Leijapurjeet veneisiin

Rahtilaivoissa myös käytössä ja -20-30% säästö bitumin poltossa

Anonyymi kirjoitti:

Rahtilaivoissa myös käytössä ja -20-30% säästö bitumin poltossa

Ei yleisessä käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Rahtilaivoissa myös käytössä ja -20-30% säästö bitumin poltossa

Mä kuulin tutulta konepäälliköltä että 60-70 % säästöä tuottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yleisessä käytössä.

Onko niin väitetty?

Anonyymi kirjoitti:

Onko niin väitetty?

No vähän niinkuin yritit esittää että olisi!

Käytännössä niissä on aina moottori käynnissä.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä niissä on aina moottori käynnissä.

Leijoissa aina moottori käynnissä?

Kilpapurjedussäännöissä on oma luku leijalautaululle, jossa luotellaan muutokset tavallisiin sääntöihin. Ne eivät sellaisenaan sovellu veneelle, jossa on leijapurje. Halssi määritetään purjehtijan edenpenä olevan käden mukaan eli käytännössä rintamasuunnan mukaan.

Leijapurje on kryssillä etuviistossa suojan puolella. Se pitää siirtää puolelta toiselle vastakäännöksessä.

1) Käännetään leija toiseen suuntaan ja käännetään vene peräsimellä.
2) Purjeveneen keulaa ei pidetä tuulen silmässä tavallisellakaan purjeveneellä. Silloin purjeet eivät vedä.
3) Tavallisenkaan purjeen lepattaminen ei millään tavalla vaikuta väistämissääntöihin. Väistämissäännöt eivät ylipäänsä millään tavalla ota kantaa vendaamiseen. Tavallisessakaan veneessä ei välttämättä ole aina ylhäällä sellaista purjetta, josta voisit yksinkertaisesti päätellä halssin. Voit ajaa vaikkapa symmetrisellä spinnulla ilman puomia. Kukaan ei varmasti kuitenkaan ole koskaan kokenut tätä väistämissääntöjen kannalta ongelmalliseksi.
4) En tarkalleen ottaen tiedä, mutta eipä se spinaakkerikaan kovalla kelillä aina ihan ajatuksen voimalla veneeseen tule.

Anonyymi kirjoitti:

1) Käännetään leija toiseen suuntaan ja käännetään vene peräsimellä.
2) Purjeveneen keulaa ei pidetä tuulen silmässä tavallisellakaan purjeveneellä. Silloin purjeet eivät vedä.
3) Tavallisenkaan purjeen lepattaminen ei millään tavalla vaikuta väistämissääntöihin. Väistämissäännöt eivät ylipäänsä millään tavalla ota kantaa vendaamiseen. Tavallisessakaan veneessä ei välttämättä ole aina ylhäällä sellaista purjetta, josta voisit yksinkertaisesti päätellä halssin. Voit ajaa vaikkapa symmetrisellä spinnulla ilman puomia. Kukaan ei varmasti kuitenkaan ole koskaan kokenut tätä väistämissääntöjen kannalta ongelmalliseksi.
4) En tarkalleen ottaen tiedä, mutta eipä se spinaakkerikaan kovalla kelillä aina ihan ajatuksen voimalla veneeseen tule.

Lue lisää

1) miten kuvittelet kääntäväsi leijan toisen suuntaan?
Otatko kädellä kiinni sadan metrin päässä olevasta leijasta vai?
Kun leija on ensin 100 m styyran puolella ja sitten 100 m paaran puolella, kuluu siinä välissä paljon enemmän aikaa kuin venene vendaamiseen. Mitä reittiä se leija siis siirtyy puolelta toiselle ja mikä pitää sen ilmassa sen aikaa?
Etkö oikeasti näe tässä mitään eroa purjeveneen normaaliin vendaamiseen?

2) kukaan ei ole ehdottanutkaan purjeveneen keulan pitämistä loputtomiin tuulen silmässä, mutta se tilanne esiintyy vendan aikana tunentuin seurauksin.
3) Tottakai vaikuttaa. Lue ne säännöt!!!
4)spinnusta saa vedon helposti pois, kun päästää toisen alakulman tysin läysäksi. Sen jälkee sen voi laskea veneeseen ilman tolkutonta voimankäyttöä, vieläpä siten ettei käy meren/järven kautta.

