Sähköntuotannon omavaraisuus.

Sähköntuotannon omavaraisuus tarkoittaa sähkön tuotantoa. Siis tuotantolaitokset jotka sähköä verkkoon tuottavat. Sähkön tuonti on sen vastapaino vertailussa. En tiedä mistä tilanteesta Lintilä on puhunut, mutta eduskunnan kyselytunnilla hän vastasi aiheesta tehtyyn kysymykseen aivan selvästi ja silloin tuonnin osuus oli huomattava ja Suomea uhkasi sähköpula. Onneksi pakkaset hellitivät.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköntuotannon omavaraisuus tarkoittaa sähkön tuotantoa. Siis tuotantolaitokset jotka sähköä verkkoon tuottavat. Sähkön tuonti on sen vastapaino vertailussa. En tiedä mistä tilanteesta Lintilä on puhunut, mutta eduskunnan kyselytunnilla hän vastasi aiheesta tehtyyn kysymykseen aivan selvästi ja silloin tuonnin osuus oli huomattava ja Suomea uhkasi sähköpula. Onneksi pakkaset hellitivät.

Lue lisää

Vastasi aivan selvästi vaikka et tiedä edes mistä tilanteesta on puhunut!
Sähköntuonti rajojen yli ja Suomen sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi aivan eri asiaa. Lienet huomannut että sitä sähköntuontia tapahtuu jopa keskikesällä huomattavasti talvikautta pienemmän kulutuksen aikaan, mitähän Lintilä siitä sanoisi?

Anonyymi kirjoitti:

Vastasi aivan selvästi vaikka et tiedä edes mistä tilanteesta on puhunut!
Sähköntuonti rajojen yli ja Suomen sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi aivan eri asiaa. Lienet huomannut että sitä sähköntuontia tapahtuu jopa keskikesällä huomattavasti talvikautta pienemmän kulutuksen aikaan, mitähän Lintilä siitä sanoisi?

Lue lisää

Sähkön tuonti ja sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi eri asiaa. Niistä on kinasteltu jo vuosia ja joskus tälläkin palstalla. Jo vuosikymmeniä sitten olen minäkin tiennyt asian ja myöskin tunnen kesä- ja talviaikojen eron tuonnin suhteen. Vuosia sitten oli talvisin sähkölämmitys suurin sähkönkuluttaja yksityistalouksissa, mutta hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois. Myös huoli huoltovarmuudesta on ollut esillä koko tuona aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkön tuonti ja sähköntuotannon omavaraisuus ovat kaksi eri asiaa. Niistä on kinasteltu jo vuosia ja joskus tälläkin palstalla. Jo vuosikymmeniä sitten olen minäkin tiennyt asian ja myöskin tunnen kesä- ja talviaikojen eron tuonnin suhteen. Vuosia sitten oli talvisin sähkölämmitys suurin sähkönkuluttaja yksityistalouksissa, mutta hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois. Myös huoli huoltovarmuudesta on ollut esillä koko tuona aikana.

Lue lisää

Hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois..
Noin muuten, mikä osa maamme sähkön- ja lämmöntuotannosta tehdään lauhde-j a vastapainevoimalla? Siis esim , juuri nyt,8.1,2022 klo 17:45?

Anonyymi kirjoitti:

Hiilivoiman suuri osuus sähköntuotannossa kompensoi paljon tuontia pois..
Noin muuten, mikä osa maamme sähkön- ja lämmöntuotannosta tehdään lauhde-j a vastapainevoimalla? Siis esim , juuri nyt,8.1,2022 klo 17:45?

Lue lisää

Tuoltahan tuon löydät:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Naputtelet vaan haluamasi päivämäärän ja siirrät kellonajan kohdalle.

Anonyymi kirjoitti:

Tuoltahan tuon löydät:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Naputtelet vaan haluamasi päivämäärän ja siirrät kellonajan kohdalle.

Lue lisää

Ensin tulisi kuitenkin ymmärtää edes mitä tarkoitetaan käsitteillä lauhde- ja/tai vastapainevoimala?
Entä hiilivoima, mitä voimaa se sitten on? Tarkoittaako hiilivoimasta kirjoittava hiilivoimalla kivihiilen polttoa vaiko kaikkia fossiilisia polttoaineita joiden poltosta hiilidioksidia aiheutuu?

