Onko kaverini oikeasti buddhalainen?

Aasiassa valtaosa maallikkobuddhalaisista ei harrasta meditaatiota vaan tekevät muita dharma-harjoituksen muotoja. Buddhalaisuus on levinnyt Suomessa niin vähän, että ne yksittäiset kantasuomalaiset harjoittajat, joita täällä on jäävät helposti yksin. Joillekin se voi olla oma valintakin, buddhalaisuudessa ei edellytetä, että olisi tekemisissä muiden kanssa. Yksi melko yleisesti hyväksytty määritelmä on, että jos henkilö hyväksyy vähintäänkin Buddhan neljä jaloa totuutta ja kokee itse olevansa buddhalainen, niin silloin hän on buddhalainen. Kuulostaa myös siltä, että ystäväsi noudattaa tiettyjä harjoitusohjeita (5 tai 8 precepts), jolloin hän todellakin on buddhalainen.

Voi olla yhteydessä buddhalaisuuteen itseensä. Metsämunkit elää periaatteessa yksin, ja yksinäisyys on korkealle arvostettua, kuten munkkina eläminen.
Kasvissyönti voi johtaa terveydellisiin ongelmiin, josta syystä Dalai Lama syö lihaa joka toinen päivä. Olisi tosin voinut ottaa B12:ta jne., mutta silloin ei vielä niin tiedetty, vaikka brahmiinit kai on kasvissyöjiä.
Ei-vahingoittaminen on vahvimmin jainismia, eikä sillä ei ole korostettua asemaa buddhalaisuudessa.
Buddhalaisuus on ennen kaikkea tie, joka perustuu sisäisen tiedostuksen lisäämiseen, ja on yksi kolmesta hindulaisuuden teistä, joista kaksi muuta ovat palvonnallinen (useimmat buddhalaiset buddhalaisissa maissa; kristityt, muslimit, juutalaiset) ja toimintaan perustuva tie, joka voi olla toiminnan joogia että eettistä elämää, puhdistautumista, tekemistä jumalalle/pyyteettömästi/etiikalle.
Kaikki tiet ovat osin päällekkäisiä, koska mukana osin, ja niitä voi kaikkiakin harjoittaa, ja usein ne myös on samassa paketissa.
Meditatiiviset tiet ei sovi useimmalle persoonalle, saati buddhalaisuuden vaikeudella, kun tarvittava ÄO ei ole useimman ominaisuus, jonka omaaminen ei tosin takaa, ettei tiensä ole palvonnallinen tai eettinen.
Monet ovat tunnedominantteja, jota on siten helppo lähteä käsittelemään ensin, vaikka tiedostus olisikin iso plussa lisänä.
Buddhalaiset ovat ajatuksellisemmin suuntautuneita, ja palvonnallinen että toiminnallinen (eettinen) ovat lisäaspekteja, osin suuntauksesta riippuen (palvonnallinen vain ns. kansanbuddhalaisuudessa), ja ero on osin kuin tieteellä ja uskonnolla.

Palvonnallisen kuuluu tuntea jumaluuksia.
Toiminnallisen (eettisen) kuuluu tuntea etiikkaa.
Tiedostuksellisen kuuluu tuntea meditaatioita.