Anonyymi kirjoitti:

1) miten kuvittelet kääntäväsi leijan toisen suuntaan?
Otatko kädellä kiinni sadan metrin päässä olevasta leijasta vai?
Kun leija on ensin 100 m styyran puolella ja sitten 100 m paaran puolella, kuluu siinä välissä paljon enemmän aikaa kuin venene vendaamiseen. Mitä reittiä se leija siis siirtyy puolelta toiselle ja mikä pitää sen ilmassa sen aikaa?
Etkö oikeasti näe tässä mitään eroa purjeveneen normaaliin vendaamiseen?

2) kukaan ei ole ehdottanutkaan purjeveneen keulan pitämistä loputtomiin tuulen silmässä, mutta se tilanne esiintyy vendan aikana tunentuin seurauksin.
3) Tottakai vaikuttaa. Lue ne säännöt!!!
4)spinnusta saa vedon helposti pois, kun päästää toisen alakulman tysin läysäksi. Sen jälkee sen voi laskea veneeseen ilman tolkutonta voimankäyttöä, vieläpä siten ettei käy meren/järven kautta.

Lue lisää

Ei leija ole mikään pussi, joka vetää suoraan samaan suuntaan, vaan siinä on ohjausnarut (no kuten oikeassa leijassakin). Sen saa menemään kovaa vauhtia puolelta toiselle. Katso video leijalaudan vastakäännöksestä. Ei siinä tarvitse odotella leijan siirtymistä, vaan koko tapahtuma on aivan yhtä nopea kuin purjelaudallakin.

Köliveneellä kestää tietysti kauemmin sekä purjeilla että leijalla.

Halssin määritys on aivan yhtä helppoa kuin muutenkin.

Leijassa on ohjaus ja siitä saa vedon määrää säädettyä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei leija ole mikään pussi, joka vetää suoraan samaan suuntaan, vaan siinä on ohjausnarut (no kuten oikeassa leijassakin). Sen saa menemään kovaa vauhtia puolelta toiselle. Katso video leijalaudan vastakäännöksestä. Ei siinä tarvitse odotella leijan siirtymistä, vaan koko tapahtuma on aivan yhtä nopea kuin purjelaudallakin.

Köliveneellä kestää tietysti kauemmin sekä purjeilla että leijalla.

Halssin määritys on aivan yhtä helppoa kuin muutenkin.

Leijassa on ohjaus ja siitä saa vedon määrää säädettyä.

Lue lisää

Tässä vielä ilmakuvaa, josta näkee hyvin miten leija ohjataan puolelta toisella vendassa. Ei siinä kauaa mene.

https://youtu.be/FLuvukUGHY8?t=118
Kölivene kääntyy hitaammin, joten aikaa on hyvin leijan ohjaamiseen. Mutta sitä pitää ohjata jotenkin, automaattisesti tai käsin. Ei voi vaan kääntää venettä, silloin leija jää vetämään venettä kylki edellä väärällä halssilla.

Anonyymi kirjoitti:

1) miten kuvittelet kääntäväsi leijan toisen suuntaan?
Otatko kädellä kiinni sadan metrin päässä olevasta leijasta vai?
Kun leija on ensin 100 m styyran puolella ja sitten 100 m paaran puolella, kuluu siinä välissä paljon enemmän aikaa kuin venene vendaamiseen. Mitä reittiä se leija siis siirtyy puolelta toiselle ja mikä pitää sen ilmassa sen aikaa?
Etkö oikeasti näe tässä mitään eroa purjeveneen normaaliin vendaamiseen?

2) kukaan ei ole ehdottanutkaan purjeveneen keulan pitämistä loputtomiin tuulen silmässä, mutta se tilanne esiintyy vendan aikana tunentuin seurauksin.
3) Tottakai vaikuttaa. Lue ne säännöt!!!
4)spinnusta saa vedon helposti pois, kun päästää toisen alakulman tysin läysäksi. Sen jälkee sen voi laskea veneeseen ilman tolkutonta voimankäyttöä, vieläpä siten ettei käy meren/järven kautta.

