Lammiharkkojen valuonteloiden kastaminen

Hyviä kysymyksiä Usein rakentajaa ei kiinnosta pidempi aikaiset seuraamukset. Sen tiedän että rakennekosteutta haihtuu vielä ainakin 2 vuoden päästä valmistautumisesta, kun ihmiset jo asuu asunnoissa.
Mutta kosteutta on tietenkin muutenkin kaikkialla ja itse betoni on aivan märkää.
On totta että vettä käytettäessä betoni imeytyy kunnolla rakenteisiin. Usein sekä betoni, että jopa uretaanipinnoille on syytä suihkuttaa vettä, jotta se toimii kunnolla.
Pakkasella vesi on kuten betonikin. Se ei saa jäätyä tietenkään. Jäätynyt kovettumaton betoni on pilalla. Se halkeilee ja ei kestä.

Ensinnäkään en omia valuharkkoprojektejani toteuta talvella. Enkä suosittele kenellekään. Aina on kasteltava niin, että vesiletkumiehellä on vain yhden seinän etumatka. Kerrasta täytee valaen. Vaikka seinä on kasteltu aiheuttaa kerroksittain valaminen poikkeuksetta tyhjää harkon onteloihin. Uretaani liiskaantuu kahden harkon väliin eikä pursua reikiin. Säköputkisto ja rasiat kannattaa ehdottomasti asentaa ennen valua harkkoihin. Siihen tarvitaan asiansa osaava harkkoporukka, mutta tulee takaisin siinä, että aikataulusta jää kuukausi pois ja kymppitonni enemmän euroja käyttöön.

Lammi-runko on valmis vasta vuosien kuluttua, jolloin se saavuttaa koskeustasapainonsa. Se on ominaosuus. Siksi kannattaakin rakentaa se kaksi vuotta taloa ja lämmittää talvet oikein huolella että kosteus poistuu nopeammin. Hyvää kannattaa odottaa.

Mitä järkeä on valaa paikalla onteloita Suomen ilmastossa, jossa on 250 päivää vuodessa kylmä ja 200 päivää sataa taivaalta jotain?

Miksei tilaa lämpimässä sisätilassa tehtaalla tehtyä tasalaatuista betoniseinää? Aikaa ja luultavasti myös rahaa säästty.

Kallis on suhteellista kun paikalle tulee valmis nosturilla paikalle asennettava seinä, vs viikkokausien valuharkkojen pinoaminen ja betonitäytöt ties missä vesi ja räntäsateessa tai kylmässä. Harkkojen pystytysporukka tulee paikalle kun ehtivät eikä ole rokulipäivä. 💸😬

Mitä tulee arkkitehtuuriin ja julkisivuun, elementin voi joko rapata tai muurata päälle tiilijulkisivun. Valmiin seinän rakenne ihan sama kuin harkoissa.

Ja kyllä löytyy toimittajia, jotka toimittavat seinät ja välipohjat ontelolaatasta yläpohjaan saakka.

Itse aion elementeistä talon tehdä lähivuosina ja kilpailuttaa toimittajat. En ole siis myyjä vaan tuleva rakentaja. Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa ihan ylivoimaiselta ratkaisulta.

Ja tietenkin ovet, ikkunat, vesikatto jne pitää tilata muualta, mutta niin ne pitää harkkoratkaisuissakin.

Että harkkotoimittaja toimittas kattopellit, ovet, ikkunat ja vessanpöntöt? Jep jep. Todella järkevää.

Mitä luulet, toimittaako omakustannushintaan ettei ota alihankinnoista provikkaa välistä?

Aivan.

Hyviä kysymyksiä. Kaikista näistä ongelmista pääsee eroon kun tilaa valmiit seinät tehtaalta. Lopputuote on ihan sama, mutta riskit pienenee.

Meidän 2017 valmistunut Lammi kivitalo on osoittautunut sädehometaloksi. Lammi vannoi että talon voisi pinnoittaa heti rakentamisvuotta seuranneena keväänä, mutta näin ei ilmeisesti ollutkaan oikein. Olin huolissani tuosta suojaamattomuudesta ja veden käytöstä jo rakentamisaikana. Pinnoitusten jälkeen sisäilman kosteus oli ainakin ensimmäiset kaksi vuotta 50-70% ja vaatteet alkoivat haista omituiselle. Nyt puolisollani ja toisella lapsellani on todettu hengitystiesairaus ja syyksi arvioidaan talostamme löytyneitä korkeita epäpuhtauksia sisäilmassa. Pinnoitteet pitäisi kuulemma uusia ja osa runkorakenteista. Kustannukset aivan hirvittäviä. Onko kellään tietoa mitä tehdä

Voisitkin tehdä muutaman palstan aktivoinnin tänne KIVITALO- palstalle kun sinulla on noinkin hyvä aihe suorastaan käsillä :-)