Eikö perunkirjassa mainita kaikki asianosaiset

Anonyymi

Mitä liitteistä selviää?

74

1139

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä. Perukirjassa mainitaan kaikki ensijaisessa perimysasemassa olevat, joille muodostuu mahdollinen veronmaksuvelvollisuus joko perillisyyden tai testamentin kautta.

      Liitteinä on minimissään virkatodistukset sekä mahdollinen testamentti.

      • Anonyymi

        Ei minun perunkirja kopiossa näy asianosaisen nimet


      • Anonyymi

        Edellinen vastaus on puutteellinen, koska laki (PK 20:3) määrää, että myös ns toissijaiset saajat on mainittava perukirjassa.

        Toissijaisilla saajilla tarkoitetaan PK 3 luvun mukaisia toissijaisia peillisiä ja testamentissa toissijaismääräyksellä määrättyjä testamentinsaajia. Hiedät on myös kutusttava perunkirjoitukseen, vaikka eivät olekaan mitään vielä saamassa jäämistöstä (PK 20:2,2)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellinen vastaus on puutteellinen, koska laki (PK 20:3) määrää, että myös ns toissijaiset saajat on mainittava perukirjassa.

        Toissijaisilla saajilla tarkoitetaan PK 3 luvun mukaisia toissijaisia peillisiä ja testamentissa toissijaismääräyksellä määrättyjä testamentinsaajia. Hiedät on myös kutusttava perunkirjoitukseen, vaikka eivät olekaan mitään vielä saamassa jäämistöstä (PK 20:2,2)

        Onko kyseessä taas Law& Order? Ei kai sentään taas.

        Mitkä toissijaiset saajat? Siis sellaiset joille ei muodostu mahdollista veronmaksuvelvollisuutta? Mitä yrität selittää?

        Jos joku on kuollut tai luopunut, hän ei ole enää ensisijainen perillinen, vaan hänellä on sijaantulijat. Silloin on mainittava, mitä kautta sijaantulo on muodostunut, kuten alkuperäinen rintaperillinen tai muu luopuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kyseessä taas Law& Order? Ei kai sentään taas.

        Mitkä toissijaiset saajat? Siis sellaiset joille ei muodostu mahdollista veronmaksuvelvollisuutta? Mitä yrität selittää?

        Jos joku on kuollut tai luopunut, hän ei ole enää ensisijainen perillinen, vaan hänellä on sijaantulijat. Silloin on mainittava, mitä kautta sijaantulo on muodostunut, kuten alkuperäinen rintaperillinen tai muu luopuja.

        Tämä höpisijä on väärässä. Perukijassa todella tulee mainita toissijaiset saajat, kuten jo kerrottiin. Joka ei tiedä, mikä on toissijainen saaja, ottakoon selvää vaikka googlettamalla!


      • Anonyymi

        Virkatodistukset on syytä hankkia, mutta niitä EI enää tarvitse liittää perukirjan mukana verottajalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä höpisijä on väärässä. Perukijassa todella tulee mainita toissijaiset saajat, kuten jo kerrottiin. Joka ei tiedä, mikä on toissijainen saaja, ottakoon selvää vaikka googlettamalla!

        Oikein, mutta väärinkin.

        Toisijaiset perilliset tulee mainita vain silloin, kun joku on luopunut perinnöstään, että jos perinnönjättäjällä on mahdollisesti muita perillisiä taikka rintaperillinen/useampi on kuollut ennen perittävää taikka on lapseton/mennyt uudelleen naimisiin.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikein, mutta väärinkin.

        Toisijaiset perilliset tulee mainita vain silloin, kun joku on luopunut perinnöstään, että jos perinnönjättäjällä on mahdollisesti muita perillisiä taikka rintaperillinen/useampi on kuollut ennen perittävää taikka on lapseton/mennyt uudelleen naimisiin.

        T. Lawetorder

        Lawetorderille lain ymmärtäminen on vaikeaa. Tällä kertaa jo edellä mainittu
        PK 20:3.

        Lakiteksi on kuitenkin yksiselitteinen.
        Pk 20:3
        "Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden nimet ja kotipaikat sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan."

        PK 20:2,2
        "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellinen vastaus on puutteellinen, koska laki (PK 20:3) määrää, että myös ns toissijaiset saajat on mainittava perukirjassa.

        Toissijaisilla saajilla tarkoitetaan PK 3 luvun mukaisia toissijaisia peillisiä ja testamentissa toissijaismääräyksellä määrättyjä testamentinsaajia. Hiedät on myös kutusttava perunkirjoitukseen, vaikka eivät olekaan mitään vielä saamassa jäämistöstä (PK 20:2,2)

        "Edellinen vastaus on puutteellinen, koska laki (PK 20:3) määrää, että myös ns toissijaiset saajat on mainittava perukirjassa."

        Kyllä, mikäli ensisijainen perillinen kuollut ennen vainajaa, muuten ei. Vainajan kuolinhetki on ratkaiseva, eli mikäli ensisjainen perillinen on silloin elossa, niin toissijaisilla perillisillä ei ole merkitystä.

        Toinen tilanne on tietenkin se, että ensisijianen perillinen luopuu perinnöstä, jolloin sijaantulijat kirjataan perukirjaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Edellinen vastaus on puutteellinen, koska laki (PK 20:3) määrää, että myös ns toissijaiset saajat on mainittava perukirjassa."

        Kyllä, mikäli ensisijainen perillinen kuollut ennen vainajaa, muuten ei. Vainajan kuolinhetki on ratkaiseva, eli mikäli ensisjainen perillinen on silloin elossa, niin toissijaisilla perillisillä ei ole merkitystä.

        Toinen tilanne on tietenkin se, että ensisijianen perillinen luopuu perinnöstä, jolloin sijaantulijat kirjataan perukirjaan.

        "Kyllä, mikäli ensisijainen perillinen kuollut ennen vainajaa, muuten ei. "

        VÄÄRIN.

        Mitä kohtaa laissa et ymmärtänyt? Perintökaari säätää asiasta yksiselitteisesti, että kaikki 20 luvun 2 § 2 momentissa mainitut on kirjattava perukirjaan.

