme samassa verkossa noiden EU:n merkittävimpien sähkön kuluttajien kanssa. Ydinvoima lienee ainut tapa tuottaa kalliin energian aikana merkittävä määrä sähköä ja ainakin osan siitä voisi myydä ulos huippu hinnalla. Ydinvoimalan huoltoseisokki kesällä halvan energian aikaan ei olisi iso asia vuotuisessa budjetissa
Saksa ja Ruotsi riisuvat ydinvoimaa ja Saksa vieläpä energiantuotantonsa runkoa eli hiilivoimaa. Molemmissa maissa on osin purettu tuota vihreiden idioottimaista ydinvoiman kieltoa mutta toimivia ydinlaitoksia ajetaan alas.
Hommataan sitten sellaiset laitokset joiden kontrolli on tilaajalla täällä suomessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että noita venäjän laitoksia tänne ei tarvita.
Meillä on nyt laitoksen tilaaminen ja rakennusvalvonta todella hyvällä osaamisella.
Esimerkiksi Areva pystyisi nyt toimittamaan meille Suomen säädökset täyttävän laitoksen ilman aikaa vievää uuden oppimista..- Anonyymi
Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. Käytäntö on osoittanut että edes jo rakennettujen voimaloiden roikottaminen valmiudessa odottamassa em. mahdollista lyhyttä satunnaista käyttötarvetta ei ole kannattavaa ja siksi useita toimintakuntoisia lauhdevoimaloita onkin jo lopetettu ja purettukin pois (Inkoo 1000 MW, purettu, Kristiinankaupunki noin 300 MW, purkupäätös jne. jne.) Porin Tahkoluodossa lähes 600 MW tehoa jää pois käytöstä ja välttää toistaiseksi purkupäätöksen vain koska valtio maksaa omistajalle seuraavat kaksi vuotta voimalan pitämisestä reservissä...
Eli ajatuksesi ja ideasi juuri kulutushuipuilla rahastavien voimaloiden rakentamisesta ei voisi enempää epätodellisuudessa viihtyvää haihattelua olla! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. Käytäntö on osoittanut että edes jo rakennettujen voimaloiden roikottaminen valmiudessa odottamassa em. mahdollista lyhyttä satunnaista käyttötarvetta ei ole kannattavaa ja siksi useita toimintakuntoisia lauhdevoimaloita onkin jo lopetettu ja purettukin pois (Inkoo 1000 MW, purettu, Kristiinankaupunki noin 300 MW, purkupäätös jne. jne.) Porin Tahkoluodossa lähes 600 MW tehoa jää pois käytöstä ja välttää toistaiseksi purkupäätöksen vain koska valtio maksaa omistajalle seuraavat kaksi vuotta voimalan pitämisestä reservissä...
Eli ajatuksesi ja ideasi juuri kulutushuipuilla rahastavien voimaloiden rakentamisesta ei voisi enempää epätodellisuudessa viihtyvää haihattelua olla!Euroopassa kohta sellainen tilanne että sähköpula uhkaa varsinkin talvisin. Silloin pitäisi olla reserviä jolla voisi tuota pulaa rahastaa. Ei meidän ole pakko olla tyhmiä jos puoli Eurooppaa sitä olisi.
Anonyymi kirjoitti:
Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. Käytäntö on osoittanut että edes jo rakennettujen voimaloiden roikottaminen valmiudessa odottamassa em. mahdollista lyhyttä satunnaista käyttötarvetta ei ole kannattavaa ja siksi useita toimintakuntoisia lauhdevoimaloita onkin jo lopetettu ja purettukin pois (Inkoo 1000 MW, purettu, Kristiinankaupunki noin 300 MW, purkupäätös jne. jne.) Porin Tahkoluodossa lähes 600 MW tehoa jää pois käytöstä ja välttää toistaiseksi purkupäätöksen vain koska valtio maksaa omistajalle seuraavat kaksi vuotta voimalan pitämisestä reservissä...
Eli ajatuksesi ja ideasi juuri kulutushuipuilla rahastavien voimaloiden rakentamisesta ei voisi enempää epätodellisuudessa viihtyvää haihattelua olla!"Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. "
Ei kai kukaan ehdota, että ydinvoimala rakennetaan kulutushuippuja varten. Sitä varten on ihan eri voimalatyypit.
Ydinvoimalan viereen on fiksua rakentaa vaikkapa vety-laitos. Sähkön hinnan ollessa alimmillaan kannattaa ohjata ydinlaitoksen säköä tuon vety-laitoksen pyörittämiseen.
Tuotetun vedyn varastointi on helppoa verrattuna sähkön varastointiin. Vedylle löytyy tulevaisuudessa paljon käyttöä kiitos jo 2020-tekniikalla vetypolttokojen avulla tehty sähkö. Tulevaisuudessa vedyn käyttötapoja tulee lisää.
Uuden ydinvoimalan tullessa voidaan ajaa alas useita muita ei hiilineutraaleja, huonomman hyötysuhteen voimalaitoksia.
Lisää ydinvoimaa paikkaamaan tulevaisuuden rahoitusvajetta.
- Anonyymi
Ensi talvena sähköntuotannossa ollaan omavaraisia JOS vain tuulee. Mutta tuontiin menee JOS ei tuule. Se on edelleen sattumista kiinni että sattumasähköä olisi.
- Anonyymi
Sattumaa se on ollut omavaraistuotankin viime aikoina. Muutaman voimalan huolto ja tyyni keli samaan aikaan. Pörssisähkö pomppasi.
- Anonyymi
Älä luota, että hallitus turvaa energian.
https://www.youtube.com/watch?v=52tzT09z81E
Aggis kauppias tekee tiliä. - Anonyymi
Tuulivoimalat on per seestä. Suomalaiset veronmaksajat ovat nyt tuulten armoilla. Jos tuulee, saadaan kohtuuhintaista sähköä poislukien siirtohonnat. Jos ei tuule, maksetaan kuin sotaakäyvässä maassa. Talvella maksetaan joka tapauksessa plajon , tuulee tai ei tuule. Jos naapurissa rikkoontuu ydinvoimala, suomalaiset maksavat senkin.
- Anonyymi
Tuleva talvi nähtävästi paras sähköntuotannon omavaraisuuden suhteen pitkiin aikoihin. Ydinvoimaa riittää ja myös vesivarastot mahdollistavat tuotannon vesivoimaloissa. Sattuneista syistä aurinkoenergia pienimmillään ja sattumaenergia matalapaineista hyötyvä. Tyyni pakkaskeli haitallisin.
- Anonyymi
Ikävä kyllä vihreät on ajamassa vesivoimalat alas, vaikka se on kaikkein vihreintä energiaa. Heinävedellä pakkalan voimala, simpeleellä 4 hiitkosken vomalaa. Ja eilisestä hesrista luin, että loviisan ydinvoimalan polttoaine tulee venäjältä.
- Anonyymi
Ei vihreitä puolueena kukaan enään ota vakavasti. Ei ainakaan energia-alalla olevat. Aurinkoenergia on se mitä nyt rakennetaan lisää, mutta tuo talviaika pimeänä pitäisi saada jollain tapaa pois.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881184
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511016En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse50701Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14700Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287685- 60674
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107660En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42614Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57602Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?35585