Lue lisää

1) Leijoissa on ohjausnarut. En ole väittänyt etteikö tässä olisi eroa purjeveneen normaaliin vendaamiseen, enkä keksi yhtään syytä miksi leijapurjeella pitäisi pystyä toimimaan juuri samalla tavalla kuin nykyisillä purjeilla.
2) Toki keula on vendan aikana hetken kohti tuulta, mutta en nyt ymmärtänyt mikä merkitys sillä oli tämän leijakeskustelun kannalta.
3) Olen lukenut. Mistähän säännöistä mahdat puhua? Meriteidensäännöissä ei puhuta vastakäännöksistä. Jos viittaat kilpailusääntöihin, niin ymmärtänet että leijapurjeiden mahdollisesti tullessa käyttöön viilataan sääntöihin tarvittavat muutokset.
4) Myös leijasta saa laskettua vetoa pois. Ison spinnun laskeminen kovassa kelissä ei todellakaan ole kaikkien mielestä mikään helppo manooveri. Minulta sujuu ja varmaan sinultakin, mutta moni purjehtija ei uskalla käyttää spinnua ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

1) Leijoissa on ohjausnarut. En ole väittänyt etteikö tässä olisi eroa purjeveneen normaaliin vendaamiseen, enkä keksi yhtään syytä miksi leijapurjeella pitäisi pystyä toimimaan juuri samalla tavalla kuin nykyisillä purjeilla.
2) Toki keula on vendan aikana hetken kohti tuulta, mutta en nyt ymmärtänyt mikä merkitys sillä oli tämän leijakeskustelun kannalta.
3) Olen lukenut. Mistähän säännöistä mahdat puhua? Meriteidensäännöissä ei puhuta vastakäännöksistä. Jos viittaat kilpailusääntöihin, niin ymmärtänet että leijapurjeiden mahdollisesti tullessa käyttöön viilataan sääntöihin tarvittavat muutokset.
4) Myös leijasta saa laskettua vetoa pois. Ison spinnun laskeminen kovassa kelissä ei todellakaan ole kaikkien mielestä mikään helppo manooveri. Minulta sujuu ja varmaan sinultakin, mutta moni purjehtija ei uskalla käyttää spinnua ollenkaan.

Lue lisää

3)
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idm45237816463792
12 sääntö Purjealukset
a) ...
b) Tätä sääntöä sovellettaessa on tuulen puolena pidettävä sen puolen vastakkaista puolta, jolla isopurje pidetään, tai raakapurjealuksen ollessa kysymyksessä, sen puolen vastakkaista puolta, jolla suurin pitkittäispurje pidetään.

Ihan oikeasti llulet ettei b) kohdan tuloksella ole mitään vaikutusta siihen kumman pitää a) kohdan mukaan väistää ?!?

Lue ne säännöt uudelleen ajatuksen kanssa, jos vaikka aukenisi.
Leijalla purjehdittaessa ei b-kohta kerro mitään siitä kummalla halssilla se leijaa käyttävä vene on.
Mutta kun vene vendaa, niin b-kohdan mukaan tilanne muuttuu siten että a-kohta tuottaa usein vastakkaisen tuloksen väistämisvelvollisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

3)
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idm45237816463792
12 sääntö Purjealukset
a) ...
b) Tätä sääntöä sovellettaessa on tuulen puolena pidettävä sen puolen vastakkaista puolta, jolla isopurje pidetään, tai raakapurjealuksen ollessa kysymyksessä, sen puolen vastakkaista puolta, jolla suurin pitkittäispurje pidetään.

Ihan oikeasti llulet ettei b) kohdan tuloksella ole mitään vaikutusta siihen kumman pitää a) kohdan mukaan väistää ?!?

Lue ne säännöt uudelleen ajatuksen kanssa, jos vaikka aukenisi.
Leijalla purjehdittaessa ei b-kohta kerro mitään siitä kummalla halssilla se leijaa käyttävä vene on.
Mutta kun vene vendaa, niin b-kohdan mukaan tilanne muuttuu siten että a-kohta tuottaa usein vastakkaisen tuloksen väistämisvelvollisuudesta.

Lue lisää

On se leija aivan samalla tavalla veneen suojan puolella kuin purjekin. Kohta 12 a) kuitenkin puhuu tuulen puolesta. b) vain avustaa sen tulkinnassa. Ei tuosta mitään ongelmaa tule.

Ihan vastaavan mukamas ongelman saa keksittyä tavallisesta purjeveneestä, joka purjehtii pelkällä fokalla tai spinnulla. Silloin isopurje ei ole kummallakaan puolella eikä kyse ole raakapurjealuksesta. Kuitenkin on helppo nähdä kummalla halssilla vene on. Poikkeusena suoraan myötätuuleen ajo. Aivan sama juttu leijapurjeella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei leija ole mikään pussi, joka vetää suoraan samaan suuntaan, vaan siinä on ohjausnarut (no kuten oikeassa leijassakin). Sen saa menemään kovaa vauhtia puolelta toiselle. Katso video leijalaudan vastakäännöksestä. Ei siinä tarvitse odotella leijan siirtymistä, vaan koko tapahtuma on aivan yhtä nopea kuin purjelaudallakin.

