Tämän palstan vastauksia lukiessa ja nimenomaan perinnöstä luopumisesta, niin saa käsityksen ettei niistä "papparaisen markoista" pääse eroon millään opilla.
Jos tytär x ei halua roposia, niin pakosta ne siirretään tyttären pojalle tai vieläkin pahempaa tyttären pojatytär saa ne viimeistään. On tää perintökaari kumma. Väen väkisin väännetään ja käännetään, vaikka selväjärkinen X ei halua perintöä. Ei eesh jälkipolvilleen, ts. haluaa irti koko jutusta kaikkinensa.
Ja jos perintökaari jossainmuodossa sen sallisi, niin verottaja ei.
Olisihan pojantyttärenkin (...tyttärenpojan)saada muistoksi papparaisen sotamitali tai joku perintökippo, mutta tällöin (kirjoitusten perusteella) katsotaan perintöön ryhtymisestä ja perintöverot mätkähtää.
Jos tytär x ei halua roposia, niin pakosta ne siirretään tyttären pojalle tai vieläkin pahempaa tyttären pojatytär saa ne viimeistään. On tää perintökaari kumma. Väen väkisin väännetään ja käännetään, vaikka selväjärkinen X ei halua perintöä. Ei eesh jälkipolvilleen, ts. haluaa irti koko jutusta kaikkinensa.
Ja jos perintökaari jossainmuodossa sen sallisi, niin verottaja ei.
Olisihan pojantyttärenkin (...tyttärenpojan)saada muistoksi papparaisen sotamitali tai joku perintökippo, mutta tällöin (kirjoitusten perusteella) katsotaan perintöön ryhtymisestä ja perintöverot mätkähtää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tällä tavoin estetään veronkierto.
On tosiaan ihan x:n oma asia, jos hän ei halua itselleen tulevaa perintöä. X voi kuitenkin päättää vain omista asioistaan eli x:n asia ei ole päättää, mitä hänen jälkeläisensä tai jälkeläisen jälkeläinen haluaa. Anna heidän päättää omasta puolestaan.
Jos x:n jälkeläisen jälkeläinen joutuu maksamaan perinnöstä veroa, niin so what. Jäähän veron suorittamisen jälkeen vielä sitä perintöä jäljelle.
X omistaa jo yli tarpeidensa (peräti rehellisellä työnteolla) ja X:n lapsetkin saavat monet miljoonat isänsä puolelta.
"Papparaisen markat" kuuluvat X:n mielestä sille lähimmäiselle joka pappa-poloista on hoivannut ja huoltanut, ei suinkaan minulle joka ei yhteyttä pitänyt muuten kuin joulu/synttärikortilla ja pari visiteerausta kymmenen vuoden aikana. Et siinä sulle pohtimista.
Minut kasvatettiin työtäpelkäämättömäksi ja omavaraiseksi, EI AHNEEKSI, samoin kasvatan omat lapseni.
Suomen laki näissä asioissa on pers,,,stä, nätimmin ei voi enää sanoa
että alaikäisteni lapseni tulevaisuudesta päätäntävalta on minun ja mieheni, ei valtiovallat ja vielä vähemmän verottajan. Aikuisena päättävät tietenkin itse omasta elämästään.
Alaikäisen lapsen omaisuuden käyttöön on edunvalvojallakin sanansa sanottavana.
Pohdinkin tässä, että onkos tässä nyt mrs x se pappa-poloista hoivannut ja se miljoonien perijä vallan joku muu...
Nice provo.
Ota veikkonen perintö, maksa verot, jotta yhteikuntakin saa jotain tarvitseville ja anna saamasi perintörahat käteen sille papparaista hoitaneelle.
Tässä annoit verottajallekin mitä näytät näykkivän.
testamentin häntä hoivanneen hyväksi, eipä ole sen jälkeen onkelmia.
perintöveroa menee vasta tietystä summasta ja käyttötavarasta ja muusta arvoltaan vähäisestä sitä ei määrätä ollenkaan. hoitotestamentilla voi luovuttaa omaisuutensa henkilölle joka huolehtii vainajasta hänen elinaikanaan ja siihen ei edes lakiosaa kärkkyvät pääse kiinni!