Mitenkäs se menee,kun kytkee kaksi 12V/60Ah
akkua sarjaan,tuplaantuuko virran määrä?
akkua sarjaan,tuplaantuuko virran määrä?
Akku
Virtaa lisää
286261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Sarjakytkennässä 24v/60Ah
Rinnankytkennässä 12v/120Ah
Ah't ovat kaksinkertaisia kytkentätavasta riippumatta?
Kummaskin tapauksessa on watteja käytettävänä 1440w
Jos mopossa on 6v/4ah akku niin lamppu palaa aivan yhtä kirkkaana ja yhtä kauan kuin 12v/2ah akulla, tietenkin kun kyseessä on 6 ja 12v lamput
liioin volttejakaan. Ah on Ah - pitkittäin tai poikittain - ei se siitä miksikään muutu.
"Ah't ovat kaksinkertaisia kytkentätavasta riippumatta?"
Ei, vaan se menee just noin kun aikaisemmin kirjoitin.
24V ja 1A tekee 24W tehoa.
12V ja 1A tekee 12W tehoa.
Kuten joku jo kirjottikin, 2 akkua
tuottaa kaksinkertaisen TEHON kytkentä-
tavasta riippumatta, voltit
ja amppeerit vain vaihtelevat sen
mukaan miten kytkee.
täällä liikutaan?
Viittaan tuonne aiempaan antamaani kannanottoon.
Ah ovat Ah - aivan samalla tavalla jos on eri vetoisia vesiämpäreitäkin. Ladot sitten niitä pitkin tai poiki.
Ei ole wattien tai volttien kanssa sinällään mitään tekemistä!
12V / 60Ah = 720Wh
ja sarjassa:
24V / 60Ah = 1440Wh
Tehokapasiteetti siis tuplantuu, virtakapasiteetti on edelleen 60Ah.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coulombi
tällä palstalla, "eväillä" ei taida olla eväitä annettu syntyessä, voi v...u, sanon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coulombi
Sarjaankytkettynä virta pysyy samana. Rinnankytkettynä tuplaantuu.
:D
"Viestin tulee sisältää vähintään kolme merkkiä."
jos siihen 6V lamppuun laitat 12V akun niin se lamppu nimenomaan PALAA
Mitä sekoilet?
"Mitenkäs se menee,kun kytkee kaksi 12V/60Ah
akkua sarjaan,tuplaantuuko virran määrä?"
Kysymys on JÄRJETÖN!
jos kytketään kaksi veturia peräkkäin niin tuplaantuuko nopeus?
Riippuu vetureista.
Jos kuorman resistanssi pysyy samana niin kyllä tuplaantuu.
Voi Herran pieksut!
Millaisia autosähkömiehiä olemassa.
Ja suomalaiset muka tietämyksen
mallikansaa.
Uh.
Itsekin ihmettelen miksi kysyjä ilmoittaa ampeeritunnit kun kyselee virrasta. Kapasiteetti ei sellaisenaan kerro mitään akkua kuormittavasta virrasta.
Yksi tomppeliryhmä on lehtien toimittajat. Kerrotaan esim. jossain maassa olevan käytössä 230 voltin virta. Hesarin Torstin palstallakin menivät kerran watit ja kilowatit mukkelis makkelis.
Menee hyvät humalat hukkaan, eikä auta vaikka rautsikasta vääntäisit mallin. Kun ei mene perille niin ei.
Tän porukan pitäisi käydä vielä kouluja ja paljon. Oli se kerran yks autonasentaja kun käänsi pultit poikki kun oli vasenkierteiset ja väitti että niissä oli valmiste vika, ja sanoi että olen sentään jo 25 vuotta tehnyt näitä hommia että kyllä mä osaan, vikaa niissä pulteissa oli. Voi prkl. Tää on vähän sama homma näitten akkujen kanssa.
"As-keetti, anna olla, ei ne ymmärrä.
Menee hyvät humalat hukkaan, eikä auta vaikka rautsikasta vääntäisit mallin. Kun ei mene perille niin ei."
Joo, edes silloin aikoinaan kun toimin
ammattikoulun sähköpuolen ammattiaineiden
opettajana ei tullut tällaista ylihyökyvää
"isken päätäni kallioon" tunnetta.