        Laki ---------> "sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minun perunkirja kopiossa näy asianosaisen nimet

        Mikäs perukirja se on? Hanki perukirjan kopsu vainajan viimeisen asuinpaikan verotoimistolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kyseessä taas Law& Order? Ei kai sentään taas.

        Mitkä toissijaiset saajat? Siis sellaiset joille ei muodostu mahdollista veronmaksuvelvollisuutta? Mitä yrität selittää?

        Jos joku on kuollut tai luopunut, hän ei ole enää ensisijainen perillinen, vaan hänellä on sijaantulijat. Silloin on mainittava, mitä kautta sijaantulo on muodostunut, kuten alkuperäinen rintaperillinen tai muu luopuja.

        Hyppään perukirjasta perinnönjakotilaisuuteen eli kysymykseni kuuluu.

        ...jos joku on luopunut perinnöstä ja hänet ja hänen sijaantuloperilliset on kutsuttu ja mainittu perukirjassa, niin eihän häntä enää kutsuta perinnönjakotilaisuuteen eikä mainita jakokirjassa? Hänhän ei ole ryhtynyt millään tavalla pesään eikä ole kuolinpesän osakas. Perukirja perinnöstäluomisliitteineen tulee tietenkin jakokirjan liitteeksi.


    • Anonyymi

      Tilaan verotoimistossa perunkirja kopion, katson onko samat tiedot kummassakin perunkirja kopiossa!

    • Anonyymi

      Testaa testamenttiisi että testamentin sisällön saa lukea vasta vuonna 60298.

    • Anonyymi

      Väite 1. Perukirjassa mainitaan kaikki ensijaisessa perimysasemassa olevat, joille muodostuu mahdollinen veronmaksuvelvollisuus joko perillisyyden tai testamentin kautta.

      Väite 2. Edellinen vastaus on puutteellinen, koska laki (PK 20:3) määrää, että myös ns toissijaiset saajat on mainittava perukirjassa.

      Toissijaiset perilliset ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Vaikka perimisasemaa ei olisikaan, perukirjassa kuitenkin tulee mainita myös toissijaiset perilliset.

      Law ja Order on siis aivan oikeassa.

      • Anonyymi

        Oikaistaan juttuanne sen verran, että enssijaiset perilliset ovat rintaperillisiä tai heidän vanhempansa ja toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset, eli vaihtoehtoiset perijät ja jollei heitä ole, niin lain mukaan ovat taas jälkeläiset eli kolmannet perijät.

        Vanhempi kuolee -> rintaperillinen ( luopuu tai on kuollut) siirtyy perimisoikeus toissijaisperilliselle eli mahdolliselle rintaperilliselle.

        Nyt kun rintaperillisellä ei ole rintaperillistä, siirtyy perimisoikeus hänen sisarilleen jotka ovat kolmassijaperillisiä ( jollei ole vanhempia (ensisijaisperillinen) tai isovanhempia (toissijaperijä)) ja jos on kuollut tai luopuu perinnöstä, niin perimisoikeus on heidän jälkeläisillään, jos on rintaperillisiä.

        Oliko liian vaikeata?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaistaan juttuanne sen verran, että enssijaiset perilliset ovat rintaperillisiä tai heidän vanhempansa ja toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset, eli vaihtoehtoiset perijät ja jollei heitä ole, niin lain mukaan ovat taas jälkeläiset eli kolmannet perijät.

        Vanhempi kuolee -> rintaperillinen ( luopuu tai on kuollut) siirtyy perimisoikeus toissijaisperilliselle eli mahdolliselle rintaperilliselle.

        Nyt kun rintaperillisellä ei ole rintaperillistä, siirtyy perimisoikeus hänen sisarilleen jotka ovat kolmassijaperillisiä ( jollei ole vanhempia (ensisijaisperillinen) tai isovanhempia (toissijaperijä)) ja jos on kuollut tai luopuu perinnöstä, niin perimisoikeus on heidän jälkeläisillään, jos on rintaperillisiä.

        Oliko liian vaikeata?

        Täsmennän, eli rintaperillisen rintaperilliselle..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaistaan juttuanne sen verran, että enssijaiset perilliset ovat rintaperillisiä tai heidän vanhempansa ja toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset, eli vaihtoehtoiset perijät ja jollei heitä ole, niin lain mukaan ovat taas jälkeläiset eli kolmannet perijät.

        Vanhempi kuolee -> rintaperillinen ( luopuu tai on kuollut) siirtyy perimisoikeus toissijaisperilliselle eli mahdolliselle rintaperilliselle.

        Nyt kun rintaperillisellä ei ole rintaperillistä, siirtyy perimisoikeus hänen sisarilleen jotka ovat kolmassijaperillisiä ( jollei ole vanhempia (ensisijaisperillinen) tai isovanhempia (toissijaperijä)) ja jos on kuollut tai luopuu perinnöstä, niin perimisoikeus on heidän jälkeläisillään, jos on rintaperillisiä.

        Oliko liian vaikeata?

        Mitä yrität oikaista? Käytät huonoa suomea ja kirjoitusvirheitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaistaan juttuanne sen verran, että enssijaiset perilliset ovat rintaperillisiä tai heidän vanhempansa ja toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset, eli vaihtoehtoiset perijät ja jollei heitä ole, niin lain mukaan ovat taas jälkeläiset eli kolmannet perijät.

        Vanhempi kuolee -> rintaperillinen ( luopuu tai on kuollut) siirtyy perimisoikeus toissijaisperilliselle eli mahdolliselle rintaperilliselle.

        Nyt kun rintaperillisellä ei ole rintaperillistä, siirtyy perimisoikeus hänen sisarilleen jotka ovat kolmassijaperillisiä ( jollei ole vanhempia (ensisijaisperillinen) tai isovanhempia (toissijaperijä)) ja jos on kuollut tai luopuu perinnöstä, niin perimisoikeus on heidän jälkeläisillään, jos on rintaperillisiä.

        Oliko liian vaikeata?