Anonyymi kirjoitti:

Ensin tulisi kuitenkin ymmärtää edes mitä tarkoitetaan käsitteillä lauhde- ja/tai vastapainevoimala?
Entä hiilivoima, mitä voimaa se sitten on? Tarkoittaako hiilivoimasta kirjoittava hiilivoimalla kivihiilen polttoa vaiko kaikkia fossiilisia polttoaineita joiden poltosta hiilidioksidia aiheutuu?

Lue lisää

Se on kyllä osittain selitetty tuolla. Lauhdevoimaa ei tällä hetkellä tehdä kuin ydinvoimaloissa. Castapainevoima on eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä. Vastapainevoiman polttoainetta ei ole eritelty.

Hakukoneisto

Anonyymi kirjoitti:

Se on kyllä osittain selitetty tuolla. Lauhdevoimaa ei tällä hetkellä tehdä kuin ydinvoimaloissa. Castapainevoima on eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä. Vastapainevoiman polttoainetta ei ole eritelty.

Hakukoneisto

Lue lisää

Mutta kun esim. Porin Tahkoluodossa parhaillaan toiminnassa oleva kivihiiltä polttava voimala on kuin onkin lauhdevoimala...
...eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä...ei, vaan mainittu erikseen yhteistuotannolla muualla kuin teollisuudessa tehtävä sähkö ja teollisuuslaitosten yhteydessä olevien voimaloiden niin ikään yhteistuotannolla tehtävä sähkö. Yhteistuotanto tietysti, jookos, tarkoittaa että sähköntuotannon lisäksi tuotetaan kaukolämpöä, teollisuudessa yleensä niinkin että lämpöä ja sähköä tehdään tehtaan tarpeisiin ja mahdollisesti sähköä valtakunnanverkkoon sekä lämpöä kaukolämpönä myös lähiseudulle.
Polttoaineita on useanlaisia koska esim. puunjalostus käyttää hyödyksi omia ns. jäteliemiäänkin, mustalipeää tms.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun esim. Porin Tahkoluodossa parhaillaan toiminnassa oleva kivihiiltä polttava voimala on kuin onkin lauhdevoimala...
...eritelty kaukolämmön ja teollisuuden yhteydessä...ei, vaan mainittu erikseen yhteistuotannolla muualla kuin teollisuudessa tehtävä sähkö ja teollisuuslaitosten yhteydessä olevien voimaloiden niin ikään yhteistuotannolla tehtävä sähkö. Yhteistuotanto tietysti, jookos, tarkoittaa että sähköntuotannon lisäksi tuotetaan kaukolämpöä, teollisuudessa yleensä niinkin että lämpöä ja sähköä tehdään tehtaan tarpeisiin ja mahdollisesti sähköä valtakunnanverkkoon sekä lämpöä kaukolämpönä myös lähiseudulle.
Polttoaineita on useanlaisia koska esim. puunjalostus käyttää hyödyksi omia ns. jäteliemiäänkin, mustalipeää tms.

Lue lisää

Joo, kommentoin vain sillä tarkkuudella, kuin mitä tuosta sähköjärjestelmän tilasta näkyy. Tahkoluoto voisi näkyä kohdassa muu tuotanto, 180 MW voisi olla luokalleen oikein. Vastapainevoimaahan se ei ole. Yhteistuotanto varmasti raportoituu kokonaan teollisuuden tai kaukolämmön kohdalle, vaikka apulauhduttimet olisivat satunnaisesti käytössä. Mutta ei mennä liialliseen tarkkuuteen.

Hakukoneisto

Anonyymi kirjoitti:

Joo, kommentoin vain sillä tarkkuudella, kuin mitä tuosta sähköjärjestelmän tilasta näkyy. Tahkoluoto voisi näkyä kohdassa muu tuotanto, 180 MW voisi olla luokalleen oikein. Vastapainevoimaahan se ei ole. Yhteistuotanto varmasti raportoituu kokonaan teollisuuden tai kaukolämmön kohdalle, vaikka apulauhduttimet olisivat satunnaisesti käytössä. Mutta ei mennä liialliseen tarkkuuteen.

Hakukoneisto

Lue lisää

Pääasia että sähköntuotanto tuolla Porissa on Suomessa tuotettu eli omavaraista. Näillä pakkasilla ei kaivata häiriöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, kommentoin vain sillä tarkkuudella, kuin mitä tuosta sähköjärjestelmän tilasta näkyy. Tahkoluoto voisi näkyä kohdassa muu tuotanto, 180 MW voisi olla luokalleen oikein. Vastapainevoimaahan se ei ole. Yhteistuotanto varmasti raportoituu kokonaan teollisuuden tai kaukolämmön kohdalle, vaikka apulauhduttimet olisivat satunnaisesti käytössä. Mutta ei mennä liialliseen tarkkuuteen.

