oon ehkä tyhmä ku ajattelen tällasta.. mut pelkään et ku oon niin surullinen ja masentunu et joskus mun itsemurha yritykset onnistuu!!!!! kerran tai pari kertaa oon yrittäny.. yks oli se ku en kestäny sitä ku emmä tiiä.. menin vaan keittiöön ja pistin veitsen vatsaani vasten.. ku rupesin miettii nii en pystynykkään!!! toinen kerta ku sain tietää et SUURI ihastukseni kohde vihaa mua..menin suoneeseeni ja yritin kuristaa itteni..itkin vaan..enkä pystyny tekee sitä!!!! mitä tapahtuu kesälllä..ku en nää sitä? mitä tapahtuu ens vuonna ysin loputtua..ku on vika kerta ku nään sen? pelkään koko ajan et mun elämästä tulee lyhyt.. koska en vaan kestä tätä yksipuolisen rakkauden tuskaa :( en oo kertonu kellekkään näist mun yrityksist..koska niis ei oo mun mielest mitään ylpeilemisen aihetta. mitä voin tehdä miten voin estää itseni tekemästä sitä!? :(
pelkään...
rakastunut..
2164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo oli siinä mielessä hyvin surullista luettavaa että olisin itse voinut kirjoittaa tuon kolmisen vuotta sitten sinun iässäsi. Tuolloin juuri elämäni oli jotenkin niin suoraan santousti helvettiä...paras ystäväni "jätti" minut "kuin nallin kalliolle" ja kaiken lisäksi alkoi kiusaamaan minua ja ilkkumaan minulle, itsetuntoni laski nollaan ja tuosa iäsä asia ei ole mitenkään kiva. noh tuo oli tapahtunut jo kasilla mutta ysillä oli ihan sama juttu. noh ihastuin yhteen poikaan ja lopulta näin hänet toisen tytön kanssa hillumassa ja hyppimäsä mitä onnellisimpana, se sai minut aivan sekaisin, kun olin kertonut pojalle että pidän hänestä. Itkin aivan hillittömästi tuolloin, melkein koko yhdeksännen luokan olin jotenkin niin sekaisin että nyt sitä miettii että miksi. noh nykyään sitten kaikki onkin toisin, elämä loistaa on oma kulta ystäviä ja muutenkin nytten itsemurhayritys tuntuu viimiseltä ajatukselta mitä tässä maailmassa tekisin, tuolloin se tuntui ensimäiseltä, tuli yritettyä kerran :-(. Mutta tyttö hyvä älä masennu ihan kokonaan, kyllä se aurinko sinunkin elämään vielä paistaa kunhan vain jaksat odottaa. =) Oikein paljon tsemppiä elämääs =)
...älä vaan enää uudestaan itsemurhaa yritä!! Sehän on itsekkäin teko täs maailmas, jonka voit tehdä! Ajattele lähimmäisiäs; vanhempias, kavereitas. Ne joutuis kärsimään suunnattomasti sun takias! Mä tiedän, et sä löydät elämääs jonkun pojan, joka on sun arvonen. Ei yhden pojan takia kanntata noin paljon masentua..niitä tulee aina uusia.=) Elämä voi hymyillä jo viikon päästä.=) Mee johonkin paikkaan, mis tapaat uusia ihmisiä, tee rohkeasti uusia tuttavuuksia ja unohda se vanha. Tsemppiä!=)