        Puhut täyttä puuta ja heinää taas.

        Mistä ihmeestä keksit ja että toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset? Kamalaa huttua. Toissijaisuudella ja sijaantulolla ei ole mitään tekemistä keskenään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaistaan juttuanne sen verran, että enssijaiset perilliset ovat rintaperillisiä tai heidän vanhempansa ja toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset, eli vaihtoehtoiset perijät ja jollei heitä ole, niin lain mukaan ovat taas jälkeläiset eli kolmannet perijät.

        Vanhempi kuolee -> rintaperillinen ( luopuu tai on kuollut) siirtyy perimisoikeus toissijaisperilliselle eli mahdolliselle rintaperilliselle.

        Nyt kun rintaperillisellä ei ole rintaperillistä, siirtyy perimisoikeus hänen sisarilleen jotka ovat kolmassijaperillisiä ( jollei ole vanhempia (ensisijaisperillinen) tai isovanhempia (toissijaperijä)) ja jos on kuollut tai luopuu perinnöstä, niin perimisoikeus on heidän jälkeläisillään, jos on rintaperillisiä.

        Oliko liian vaikeata?

        Oliko tämä Lawetin teksti?

        Mitä ihmettä nuo tuollaiset nuolet -> tai ===> ovat? Tekee tekstistä tosi vaikealukuisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhut täyttä puuta ja heinää taas.

        Mistä ihmeestä keksit ja että toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset? Kamalaa huttua. Toissijaisuudella ja sijaantulolla ei ole mitään tekemistä keskenään.

        Ai eikö, no kerroppa mikä perillinen om rintaperillinen ja sijaluku?

        Entäpä rintaperillisen lapsi, jos hänen vanhempansa on kuollut tai luopuu ehdoitta perinnöstä??

        Eikä mullakaan muuta.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko tämä Lawetin teksti?

        Mitä ihmettä nuo tuollaiset nuolet -> tai ===> ovat? Tekee tekstistä tosi vaikealukuisen.

        Kun et ymmärrä, myöskään sitä mitä kykenet lukemaan, vaikka tajuntasi ilmaisi nuolet, niin jätä lukematta, niin täten ei tarvitse kommentoidakkaan ilman aihetta, niin kummasti elämäsi helpottuu. 😉

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaistaan juttuanne sen verran, että enssijaiset perilliset ovat rintaperillisiä tai heidän vanhempansa ja toissijaisia perillisiä on aina sijaantuloperilliset, eli vaihtoehtoiset perijät ja jollei heitä ole, niin lain mukaan ovat taas jälkeläiset eli kolmannet perijät.

        Vanhempi kuolee -> rintaperillinen ( luopuu tai on kuollut) siirtyy perimisoikeus toissijaisperilliselle eli mahdolliselle rintaperilliselle.

        Nyt kun rintaperillisellä ei ole rintaperillistä, siirtyy perimisoikeus hänen sisarilleen jotka ovat kolmassijaperillisiä ( jollei ole vanhempia (ensisijaisperillinen) tai isovanhempia (toissijaperijä)) ja jos on kuollut tai luopuu perinnöstä, niin perimisoikeus on heidän jälkeläisillään, jos on rintaperillisiä.

        Oliko liian vaikeata?

        Liian vaikea aihe on ollut edellä olevalle (klo 14:34) kommentoijalle.

        Kysymys on ollut toisaalta siitä, ketkä perukirjassa tulee mainita perittävän oikeudenomistajina ja toisaalta siitä, ketkä tulee perunkirjoitukseen kutsua (antaa tieto perunkirjoituksesta).

        Nimimerkin mainitsemat perilliset eivät ole mitään ensisijais-, toissijais- tai kolmossijaisperillisiä. He ovat perillisiä ja kuolinpesän osakkaita sen mukaan kuin heillä perintöoikeus perittävään perintökaaren (PK 2 ja 3 luku) mukaan on.

        PK 20:2.2 kuuluu:
        "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti."

        a) Perintönä osuuden jäämistöön vasta osakkaan (lesken) oikeuden lakattua saavat jälkeläisittä kuolleen puolison lähimmät perilliset, jotka siten ovat perittävän =>toissijaisia perillisiä.

        b) Testamentilla osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua saavat ne, joille testamentin mukaan omaisuus lankeaa ensisaajan kuoltua; he ovat siten perittävän =>toissijaisia testamentinsaajia.

        Nämä molemmat tahot (a ja b) siten tulee kutsua perittävän perunkirjoitukseen, vaikka he eivät ole perittävän kuolinpesän osakkaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liian vaikea aihe on ollut edellä olevalle (klo 14:34) kommentoijalle.

        Kysymys on ollut toisaalta siitä, ketkä perukirjassa tulee mainita perittävän oikeudenomistajina ja toisaalta siitä, ketkä tulee perunkirjoitukseen kutsua (antaa tieto perunkirjoituksesta).

        Nimimerkin mainitsemat perilliset eivät ole mitään ensisijais-, toissijais- tai kolmossijaisperillisiä. He ovat perillisiä ja kuolinpesän osakkaita sen mukaan kuin heillä perintöoikeus perittävään perintökaaren (PK 2 ja 3 luku) mukaan on.

        PK 20:2.2 kuuluu:
        "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti."

        a) Perintönä osuuden jäämistöön vasta osakkaan (lesken) oikeuden lakattua saavat jälkeläisittä kuolleen puolison lähimmät perilliset, jotka siten ovat perittävän =>toissijaisia perillisiä.

        b) Testamentilla osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua saavat ne, joille testamentin mukaan omaisuus lankeaa ensisaajan kuoltua; he ovat siten perittävän =>toissijaisia testamentinsaajia.

        Nämä molemmat tahot (a ja b) siten tulee kutsua perittävän perunkirjoitukseen, vaikka he eivät ole perittävän kuolinpesän osakkaita.

        Näin on, ja lisäksi mainitut toissijaiset perilliset ja testamentinsaajat pitää kirjata perukirjaan riippumatta siitä ovatko he saamassa mitään jäämistöstä. Näin määrää perintökaaren 20:3.