Hakukoneisto

Lue lisää

Pieleen menee nyt kaiken aikaa: Yhteistuotanto on esim. kaupunkien voimaloiden sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotantoa, ei sekoiteta siihen teollisuuden vastaavaa tuotantoa joka siis raportoidaan erillisenä vaikka toki samantyyppistä tuotantoa noin lopputuleman kanssa onkin.
Mitä värkkejä ovat tahkoluodon apulauhduttimet? Onko siellä yhteys kaupungin kaukolämpöverkkoon ja mahdollisuus myös kaukolämmöntuotantoon vai mitä nuo ovat?

Anonyymi kirjoitti:

Pieleen menee nyt kaiken aikaa: Yhteistuotanto on esim. kaupunkien voimaloiden sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotantoa, ei sekoiteta siihen teollisuuden vastaavaa tuotantoa joka siis raportoidaan erillisenä vaikka toki samantyyppistä tuotantoa noin lopputuleman kanssa onkin.
Mitä värkkejä ovat tahkoluodon apulauhduttimet? Onko siellä yhteys kaupungin kaukolämpöverkkoon ja mahdollisuus myös kaukolämmöntuotantoon vai mitä nuo ovat?

Lue lisää

Eipäs nyt sekoiteta. Teollisuuden voimalaitoksilla on mahdollista ajaa sähköä tilanteessa, jossa lämpökuorma on pienempi kuin kattilan kapasiteetti. Tällöin lämpöä ajetaan mereen tai järveen kuten lauhdelaitoksissa. Apulauhduttimet vastaavat vain osaa kattiloiden tehosta. Tahkoluodossa ei ole mitään apulauhduttimia, kun koko teho ajetaan lauhduttimiin. Sieltä ei minun tietoni mukaan myöskään yhteyttä kaukolämpöverkkoon.

Hakukoneisto

Anonyymi kirjoitti:

Eipäs nyt sekoiteta. Teollisuuden voimalaitoksilla on mahdollista ajaa sähköä tilanteessa, jossa lämpökuorma on pienempi kuin kattilan kapasiteetti. Tällöin lämpöä ajetaan mereen tai järveen kuten lauhdelaitoksissa. Apulauhduttimet vastaavat vain osaa kattiloiden tehosta. Tahkoluodossa ei ole mitään apulauhduttimia, kun koko teho ajetaan lauhduttimiin. Sieltä ei minun tietoni mukaan myöskään yhteyttä kaukolämpöverkkoon.

Hakukoneisto

Lue lisää

Väärin meni jälleen: Teollisuuden voimaloilla tehdään sähköä jos ne on sitä varten rakennettu, eli jos niissä kehitetään tulistettua höyryä ja niissä on generaattori! Lämpöä voidaan johtaa mereen/järveen tilanteissa joissa esim. sähkön hinta on niin korkea että sellainen toiminta ion taloudellisesti kannattavaa mutta harvoinpa niin tapahtuu. Noin voidaan menetellä sekä teollisuuden yhteydessä olevilla voimaloilla että yhteistuotannossa olevilla voimaloilla.
Muistetaan nyt että esim. Fingridin sivuilla yhteistuotannosta saatu lämpö ja teollisuuden voimaloista saatu lämpö on kirjattu erilleen vaikka molemmat ovat käytännössä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja vastapainevoimaa. Em. eron hoksaaminen taitaa olla vaikeaa...
Esim. 10.1.22 klo 12:55 täällä kirjoittanut vaikuttaa olevan aika pihalla asioista. Hän mm. keksi käsitteen apulauhdutin vaikka sellaisia ei käytännössä ole, ei edes siellä Tahkoluodon lauhdevoimalassa jonka nimellisteho on noin 560 MW ja mereen lauhdutettava lämpöteho tällöin reilut 800 MW, eli voimalan polttoaineteho noin 1360 MW! Koko voimalan polttoaineteho voidaan tarvittaessa johtaa mereen, sellainen voi hetkellisesti olla tarpeen esim. höyryturbiinin täyden tehon pikasulussa jolloin höyry johdetaan ohituksen kautta suoraan lauhduttimeen eikä siitä silloin poistu turbiinin käyttämiseen kuluva entalpia...Tuollainen käyttöhäiriö voi joskus sattua vaikkapa sähköverkossa tapahtuneen jänniteheilahduksen tms. aiheuttamana, generaattori laukeaa pois verkosta, höyryturbiinin pikasulkuventtiilit sulkeutuvat ja ohitus suoraan lauhduttimeen avautuu jne. Tosin millään "apulauhduttimilla" siinä ei palata kun sellaisia ei ole...