Köliveneellä kestää tietysti kauemmin sekä purjeilla että leijalla.

Halssin määritys on aivan yhtä helppoa kuin muutenkin.

Leijassa on ohjaus ja siitä saa vedon määrää säädettyä.

Lue lisää

"Sen saa menemään kovaa vauhtia puolelta toiselle. "

Jos leija on ensin toisella puolella 100 m päässä, ja sitten vastakkaisella puolella, ja leija pysyy koko ajan 100 m päässä veneestä, on leijan liikkuma matka vähintään Pi*100 m sen kulkiessa lyhintä mahdollista ympyrän kaarta pitkin. Jos leija liikkuu esim Pi*10 m/s, tosituulen ollessa Pi*2 m/s, niin leijalta kuluisi siirtymiseen 5 sekuntia, vaikka kiihtyvyys olisi alussa ääretön ja lopussa miinus ääretön. Todellisuudessa ison veneen leijalta kuluva aika olis vähintäänkin kaksinkertainen.
Siinä siis todellakin odotellaan leijan siirtymistä, toisin kuin leijalaudoilla joiden leijat voivat olennaisesti pienemmästä koosta johtuen olla paljon lähempänäkin,
Laivakoon leijalla leijan etäisyys kiinnityspisteestä olisi vieläkin suurempi, koska kun leijan koko kasvaa täytyy sen etäisyyden kiinnityspisteestä kasvaa koon mukana.
Niiden siirtymiseen puolelta toiselle kuluisi siis vieläkin pidempi aika, koska niiden siirtymisvauhdin maksimi ei kasva suuremmaksi suhteessa tosituulen nopeuteen!
Ei ole myöskään mitään syytä olettaa että kyseinen maksimi olisi ainakaan enempää kuin viisinkertainen tuulen nopeus.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vielä ilmakuvaa, josta näkee hyvin miten leija ohjataan puolelta toisella vendassa. Ei siinä kauaa mene.

https://youtu.be/FLuvukUGHY8?t=118
Kölivene kääntyy hitaammin, joten aikaa on hyvin leijan ohjaamiseen. Mutta sitä pitää ohjata jotenkin, automaattisesti tai käsin. Ei voi vaan kääntää venettä, silloin leija jää vetämään venettä kylki edellä väärällä halssilla.

Lue lisää

Tuossakin videossa kuluu 5 sekuntia käännökseen, esim 2:05 ... 2:10.
Aikaa kuluisi paljon enemmän jos leijan dimensiot olisivat 5- kertaiset joka suunnassa, ja pinta-ala siten 25 kertainen. Ei sitä suurempaa versiota voisi lennättää yhtä lähellä venettä kuin pienempää videon leijaa tuota leijalautaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakin videossa kuluu 5 sekuntia käännökseen, esim 2:05 ... 2:10.
Aikaa kuluisi paljon enemmän jos leijan dimensiot olisivat 5- kertaiset joka suunnassa, ja pinta-ala siten 25 kertainen. Ei sitä suurempaa versiota voisi lennättää yhtä lähellä venettä kuin pienempää videon leijaa tuota leijalautaa.

Lue lisää

100 m2 leija olisi jo todella iso eli isoon veneeseen. Miten nopeasti pitäisi kääntyä? Tässä kölivene kääntyy kisassa huipppumiehistöllä n. 10 sekunnissa samalla lailla laskien (1:55-2:05).
https://youtu.be/rk2YHeuayhI?t=111

Tässä samanlainen vene kovemmassa tuulesssa. Edelleen menee n. 10 s.
https://youtu.be/EzQ9c2eD6IE?t=167

Ei siis tarvitsisi odotella yhtään enempää kuin mitä tavallisillakin purjeilla menee odotteluun vendassa. Tuo oli vielä kevyt fokkavene huippumiehistöllä. Perhemiehistö genualla ei selviä edes 20 sekunnissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakin videossa kuluu 5 sekuntia käännökseen, esim 2:05 ... 2:10.
Aikaa kuluisi paljon enemmän jos leijan dimensiot olisivat 5- kertaiset joka suunnassa, ja pinta-ala siten 25 kertainen. Ei sitä suurempaa versiota voisi lennättää yhtä lähellä venettä kuin pienempää videon leijaa tuota leijalautaa.