Mitä kansalle on tapahtunut ?
Olet oikeassa!
Kysymyksen laatimisella voi vaikutta myös vastausten oikeellisuuteen. Jos käsitteet olisi kysyjälle selviä, niin tuskin hän neuvoja pyytäisikään.
Jos olisit vähän perustellut ensimmäistä vastaustasi, niin keskustelutulva olisi loppunut.
Ei A:n,V:n ja Ah:n käsitteet ole kaikille itsestäänselviä.
Eihän vappusimakaan lisäänny, vaikka se laitetaan kehteen astiaa, mutta se helpottaa kantamista.
Tulee pitää mielessä se, että akussa energia on varastoitunut sähkökemiallisessa muodossa ja napajännite laskee lineaarisesti virran kasvaessa.
Suurin virta, joka akusta saadaan ulos, on oikosulkuvirta. Sen suuruuden määrää akun napajännite ja sisäinen vastus. Täyteen ladatun lyijyakun sisäinen vastus (Rs) vaihtelee 12 V akuilla jossain 10…20 millinohmin paikkeilla ja oikosulkuvirta on enimmillään suuruusluokkaa 1200 A.
Akun sisäinen vastus riippuu:
- lämpötilasta; mitä kylmempi akku sitä suurempi vastus
- lataustilasta; mitä korkeampi lataustila, sitä pienempi vastus
- akun iästä; mitä vanhempi sitä suurempi vastus
- akun kapasiteetistä; mitä suurempi kapasiteetti sitä pienempi vastus
Kun kaksi identtistä akkua kytketään sarjaan, oikosulkuvirta pysyy samana. I=U/Rs=(2*U)/(2*Rs). Kun akut kytketään rinnan, oikosulkuvirta kaksinkertaistuu. I=2*U/Rs.
Tilanne muuttuu, kun virtapiirissä on akkujen lisäksi ulkoinen vastus (kuorma). Tällöin virta sarjakytkennässä jää kaksinkertaista arvoa pienemmäksi. Rinnankytkennässä virta kasvaa ja sitä enemmän mitä suurempi on akun sisäinen vastus. (akun jyrkkä jännite/virta ominaiskäyrä)
Täyteen ladatun lyijyakun napajännite lepotilassa on n. 13,5 V. Akun Ah-arvo määritellään joko 10 tai useimmin 20 tunnin purkausajalla. Täyteen ladattua 25 °C akkua puretaan koko purkausajan vakiovirralla, kunnes 12 V akun napajännite on pudonnut 10,5 volttiin. Esim. 3,0 A 20 h purkausajalla antaa kapasiteetiksi 3,0A*20h=60Ah. 10 h purkausajalla mitattu akun kapasiteetti on pienempi kuin 20 h purkausajalla.
Näin määriteltäessä kahden akun Ah-kapasiteetti rinnankytkennässä on kaksinkertainen ja sarjakytkennässä sama kuin yhden akun. Jälkimmäinen kuulostaa hämäävältä, mutta johtuu systeemin kaksinkertaisesta napajännitteestä. Ah-arvoja voidaan verrata keskenään vain nimellisjännitteeltään yhtäläisistä akuista.
Suurin teho akusta saadaan ulos silloin, kun ulkoinen kuorma on akun sisäisen vastuksen
suuruinen.
Näinkö se menee?
Aika hyvä vastaus. Tietojeni mukaan täyden lyijyakun jännite levossa on 12.75V, ja hyytelöakuilla jonkun verran isompi. Löytyykö jostain käyriä joka kuvaa napajännitettä ja varaustilaa? Tähän vaikuttaa myös lämpötila. Ah ei siis kasva sarjakytkennässä.
Käyriä löytyy esim. osoitteesta http://www.homepower.com/education/components.cfm
Tuolla käyrä on tosin akulle, jossa hapon tiheys täytenä on 1,25 (Jännite n. 12,6V) . Mutta käyrä on helppo skaalata sopimaan "väkevämpiinkin" akkuihin.
alkoi seisomaan?
Järki varmaankin. HaHHaaHHaa....