Anonyymi kirjoitti:

Pääasia että sähköntuotanto tuolla Porissa on Suomessa tuotettu eli omavaraista. Näillä pakkasilla ei kaivata häiriöitä.

Pori taitaa olla sähköntuotannon suhteen kaikkea muuta kuin omavarainen. Aittaluodon pikkuinen vanha turpiinikin poistettiin käytöstä ja Tahkoluodon isomman voimalan omistavat Fortum ja TVO, ei se mitään omavaraisuutta Poriin tuo ja sitä paitsi sekin poistuu näillä hetkillä aktiivikäytöstä ja siirtyy kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteiskunnan kustantamaan varallaoloreserviin.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin meni jälleen: Teollisuuden voimaloilla tehdään sähköä jos ne on sitä varten rakennettu, eli jos niissä kehitetään tulistettua höyryä ja niissä on generaattori! Lämpöä voidaan johtaa mereen/järveen tilanteissa joissa esim. sähkön hinta on niin korkea että sellainen toiminta ion taloudellisesti kannattavaa mutta harvoinpa niin tapahtuu. Noin voidaan menetellä sekä teollisuuden yhteydessä olevilla voimaloilla että yhteistuotannossa olevilla voimaloilla.
Muistetaan nyt että esim. Fingridin sivuilla yhteistuotannosta saatu lämpö ja teollisuuden voimaloista saatu lämpö on kirjattu erilleen vaikka molemmat ovat käytännössä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja vastapainevoimaa. Em. eron hoksaaminen taitaa olla vaikeaa...
Esim. 10.1.22 klo 12:55 täällä kirjoittanut vaikuttaa olevan aika pihalla asioista. Hän mm. keksi käsitteen apulauhdutin vaikka sellaisia ei käytännössä ole, ei edes siellä Tahkoluodon lauhdevoimalassa jonka nimellisteho on noin 560 MW ja mereen lauhdutettava lämpöteho tällöin reilut 800 MW, eli voimalan polttoaineteho noin 1360 MW! Koko voimalan polttoaineteho voidaan tarvittaessa johtaa mereen, sellainen voi hetkellisesti olla tarpeen esim. höyryturbiinin täyden tehon pikasulussa jolloin höyry johdetaan ohituksen kautta suoraan lauhduttimeen eikä siitä silloin poistu turbiinin käyttämiseen kuluva entalpia...Tuollainen käyttöhäiriö voi joskus sattua vaikkapa sähköverkossa tapahtuneen jänniteheilahduksen tms. aiheuttamana, generaattori laukeaa pois verkosta, höyryturbiinin pikasulkuventtiilit sulkeutuvat ja ohitus suoraan lauhduttimeen avautuu jne. Tosin millään "apulauhduttimilla" siinä ei palata kun sellaisia ei ole...

Lue lisää

En kyllä keksinyt tuota käsitettä. Lainaan tässä nyt vaikka VilleTapalisen diplomityötä:

"3.3 Apulauhdutin
Apulauhdutin on lämmönsiirrin, jolla voidaan ulospuhallusventtiilin tapaan lisätä lämmön
kulutusta. Näin halutaan tehdä esimerkiksi, kun halutaan maksimoida vastapaineturbiinille
menevän tuorehöyryn määrä, vaikka vastapainehöyryn kulutus ei ole yhtä suuri. Sitä
käytetään myös tilanteissa, joissa höyryn kulutus alittaa kattilan minimikuorman.
Apulauhduttimessa höyry lauhdutetaan jäähdytysilman tai veden avulla ja lauhde saadaan
talteen ja palautettua kiertoon. Lämmitettyä vettä voidaan myös hyödyntää eri kohteissa."

Googlehaku antaa kyllä useita muitakin linkkejä.

Kuten aikaisemmin sanoin, lauhdelaitoksissa ei tietenkään kyseisiä laitteita ole, koska koko lämpöteho voidaan lauhduttaa ihan niinkuin on suunniteltu.

Mielestäni kumminkaan tämä palsta ei ole järkevä ympäristö keskustella teknisistä yksityiskohdista. Siihen esim "Masinistit" on paljon parempi paikka.