      • Anonyymi

        Lawetti puhui ihan muista asioista ja asian vierestä. Keskustelua kävivät ihan muut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liian vaikea aihe on ollut edellä olevalle (klo 14:34) kommentoijalle.

        Kysymys on ollut toisaalta siitä, ketkä perukirjassa tulee mainita perittävän oikeudenomistajina ja toisaalta siitä, ketkä tulee perunkirjoitukseen kutsua (antaa tieto perunkirjoituksesta).

        Nimimerkin mainitsemat perilliset eivät ole mitään ensisijais-, toissijais- tai kolmossijaisperillisiä. He ovat perillisiä ja kuolinpesän osakkaita sen mukaan kuin heillä perintöoikeus perittävään perintökaaren (PK 2 ja 3 luku) mukaan on.

        PK 20:2.2 kuuluu:
        "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti."

        a) Perintönä osuuden jäämistöön vasta osakkaan (lesken) oikeuden lakattua saavat jälkeläisittä kuolleen puolison lähimmät perilliset, jotka siten ovat perittävän =>toissijaisia perillisiä.

        b) Testamentilla osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua saavat ne, joille testamentin mukaan omaisuus lankeaa ensisaajan kuoltua; he ovat siten perittävän =>toissijaisia testamentinsaajia.

        Nämä molemmat tahot (a ja b) siten tulee kutsua perittävän perunkirjoitukseen, vaikka he eivät ole perittävän kuolinpesän osakkaita.

        Tässäpä tuo lainkohtasi ilman oma-ajattelun lisiä, että lähimmät perijät ovat aina rintaperillisiä, oli kyse sitten kyse edesmenneestä isästä tai äidistä jotka muodostavat elämisen aikana avioparin eli AVIOPUOLISOT yhdessä eli aviopari ja heidän YHTEISET LAPSET eli RINTAPERILLISET, eli he ovat siis ENSISIJAISPERILLISIÄ ja lain sanoin: " 1 §

        >>> Lähinnä<<<< (ENSIMMÄISENÄ/ENSISIJAISESTI, voittajako saapui maaliin toisena saaden ensisijan, menikö se jotenkin noin?? 🤣🤣🤣, Voittojärjestys, ensimmäisenä saapui maaliin se ja se, TOISELLE SIJALLE SIJOTTUI TYHMÄ ALOKAS TÖTTERSTRÖM) saavat perinnön rintaperilliset.

        Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä". >>>Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset >>>hänen sijaansa<<< (TOISELLE SIJALLE PÄÄSI ALOKAS TÖTTERSTRÖM Eli toissijaiset), ja joka haara saa yhtä suuren osan".

        Vai olemmeko eri mieltä ?????!!!

        Eli ensisijaiet perilliset, toissijaiset, kolmassijaiset, neljännet sijaiset, (neljässijaiset) eli aina jonkun tilalle perimään tuleva on perijän 'numerojärjestyksen mukaisesti sijaantulija, eli kun ajatellaan, että isoisoäiti kuolee ja hänen rintaperillisensä on kuollut ja edesmenneen rintaperillinen on kuollut ja hänenkin jälkeläisensä on kuollut, mutta hänen jälkeläisensä elää ja perii isoisoäidin, mutta JOS JÄLKELÄISIÄ EI OLE enään yhtäkään, perii valtio, kuten laissakin on.

        Tämä nyt oli vähän pitkä ja 99% ei ymmärrys riitä noin pitkälle, vaan ymmärrys riittää takelteleen ensimmäisen lauseen alun.

        Lukekaa ymmärtäen mitä ja miten laissa on, mutta menette opetetun mukaan, jolloinka asioiden oikea tilanne hämärtyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässäpä tuo lainkohtasi ilman oma-ajattelun lisiä, että lähimmät perijät ovat aina rintaperillisiä, oli kyse sitten kyse edesmenneestä isästä tai äidistä jotka muodostavat elämisen aikana avioparin eli AVIOPUOLISOT yhdessä eli aviopari ja heidän YHTEISET LAPSET eli RINTAPERILLISET, eli he ovat siis ENSISIJAISPERILLISIÄ ja lain sanoin: " 1 §

        >>> Lähinnä<<<< (ENSIMMÄISENÄ/ENSISIJAISESTI, voittajako saapui maaliin toisena saaden ensisijan, menikö se jotenkin noin?? 🤣🤣🤣, Voittojärjestys, ensimmäisenä saapui maaliin se ja se, TOISELLE SIJALLE SIJOTTUI TYHMÄ ALOKAS TÖTTERSTRÖM) saavat perinnön rintaperilliset.

        Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä". >>>Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset >>>hänen sijaansa<<< (TOISELLE SIJALLE PÄÄSI ALOKAS TÖTTERSTRÖM Eli toissijaiset), ja joka haara saa yhtä suuren osan".

        Vai olemmeko eri mieltä ?????!!!

        Eli ensisijaiet perilliset, toissijaiset, kolmassijaiset, neljännet sijaiset, (neljässijaiset) eli aina jonkun tilalle perimään tuleva on perijän 'numerojärjestyksen mukaisesti sijaantulija, eli kun ajatellaan, että isoisoäiti kuolee ja hänen rintaperillisensä on kuollut ja edesmenneen rintaperillinen on kuollut ja hänenkin jälkeläisensä on kuollut, mutta hänen jälkeläisensä elää ja perii isoisoäidin, mutta JOS JÄLKELÄISIÄ EI OLE enään yhtäkään, perii valtio, kuten laissakin on.

        Tämä nyt oli vähän pitkä ja 99% ei ymmärrys riitä noin pitkälle, vaan ymmärrys riittää takelteleen ensimmäisen lauseen alun.

        Lukekaa ymmärtäen mitä ja miten laissa on, mutta menette opetetun mukaan, jolloinka asioiden oikea tilanne hämärtyy.

        Ai niin, se lainkohta, ilman turhia opittuja lisäyksiä: tai viittauksia, jotta ymmärettäisiin väärin.