Lue lisää

25-kertainen pinta-ala? Siis ~500 m2? Tuossa videossa sanotaan leijalautojen käyttävän 15-21 m2 leijoja ko. kisassa.

Leija on vielä korkeammalla eli kovemmassa tuulessa. Tuo on sitten joku 100-jalkainen purjeven, jos noin isoa leijaa käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

3)
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idm45237816463792
12 sääntö Purjealukset
a) ...
b) Tätä sääntöä sovellettaessa on tuulen puolena pidettävä sen puolen vastakkaista puolta, jolla isopurje pidetään, tai raakapurjealuksen ollessa kysymyksessä, sen puolen vastakkaista puolta, jolla suurin pitkittäispurje pidetään.

Ihan oikeasti llulet ettei b) kohdan tuloksella ole mitään vaikutusta siihen kumman pitää a) kohdan mukaan väistää ?!?

Lue ne säännöt uudelleen ajatuksen kanssa, jos vaikka aukenisi.
Leijalla purjehdittaessa ei b-kohta kerro mitään siitä kummalla halssilla se leijaa käyttävä vene on.
Mutta kun vene vendaa, niin b-kohdan mukaan tilanne muuttuu siten että a-kohta tuottaa usein vastakkaisen tuloksen väistämisvelvollisuudesta.

Lue lisää

Edelleen olen sitä mieltä ettei meriteiden säännöt puhu vendaamisesta. Veneiden lähestyessä väistämisvelvollinen väistää toista, jonka taas tulee pitää suuntansa. Väistettävä ei saa sääbtöjeb mukaan siis kääntyä. Väistäjän mahdolliset käännökset eivät enää muuta sitä kuka on väistämisvelvollinen.

Kuten joku tuossa jo valaisikin, ei se isopurjeen puuttuminen ole mikään ongelma eikä myöskään millään tavalla leijapurjesidonnainen asia. On hyvin yleistä purjehtia pelkällä keulapurjeella tai spinaakkerilla.

Ihan normi kesäloma "purjehtia" tosin kone huutaa hoosiannaa joka sataman välillä, kun kisa laituripaikoista meneillään.

Leijapurjeella pääsee ihan samoihin suuntiin kuin tavallisella purjeellakin. Leijalauta taitaa olla nopeampi joka suuntaan kuin tavallinen purjelauta, joka sekin nykyään on valtavasti tavallisia purjeveneitä nopeampi myös kryssillä.

Anonyymi kirjoitti:

Leijapurjeella pääsee ihan samoihin suuntiin kuin tavallisella purjeellakin. Leijalauta taitaa olla nopeampi joka suuntaan kuin tavallinen purjelauta, joka sekin nykyään on valtavasti tavallisia purjeveneitä nopeampi myös kryssillä.

Lue lisää

Leijalaudalla kryssinopeudet ovat 20 kn luokkaa ja VMG yli 10 kn. Optimioloissa VMG 15 kn. Siis nopeampi kryssilläkin kuin mikään yksirunkoinen ei-foilaava purjevene.

Anonyymi kirjoitti:

Leijalaudalla kryssinopeudet ovat 20 kn luokkaa ja VMG yli 10 kn. Optimioloissa VMG 15 kn. Siis nopeampi kryssilläkin kuin mikään yksirunkoinen ei-foilaava purjevene.

Leijalaudassa ei ole tuulipintaa ja purje on pieni, kun lauta purjehtija painaa 100 kiloa. Ei välttämättä hyvin skaalaudu 10-tonniseen kryssivään purjeveneeseen, missä tarvittaisiin jotain 150-neliöinen leija. Mitä tehdään, kun se kiertyy vaikka reunamerkin ympärille? Siinä voi olla niin matalaa, ettei sitä pysty hakemaan poiskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Leijalaudassa ei ole tuulipintaa ja purje on pieni, kun lauta purjehtija painaa 100 kiloa. Ei välttämättä hyvin skaalaudu 10-tonniseen kryssivään purjeveneeseen, missä tarvittaisiin jotain 150-neliöinen leija. Mitä tehdään, kun se kiertyy vaikka reunamerkin ympärille? Siinä voi olla niin matalaa, ettei sitä pysty hakemaan poiskaan.