Hakukoneisto

Anonyymi kirjoitti:

Pori taitaa olla sähköntuotannon suhteen kaikkea muuta kuin omavarainen. Aittaluodon pikkuinen vanha turpiinikin poistettiin käytöstä ja Tahkoluodon isomman voimalan omistavat Fortum ja TVO, ei se mitään omavaraisuutta Poriin tuo ja sitä paitsi sekin poistuu näillä hetkillä aktiivikäytöstä ja siirtyy kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteiskunnan kustantamaan varallaoloreserviin.

Lue lisää

Suomen sähköntuotannon omavaraisuus edellyttää että sähköä tuotetaan Suomessa sijaitsevassa voimalaitoksessa. Ihan sama mikä on omistaja, oli se sitten Fortum, TVO tai mikä tahansa. Tuonti on sitä kun sähköä tuodaan rajan yli. Suomessa on useita kuntia ja kaupunkeja joissa ei ole voimalaitosta.

Anonyymi kirjoitti:

En kyllä keksinyt tuota käsitettä. Lainaan tässä nyt vaikka VilleTapalisen diplomityötä:

"3.3 Apulauhdutin
Apulauhdutin on lämmönsiirrin, jolla voidaan ulospuhallusventtiilin tapaan lisätä lämmön
kulutusta. Näin halutaan tehdä esimerkiksi, kun halutaan maksimoida vastapaineturbiinille
menevän tuorehöyryn määrä, vaikka vastapainehöyryn kulutus ei ole yhtä suuri. Sitä
käytetään myös tilanteissa, joissa höyryn kulutus alittaa kattilan minimikuorman.
Apulauhduttimessa höyry lauhdutetaan jäähdytysilman tai veden avulla ja lauhde saadaan
talteen ja palautettua kiertoon. Lämmitettyä vettä voidaan myös hyödyntää eri kohteissa."

Googlehaku antaa kyllä useita muitakin linkkejä.

Kuten aikaisemmin sanoin, lauhdelaitoksissa ei tietenkään kyseisiä laitteita ole, koska koko lämpöteho voidaan lauhduttaa ihan niinkuin on suunniteltu.

Mielestäni kumminkaan tämä palsta ei ole järkevä ympäristö keskustella teknisistä yksityiskohdista. Siihen esim "Masinistit" on paljon parempi paikka.

Hakukoneisto

Lue lisää

Olen työskennellyt neljällä maamme suurimpiin lukeutuvalla voimalalla, ydinvoimalat poisluettuna, ja parilla pienemmällä eli ehkä keskisuuriin kuuluvalla voimalalla enkä missään noissa sen paremmin kuin opiskeluissani ja opintojeni päivityksessä tms. ole törmännyt apulauhdutin- käsitteeseen.
Puunjalostusteollisuuden yhteydessä olevia juttuja en niin hyvin tunne, jos siellä sitten näitä on niin sitten on, olkoot.

Anonyymi kirjoitti:

Olen työskennellyt neljällä maamme suurimpiin lukeutuvalla voimalalla, ydinvoimalat poisluettuna, ja parilla pienemmällä eli ehkä keskisuuriin kuuluvalla voimalalla enkä missään noissa sen paremmin kuin opiskeluissani ja opintojeni päivityksessä tms. ole törmännyt apulauhdutin- käsitteeseen.
Puunjalostusteollisuuden yhteydessä olevia juttuja en niin hyvin tunne, jos siellä sitten näitä on niin sitten on, olkoot.

Lue lisää

Juttu lähti siitä, että totesin Fingridin varmaan raportoivan kaiken teollisuuden voimalaitosten ja kaukolämpölaitosten tuotannon yhteistuotannoksi, vaikka siinä olisi lauhdeajoa seassa. Merkityksetön yksityiskohta, ei kannata kinata.

Hakukoneisto

Anonyymi kirjoitti:

Juttu lähti siitä, että totesin Fingridin varmaan raportoivan kaiken teollisuuden voimalaitosten ja kaukolämpölaitosten tuotannon yhteistuotannoksi, vaikka siinä olisi lauhdeajoa seassa. Merkityksetön yksityiskohta, ei kannata kinata.

Hakukoneisto

Lue lisää

Älä sitten kinaa!

Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. Käytäntö on osoittanut että edes jo rakennettujen voimaloiden roikottaminen valmiudessa odottamassa em. mahdollista lyhyttä satunnaista käyttötarvetta ei ole kannattavaa ja siksi useita toimintakuntoisia lauhdevoimaloita onkin jo lopetettu ja purettukin pois (Inkoo 1000 MW, purettu, Kristiinankaupunki noin 300 MW, purkupäätös jne. jne.) Porin Tahkoluodossa lähes 600 MW tehoa jää pois käytöstä ja välttää toistaiseksi purkupäätöksen vain koska valtio maksaa omistajalle seuraavat kaksi vuotta voimalan pitämisestä reservissä...
Eli ajatuksesi ja ideasi juuri kulutushuipuilla rahastavien voimaloiden rakentamisesta ei voisi enempää epätodellisuudessa viihtyvää haihattelua olla!

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. Käytäntö on osoittanut että edes jo rakennettujen voimaloiden roikottaminen valmiudessa odottamassa em. mahdollista lyhyttä satunnaista käyttötarvetta ei ole kannattavaa ja siksi useita toimintakuntoisia lauhdevoimaloita onkin jo lopetettu ja purettukin pois (Inkoo 1000 MW, purettu, Kristiinankaupunki noin 300 MW, purkupäätös jne. jne.) Porin Tahkoluodossa lähes 600 MW tehoa jää pois käytöstä ja välttää toistaiseksi purkupäätöksen vain koska valtio maksaa omistajalle seuraavat kaksi vuotta voimalan pitämisestä reservissä...
Eli ajatuksesi ja ideasi juuri kulutushuipuilla rahastavien voimaloiden rakentamisesta ei voisi enempää epätodellisuudessa viihtyvää haihattelua olla!

Lue lisää

Euroopassa kohta sellainen tilanne että sähköpula uhkaa varsinkin talvisin. Silloin pitäisi olla reserviä jolla voisi tuota pulaa rahastaa. Ei meidän ole pakko olla tyhmiä jos puoli Eurooppaa sitä olisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. Käytäntö on osoittanut että edes jo rakennettujen voimaloiden roikottaminen valmiudessa odottamassa em. mahdollista lyhyttä satunnaista käyttötarvetta ei ole kannattavaa ja siksi useita toimintakuntoisia lauhdevoimaloita onkin jo lopetettu ja purettukin pois (Inkoo 1000 MW, purettu, Kristiinankaupunki noin 300 MW, purkupäätös jne. jne.) Porin Tahkoluodossa lähes 600 MW tehoa jää pois käytöstä ja välttää toistaiseksi purkupäätöksen vain koska valtio maksaa omistajalle seuraavat kaksi vuotta voimalan pitämisestä reservissä...
Eli ajatuksesi ja ideasi juuri kulutushuipuilla rahastavien voimaloiden rakentamisesta ei voisi enempää epätodellisuudessa viihtyvää haihattelua olla!

Lue lisää

"Ajattelepas loogisesti ja realistisesti: Uusien voimaloiden rakentaminen joidenkin muutaman tunnin, muutaman vuorokauden tai enintään kahden viikon vuosittaisen kulutushuipun takia EI ole kannattavaa. "
Ei kai kukaan ehdota, että ydinvoimala rakennetaan kulutushuippuja varten. Sitä varten on ihan eri voimalatyypit.
Ydinvoimalan viereen on fiksua rakentaa vaikkapa vety-laitos. Sähkön hinnan ollessa alimmillaan kannattaa ohjata ydinlaitoksen säköä tuon vety-laitoksen pyörittämiseen.
Tuotetun vedyn varastointi on helppoa verrattuna sähkön varastointiin. Vedylle löytyy tulevaisuudessa paljon käyttöä kiitos jo 2020-tekniikalla vetypolttokojen avulla tehty sähkö. Tulevaisuudessa vedyn käyttötapoja tulee lisää.
Uuden ydinvoimalan tullessa voidaan ajaa alas useita muita ei hiilineutraaleja, huonomman hyötysuhteen voimalaitoksia.
Lisää ydinvoimaa paikkaamaan tulevaisuuden rahoitusvajetta.

Sattumaa se on ollut omavaraistuotankin viime aikoina. Muutaman voimalan huolto ja tyyni keli samaan aikaan. Pörssisähkö pomppasi.

Ei vihreitä puolueena kukaan enään ota vakavasti. Ei ainakaan energia-alalla olevat. Aurinkoenergia on se mitä nyt rakennetaan lisää, mutta tuo talviaika pimeänä pitäisi saada jollain tapaa pois.