        Eli aina, !! I L M A N !!! R I N T A P E R I L L I S I Ä (ensisijaisperijä) kuolleen LESKEN PERILLISIÄ OVAT lain mukaan hänen vanhempansa ja jotka ovat leskeen nähden ensisijaisperillisiä ja jos heitä ei ole, ovat lesken sisaret TOISIJAISPERILLISIÄ, tullen edesmenneen vanhempiensa sijaan eli sijaantulijpita perimään sisarensa.

        Tai oikeamminha se litania on useamman pykälän varassa, eikä niin kuin tuo yks, (aikavovelasti harhauttaa tyhmempiä luuleen, että niin asia on kuin hän sen esittää, muttei nämä pykälät ole vaikeita ymmärtää. " 1 §

        Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

        Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
        2 § (20.4.2018/258)

        Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

        Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

        Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
        3 §

        Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

        Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

        Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
        4 § (5.9.1975/710)

        4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
        5 §

        Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
        3 luku
        Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
        1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut~".

        Jos joku haluaa selvennettäväksi tuon, nii ilmaiskoon itsensä.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin, se lainkohta, ilman turhia opittuja lisäyksiä: tai viittauksia, jotta ymmärettäisiin väärin.

        Eli aina, !! I L M A N !!! R I N T A P E R I L L I S I Ä (ensisijaisperijä) kuolleen LESKEN PERILLISIÄ OVAT lain mukaan hänen vanhempansa ja jotka ovat leskeen nähden ensisijaisperillisiä ja jos heitä ei ole, ovat lesken sisaret TOISIJAISPERILLISIÄ, tullen edesmenneen vanhempiensa sijaan eli sijaantulijpita perimään sisarensa.

        Tai oikeamminha se litania on useamman pykälän varassa, eikä niin kuin tuo yks, (aikavovelasti harhauttaa tyhmempiä luuleen, että niin asia on kuin hän sen esittää, muttei nämä pykälät ole vaikeita ymmärtää. " 1 §

        Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

        Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
        2 § (20.4.2018/258)

        Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

        Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

        Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
        3 §

        Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

        Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

        Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
        4 § (5.9.1975/710)

        4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
        5 §

        Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
        3 luku
        Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
        1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut~".

        Jos joku haluaa selvennettäväksi tuon, nii ilmaiskoon itsensä.

        T. Lawetorder

        Tyylinsä mukaan L-höppänä jaarittelee loputtomiin ymmärtämättä, mikä asiassa on relevanttia eli oikeudellisesti merkitsevää. Höpö yrittää hämätä lukijaa luulemaan, että hän jotain tietäisi, kun lainkohtia kopypastaa metrikaupalla. Se asiantuntijalle kertoo, millaisesta diletantista oikeasti on kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyylinsä mukaan L-höppänä jaarittelee loputtomiin ymmärtämättä, mikä asiassa on relevanttia eli oikeudellisesti merkitsevää. Höpö yrittää hämätä lukijaa luulemaan, että hän jotain tietäisi, kun lainkohtia kopypastaa metrikaupalla. Se asiantuntijalle kertoo, millaisesta diletantista oikeasti on kysymys.

        Lawetorderilla on edelleen käsitteet sekaisin. PK 3 luvun toissijaiset perilliset eivät ole sama asia kuin sijaantuloperillinen.

        Jos leski kuolee, lesken perillisiä on [ellei hänellä ole rintaperillisiä], hänen vanhempansa tai SIJAANTULOPERILLISENÄ hänen sisarensa SEKÄ toissijaisina perillisinä PK 3 luvun mukaiset ensiksi kuolleen perilliset. Ensiksi kuolleella voi olla rintaperillisiä, tai jollei ole, hänet perii hänen vanhempansa tai sijaantuloperillisenä hänen sisarensa.

        Nämä kaksi perillisiryhmää jakavat lesken pesän pääosin KAHTEEN osaan niin, että he saavat sen puoliksi kumpikin ryhmä. Oman ryhmänsä sisällä perintö jakautuu normaalisti lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

        Lawetorderilla meni taas kaikki pieleen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyylinsä mukaan L-höppänä jaarittelee loputtomiin ymmärtämättä, mikä asiassa on relevanttia eli oikeudellisesti merkitsevää. Höpö yrittää hämätä lukijaa luulemaan, että hän jotain tietäisi, kun lainkohtia kopypastaa metrikaupalla. Se asiantuntijalle kertoo, millaisesta diletantista oikeasti on kysymys.

        Noh kerrohan mitä oikeudellisesti epärelevanttia lakipykälissä on ja mitä dileranttia aasintuntijalle on lakipykälissä?

        Tekstinne ei selventänyt mitään vaan tuuli huuhtoi persettänne, saaden teidät huuteleen tyhjää.

        Eli krrtokaa nyt epärelevanttisuudet ja diletanttisuudet, kiitos etukäteen tyhjästä.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetorderilla on edelleen käsitteet sekaisin. PK 3 luvun toissijaiset perilliset eivät ole sama asia kuin sijaantuloperillinen.

        Jos leski kuolee, lesken perillisiä on [ellei hänellä ole rintaperillisiä], hänen vanhempansa tai SIJAANTULOPERILLISENÄ hänen sisarensa SEKÄ toissijaisina perillisinä PK 3 luvun mukaiset ensiksi kuolleen perilliset. Ensiksi kuolleella voi olla rintaperillisiä, tai jollei ole, hänet perii hänen vanhempansa tai sijaantuloperillisenä hänen sisarensa.

        Nämä kaksi perillisiryhmää jakavat lesken pesän pääosin KAHTEEN osaan niin, että he saavat sen puoliksi kumpikin ryhmä. Oman ryhmänsä sisällä perintö jakautuu normaalisti lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

        Lawetorderilla meni taas kaikki pieleen!

        Ei, vaan teillä meni, eli LESKEN, ILMAN PERILLISÄ OLEVAN ETUSIJAPERILLISIÄ on lesken vanhemmat ENSISIJAISET PERIJÄT ja jos vanhemmat ovat kuolleet, niin lesken sisaret TULEVAT VANHEMPIENSA S I J A AN. perimään toisijais.ina edesmenneen lesken ja jos lesken sisar on kuollut TULEE HÄNEN SIJAANSA edesmenneen sisaren mahdolliset perijät SIJAAN TULIJOINA, ELI KOLMANTENA PERIMYSJÄRJESTYKSESSÄ PERIIN edesmenneen lesken.