Lue lisää

Mitä teet, jos spinnu tai masto tarttuu reunamerkkiin? Tietysti et mene niin lähelle, että noin käy.

Leijalaudan leijat näyttävät olevan pinta-alaltaan reilusti suurempia kuin purjelaudan purje. 10-20 m2 luokkaa. Se ei tarkoita, että purjeveneessä leijan pitäisi olla suurempi kuin nykyiset purjeet. Ilmeisesti voivat olla eli voimaa voi säädellä vapaammin kuin purjeessa.

Kallistavaa voimaa ei juuri leijasta tule, mikä sallii kölipainon jättämisen pois ja runkomuodon miettimisen uudelleen.

Paljon on haasteita leijan nostossa, laskussa ja ohjaamisessa. En jaksa uskoa, että korvaa rikiä.

Anonyymi kirjoitti:

Leijalaudalla kryssinopeudet ovat 20 kn luokkaa ja VMG yli 10 kn. Optimioloissa VMG 15 kn. Siis nopeampi kryssilläkin kuin mikään yksirunkoinen ei-foilaava purjevene.

Suoralla on, jos paikka on kapea jossa purkkarit vendaa esim 5 sekunnin välein, ei se leijalautaa paljon auta että potentiaalia olisi suureen VMG:hen, jos sitä ei ehdi koskaan edes saavuttaa. Olennaisempaa on saada se leija pysymään koko ajan ilmassa, jos haluaa päästä perillekin, vaikka sitten edes sen purkkarin jälkeen.

Avomerellä tilanne on sitten täysin toinen, ja jos aallokkoa ei ole liikaa niin selvästi leijalaudan eduksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä teet, jos spinnu tai masto tarttuu reunamerkkiin? Tietysti et mene niin lähelle, että noin käy.

Leijalaudan leijat näyttävät olevan pinta-alaltaan reilusti suurempia kuin purjelaudan purje. 10-20 m2 luokkaa. Se ei tarkoita, että purjeveneessä leijan pitäisi olla suurempi kuin nykyiset purjeet. Ilmeisesti voivat olla eli voimaa voi säädellä vapaammin kuin purjeessa.

Kallistavaa voimaa ei juuri leijasta tule, mikä sallii kölipainon jättämisen pois ja runkomuodon miettimisen uudelleen.

Paljon on haasteita leijan nostossa, laskussa ja ohjaamisessa. En jaksa uskoa, että korvaa rikiä.

Lue lisää

Kölipainon voi jättää pois perinteisellä rikilläkin, et vissiin ole koskaan kuullut monirungoista tai kevytveneistä?

Anonyymi kirjoitti:

Kölipainon voi jättää pois perinteisellä rikilläkin, et vissiin ole koskaan kuullut monirungoista tai kevytveneistä?

Voi toki, mutta silloin ei saa järkeviä asumistiloja kohtuukokoiseen veneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Suoralla on, jos paikka on kapea jossa purkkarit vendaa esim 5 sekunnin välein, ei se leijalautaa paljon auta että potentiaalia olisi suureen VMG:hen, jos sitä ei ehdi koskaan edes saavuttaa. Olennaisempaa on saada se leija pysymään koko ajan ilmassa, jos haluaa päästä perillekin, vaikka sitten edes sen purkkarin jälkeen.

Avomerellä tilanne on sitten täysin toinen, ja jos aallokkoa ei ole liikaa niin selvästi leijalaudan eduksi.

Lue lisää

Vendaavat 5 s välein? Siis vendassa hidastunut purjevene liikkuu enintään 4 kn tuolloin eli liikkuu 10 m vedasta toiseen. Missä noin kapea paikka on?

Katso videooita miten leijapurjeella tehdään venda. Tässä yksi:
https://www.youtube.com/watch?v=tiGmlXjUPQ8

Huomaa, ettei ole vaikeaa pitää leijaa ilmassa. Foilaavan laudan pitäminen foilaavana on sitten toinen juttu. Purjeveneessä ei sellaista ongelmaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Leijalaudalla kryssinopeudet ovat 20 kn luokkaa ja VMG yli 10 kn. Optimioloissa VMG 15 kn. Siis nopeampi kryssilläkin kuin mikään yksirunkoinen ei-foilaava purjevene.

ja mahtavat asumisolot

Anonyymi kirjoitti:

Vendaavat 5 s välein? Siis vendassa hidastunut purjevene liikkuu enintään 4 kn tuolloin eli liikkuu 10 m vedasta toiseen. Missä noin kapea paikka on?