        Jos taas edesmenneen lesken toinen vanhempi on kuollut, tulee edesmenneen lesken sisaret/sisar edesmenneen vanhemman sijaan toissijaisina perijöinä perimään edesmenneen sisarleskensä omaisuudesta puolet, elossa olevan vanhempansa periessä toisen puoikkaan.

        Erittäin hyvin ymmärrettävissä.

        En todellakaan ymmärrä, miksi tappeletta lakia vastaan ja vääntäen kääntelette asian ihan toiseksi kuin laissa on?

        Syytön minä siihen olen kuinka asia on laissa, en minä ole sitä kirjoittanut, joten haukutte väärää puuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan teillä meni, eli LESKEN, ILMAN PERILLISÄ OLEVAN ETUSIJAPERILLISIÄ on lesken vanhemmat ENSISIJAISET PERIJÄT ja jos vanhemmat ovat kuolleet, niin lesken sisaret TULEVAT VANHEMPIENSA S I J A AN. perimään toisijais.ina edesmenneen lesken ja jos lesken sisar on kuollut TULEE HÄNEN SIJAANSA edesmenneen sisaren mahdolliset perijät SIJAAN TULIJOINA, ELI KOLMANTENA PERIMYSJÄRJESTYKSESSÄ PERIIN edesmenneen lesken.

        Jos taas edesmenneen lesken toinen vanhempi on kuollut, tulee edesmenneen lesken sisaret/sisar edesmenneen vanhemman sijaan toissijaisina perijöinä perimään edesmenneen sisarleskensä omaisuudesta puolet, elossa olevan vanhempansa periessä toisen puoikkaan.

        Erittäin hyvin ymmärrettävissä.

        En todellakaan ymmärrä, miksi tappeletta lakia vastaan ja vääntäen kääntelette asian ihan toiseksi kuin laissa on?

        Syytön minä siihen olen kuinka asia on laissa, en minä ole sitä kirjoittanut, joten haukutte väärää puuta.

        Pieleen menee, kun et ymmärrä, ketkä ovat PK 3 luvun toissijaisia perillisiä.

        PK 3:1,2
        "Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."

        Puolisoista ensiksi kuolleen perillisiä ovat hänen sukulaisensa, jotka po. lainkohdassa on mainittu. He perivät lesken, kun tämä kuolee, yhtä lailla lesken omien sukulaisten ohessa. Vain nämä henkilöt ovat toissijaisia perillisiä. Kun puhutaan perillisen sijaan tulevasta perillisestä, jos perillinen on kuollut ennen perittävää, tälläista perillistä nimitetään sijaantuloperilliseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetorderilla on edelleen käsitteet sekaisin. PK 3 luvun toissijaiset perilliset eivät ole sama asia kuin sijaantuloperillinen.

        Jos leski kuolee, lesken perillisiä on [ellei hänellä ole rintaperillisiä], hänen vanhempansa tai SIJAANTULOPERILLISENÄ hänen sisarensa SEKÄ toissijaisina perillisinä PK 3 luvun mukaiset ensiksi kuolleen perilliset. Ensiksi kuolleella voi olla rintaperillisiä, tai jollei ole, hänet perii hänen vanhempansa tai sijaantuloperillisenä hänen sisarensa.

        Nämä kaksi perillisiryhmää jakavat lesken pesän pääosin KAHTEEN osaan niin, että he saavat sen puoliksi kumpikin ryhmä. Oman ryhmänsä sisällä perintö jakautuu normaalisti lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

        Lawetorderilla meni taas kaikki pieleen!

        Ps. Selittäisittekö tämän ihan suomeksi, ei kantorinkiinaa: "Lawetorderilla on edelleen käsitteet sekaisin. PK 3 luvun toissijaiset perilliset eivät ole sama asia kuin sijaantuloperillinen".

        Kun se ensijaisuu, toissijaisuus, kolmassijaisuus tulee ihan laista.

        Ensisijainen perillinen on aina rintaperillinen ja jollei ole, niin ensisijaisuusoikeus perintöön menee rintaperillisittä kuolleen lapsen vanhemmille, periaatteella lapsi perii vanhempansa ja vanhemmat lapsensa, ja jollei lapsen vanhempia ole ovat lapsen vanhempien muut lapset toissijaisperijöitä vanhempiensa sijasta eli sijaantulijoita ja jne.

        Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, että sijaantulija on aina toissijaisperijä ja hänen sijaansa perimään tuleva on jo kolmas perintöön oikeutettu kahden edellisen sijasta perintöön oikeutettu.

        Eli ensin perintöön oikeutettu ja hänen tilalleen perintöön oikeutettu sijaantulija on toinen perintöön oikeutettu ja hänen sijaansa perintöön oikeutettu on kolmas, eli niin kauas kuin jälkeläisiä ei ole enään.

        Kun te lähdette sitä lakia 'tulkitsemaan' paskan tulette saamaan käteenne jossain vaiheesa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. Selittäisittekö tämän ihan suomeksi, ei kantorinkiinaa: "Lawetorderilla on edelleen käsitteet sekaisin. PK 3 luvun toissijaiset perilliset eivät ole sama asia kuin sijaantuloperillinen".

        Kun se ensijaisuu, toissijaisuus, kolmassijaisuus tulee ihan laista.

        Ensisijainen perillinen on aina rintaperillinen ja jollei ole, niin ensisijaisuusoikeus perintöön menee rintaperillisittä kuolleen lapsen vanhemmille, periaatteella lapsi perii vanhempansa ja vanhemmat lapsensa, ja jollei lapsen vanhempia ole ovat lapsen vanhempien muut lapset toissijaisperijöitä vanhempiensa sijasta eli sijaantulijoita ja jne.

        Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, että sijaantulija on aina toissijaisperijä ja hänen sijaansa perimään tuleva on jo kolmas perintöön oikeutettu kahden edellisen sijasta perintöön oikeutettu.

        Eli ensin perintöön oikeutettu ja hänen tilalleen perintöön oikeutettu sijaantulija on toinen perintöön oikeutettu ja hänen sijaansa perintöön oikeutettu on kolmas, eli niin kauas kuin jälkeläisiä ei ole enään.

        Kun te lähdette sitä lakia 'tulkitsemaan' paskan tulette saamaan käteenne jossain vaiheesa

        Perintöökaaressa ei ole sanaakaan ensisijaisuudesta tai toissijaisuudesta, saati kolmassijaisuudesta. Keksit taas ihan omasta päästä noita sijoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. Selittäisittekö tämän ihan suomeksi, ei kantorinkiinaa: "Lawetorderilla on edelleen käsitteet sekaisin. PK 3 luvun toissijaiset perilliset eivät ole sama asia kuin sijaantuloperillinen".

        Kun se ensijaisuu, toissijaisuus, kolmassijaisuus tulee ihan laista.

        Ensisijainen perillinen on aina rintaperillinen ja jollei ole, niin ensisijaisuusoikeus perintöön menee rintaperillisittä kuolleen lapsen vanhemmille, periaatteella lapsi perii vanhempansa ja vanhemmat lapsensa, ja jollei lapsen vanhempia ole ovat lapsen vanhempien muut lapset toissijaisperijöitä vanhempiensa sijasta eli sijaantulijoita ja jne.

        Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, että sijaantulija on aina toissijaisperijä ja hänen sijaansa perimään tuleva on jo kolmas perintöön oikeutettu kahden edellisen sijasta perintöön oikeutettu.

        Eli ensin perintöön oikeutettu ja hänen tilalleen perintöön oikeutettu sijaantulija on toinen perintöön oikeutettu ja hänen sijaansa perintöön oikeutettu on kolmas, eli niin kauas kuin jälkeläisiä ei ole enään.

        Kun te lähdette sitä lakia 'tulkitsemaan' paskan tulette saamaan käteenne jossain vaiheesa

        Ei ole alkeitakaan hallussa tuossa tekstissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perintöökaaressa ei ole sanaakaan ensisijaisuudesta tai toissijaisuudesta, saati kolmassijaisuudesta. Keksit taas ihan omasta päästä noita sijoja.

        Eikö ole, voihan nyt hellanduudelis, osaatko lukea, tai jos osaat, niin olisikohan lukemansa ymmärtäminen kateissa?????

        " 1 §

        Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.~", luvut, 0, 1, 2, 3 ja jne, niin mikä on lähinnä nollaa, olisko se ykkönen eli ensimmäinen sija, mikäs sitten tulee?

        Olisko se kakkonen eli toinen sija??

        No mielletään asia näin, 0 on perittävä, no mikä on häntä lähinnä?

        Olisiko se vaikkapa rintaperillinen?

        No mikä hän on perimisjärjestyksessä?

        Olisko hän sijalla yksi eli ensin oikeutettu?

        No käännetään asian toisin, eli jos nolla kuvaa perittävää, niin kenen tai keitä lähinnä on rintaperillinen?

        No vanhempiaan.

        No olisko he silloin ykkönen eli lähimmät perijät??

        Nyt kun jatkat leikittelyä numerolaatikkoleikkinä Niilo Tarvajärven mukaan, ehkä älysi edes hetkeksi välähtää, toivottavasti.

        Malliksi sitten lisää vähän: "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä~".

        Sitten vähän siitä miksi serkuillakin on oikeus perä: "Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut~", kun isovanhempien lapsilla, eli enoilla, sedillä ja tädeillä on oikeus periä, niin heidän rintaperillisen/rintaperillisten oikeutta periä vanhempansa, ei ole laissa suljettu pois.

        Eli kaikki on laissa, kun vain ymmärtää lukemansa.

        Tässä siis hieman teille ratakiskoa tai sanoisinko jo laivan-mallista rautaa/terästä väänneltäväksi, kiitos.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ole, voihan nyt hellanduudelis, osaatko lukea, tai jos osaat, niin olisikohan lukemansa ymmärtäminen kateissa?????

        " 1 §

        Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.~", luvut, 0, 1, 2, 3 ja jne, niin mikä on lähinnä nollaa, olisko se ykkönen eli ensimmäinen sija, mikäs sitten tulee?

        Olisko se kakkonen eli toinen sija??

        No mielletään asia näin, 0 on perittävä, no mikä on häntä lähinnä?

        Olisiko se vaikkapa rintaperillinen?

        No mikä hän on perimisjärjestyksessä?

        Olisko hän sijalla yksi eli ensin oikeutettu?

        No käännetään asian toisin, eli jos nolla kuvaa perittävää, niin kenen tai keitä lähinnä on rintaperillinen?

        No vanhempiaan.

        No olisko he silloin ykkönen eli lähimmät perijät??

        Nyt kun jatkat leikittelyä numerolaatikkoleikkinä Niilo Tarvajärven mukaan, ehkä älysi edes hetkeksi välähtää, toivottavasti.

        Malliksi sitten lisää vähän: "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä~".

        Sitten vähän siitä miksi serkuillakin on oikeus perä: "Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut~", kun isovanhempien lapsilla, eli enoilla, sedillä ja tädeillä on oikeus periä, niin heidän rintaperillisen/rintaperillisten oikeutta periä vanhempansa, ei ole laissa suljettu pois.

        Eli kaikki on laissa, kun vain ymmärtää lukemansa.

        Tässä siis hieman teille ratakiskoa tai sanoisinko jo laivan-mallista rautaa/terästä väänneltäväksi, kiitos.

        T. Lawetorder

        Selitän tämän kohdankin: "Malliksi sitten lisää vähän: "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä~"., Eli nyt kun lähimmät perijät on kuollut ja perittävällä ei ole ollut niitä ykkösiä, eli lähinnä olevia rintaperillisiä, niin astuvatkin vanhempien muut lapset perimään, eli he pääsevät maaliin vasta kakkosina, koska ykkönen oli jo maalissa eli he tulevat vanhempiensa sijaan perimään veljensä/siskonsa, koska hehän eivät ole lähinnä olevia, joten he ovat siis kakkosia, ja jos ei ole yhtäkään kakkosta, tulee kolmonen kehiin eli kakkosten lähimmät, ja jotka ovatkin isovanhempien lapsen lapsia.