Katso videooita miten leijapurjeella tehdään venda. Tässä yksi:
https://www.youtube.com/watch?v=tiGmlXjUPQ8

Huomaa, ettei ole vaikeaa pitää leijaa ilmassa. Foilaavan laudan pitäminen foilaavana on sitten toinen juttu. Purjeveneessä ei sellaista ongelmaa ole.

Lue lisää

Hyvä video! Tekisi mieli kokeilla, jos olisin 30 vuotta nuorempi ja ketterämpi.

Videosta käy myös hienosti ilmi, ettei kertakaikkiaan voi olla mitään epäselvyyttä siitä, kummalla halssilla leijapurjealus kulkee. Tuuli on vasemmalla, kun leija on aluksen keskilinjan oikealla puolella - ja oikealla, kun leija on vasemmalla.

Platlenssissäkin on melko varmaa, että leija on jommalla kummmalla puolella. Ainakin taktisesti kypsä purjehtija pitää purjeensa tuolloin selvästi vasemmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Vendaavat 5 s välein? Siis vendassa hidastunut purjevene liikkuu enintään 4 kn tuolloin eli liikkuu 10 m vedasta toiseen. Missä noin kapea paikka on?

Katso videooita miten leijapurjeella tehdään venda. Tässä yksi:
https://www.youtube.com/watch?v=tiGmlXjUPQ8

Huomaa, ettei ole vaikeaa pitää leijaa ilmassa. Foilaavan laudan pitäminen foilaavana on sitten toinen juttu. Purjeveneessä ei sellaista ongelmaa ole.

Lue lisää

Hauskan näköistä touhua. Lankoni leijailee kesät talvet, kuulemma surffaajat on kaikki siirtyneet siihen, koska siitä saa kovemmat kicksit. Seurataan perhekruiserisovellusten esiinmarssia ja reagoidaan sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Vendaavat 5 s välein? Siis vendassa hidastunut purjevene liikkuu enintään 4 kn tuolloin eli liikkuu 10 m vedasta toiseen. Missä noin kapea paikka on?

Katso videooita miten leijapurjeella tehdään venda. Tässä yksi:
https://www.youtube.com/watch?v=tiGmlXjUPQ8

Huomaa, ettei ole vaikeaa pitää leijaa ilmassa. Foilaavan laudan pitäminen foilaavana on sitten toinen juttu. Purjeveneessä ei sellaista ongelmaa ole.

Lue lisää

Kapeita paikkoja on suomen saaristossa paljonkin, joissa joudut vendaamaan 5 sekunnin välein silloin kun vastaan tulee useampi toisiaan ohittava purje- ja moottorivene vastakkaiseen suuntaan, ja useampi vene vierekkäin luovii heitä vastaan. Sääntöjen mukaan toimien et voi varata koko väylän leveyttä omaan luovimiseesi, vaan sinun on jätettävä tilaa muillekin aluksille samalla väyläalueella.
Et voi myöskään käyttää koko vapaata tilaa, vaan vastaantulijoihin on jäätävä vapaata tilaa paljon enemmän kuin esim fendarin paksuus, siis esim 20 metriä vapaata tilaa vastakkaisten suuntien väliin, 10 m samaan suuntaan menvien väleihin kunnopesero on suuri (esim köli vene ja plaanaava moottorivene) ja 10 m hyödynnettävää väyläaluetta luovimiseen, on varsin tavallinen tilanne kun väylän kokonaisleveys on esim 100 m, eivätkä vastaantulijat ole fendarivälyksillä toisistaan, vaan joka välissä on se 10 metriä. Jopa luovijat vaativat vähintäänkin sen 5 m jokaiseen väliin sivusuunnassa, jos noudatetaan sääntöjä.

Esimerkkinä väyläosuus porkkalanselän länsipuolelta Bågaskärin vierestä länteenpäin, ennen kuin ko väylä liittyy inkoon suunnasta tulevaan väylään.
Toisena esimerkkinä Hangon satamasta länteen lähinnä hankoniemeä kulkeva väyläosuus kapeimmalla kohdallaan.
Kumpikaan ei tietenkään koske koko väylän pituutta, vaan ainoastaan sen kapeinta kohtaa silloin kun vastaantulijoita on samaan aikaan useampia vierekkäin toisiaan ohittamassa.