        Onko oikeastikkin näinkin yksinkertaiset asiat ylitsepääsemättömän vaikeita tajuta??

        T. Lawetorder

        Psst. Jottette menisi ihan sekaisin, niin täsmennetään, ettei laissa tarkoiteta isovanhemmilla, vanhempien isovanhempia, vaan juurikin edesmenneen lapsen vanhempien isää ja äitiä, eli lapsrlle isoäiti ja isoisä, 😉 tämä pienenä vinkkinä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selitän tämän kohdankin: "Malliksi sitten lisää vähän: "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä~"., Eli nyt kun lähimmät perijät on kuollut ja perittävällä ei ole ollut niitä ykkösiä, eli lähinnä olevia rintaperillisiä, niin astuvatkin vanhempien muut lapset perimään, eli he pääsevät maaliin vasta kakkosina, koska ykkönen oli jo maalissa eli he tulevat vanhempiensa sijaan perimään veljensä/siskonsa, koska hehän eivät ole lähinnä olevia, joten he ovat siis kakkosia, ja jos ei ole yhtäkään kakkosta, tulee kolmonen kehiin eli kakkosten lähimmät, ja jotka ovatkin isovanhempien lapsen lapsia.

        Onko oikeastikkin näinkin yksinkertaiset asiat ylitsepääsemättömän vaikeita tajuta??

        T. Lawetorder

        Psst. Jottette menisi ihan sekaisin, niin täsmennetään, ettei laissa tarkoiteta isovanhemmilla, vanhempien isovanhempia, vaan juurikin edesmenneen lapsen vanhempien isää ja äitiä, eli lapsrlle isoäiti ja isoisä, 😉 tämä pienenä vinkkinä

        No, voitko esittää yhdenkin lainkohdan perintökaaresta, jossa on sana "toissijainen"? Et voi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selitän tämän kohdankin: "Malliksi sitten lisää vähän: "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä~"., Eli nyt kun lähimmät perijät on kuollut ja perittävällä ei ole ollut niitä ykkösiä, eli lähinnä olevia rintaperillisiä, niin astuvatkin vanhempien muut lapset perimään, eli he pääsevät maaliin vasta kakkosina, koska ykkönen oli jo maalissa eli he tulevat vanhempiensa sijaan perimään veljensä/siskonsa, koska hehän eivät ole lähinnä olevia, joten he ovat siis kakkosia, ja jos ei ole yhtäkään kakkosta, tulee kolmonen kehiin eli kakkosten lähimmät, ja jotka ovatkin isovanhempien lapsen lapsia.

        Onko oikeastikkin näinkin yksinkertaiset asiat ylitsepääsemättömän vaikeita tajuta??

        T. Lawetorder

        Psst. Jottette menisi ihan sekaisin, niin täsmennetään, ettei laissa tarkoiteta isovanhemmilla, vanhempien isovanhempia, vaan juurikin edesmenneen lapsen vanhempien isää ja äitiä, eli lapsrlle isoäiti ja isoisä, 😉 tämä pienenä vinkkinä

        Sinä olet siis todella tyhmä. Siis todella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olet siis todella tyhmä. Siis todella.

        Olenko yhtä tyhmä kuin teikäläinen, että joka asia pitää vääntää ratakiskosta, jotta ymmärtäisit?


    • Anonyymi

      Law&Order on taas sekaisin kuin seinäkello....!

      Nyt hän on ilmeisesti ihan itse PÄÄTTÄNYT, että toissijaisia perillisiä ovat aina sijaantuloperilliset.

      Ihan kauheaa höpöä.

      Lainataan.

      1. Toissijaisia perillisiä on voi olla kahdessa tilanteessa: Kun leski perii puolisonsa, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset ovat suoraan lain nojalla toissijaisia perillisiä (Perintökaari 3 luku 1 §). Lakimääräisiä ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ovat kaikki ne perilliset, joilla on perintökaaren (40/1965) 2 luvun 2 §:n mukaan oikeus vainajan perintöön.
      Perintöön oikeutettuja ovat siten perinnönjättäjän vanhemmat, sisarukset, sisaruspuolet ja heidän lapsensa. Kolmanteen parenteeliin kuuluvat henkilöt eivät enää ole ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä.

      2. Toissijaisen perillisen asemaan voi tulla myös testamenttimääräyksellä.

      3. Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä.

      --

      Sokea Reettakin näkee eron tuolla asialla, mutta Law&Order ei näe.

      • Anonyymi

        Rahahananne alkaa tukkeuntuun, kun ihmiset alkaa tajuaan kuinka heitä vedetään nenästä, "HIIIHAA, huusi herra Piipoo" (laulaja M. A. Numminen.)

        T. Lawetorder


      • Anonyymi

        Tämä on todella hyvä!!! "3. Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä'.

        Haudantakaako se perittävä sen testamentin tekee??

        Eihän äkillisesti kuollut voi tietää kieltäytyykö perillisen perillinen perinnöstä vai meneekö perittävän perillinen ilmaisemaan hautaan ettei ota vastaan perintöä tai perillisen perittävä tulee haudasta tekeen testamentin.

        Tilanne vaatii ennakkosuunnittelua ja, että joku tekee ennakkoon testamentin ja tieto siitä, ettei perittävän perillisen perijä ota vastaan perintöä, joten kyseessä on ainoastaan rahastuskeino, eikä mitään perintäösuunnittelua.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on todella hyvä!!! "3. Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä'.

        Haudantakaako se perittävä sen testamentin tekee??

        Eihän äkillisesti kuollut voi tietää kieltäytyykö perillisen perillinen perinnöstä vai meneekö perittävän perillinen ilmaisemaan hautaan ettei ota vastaan perintöä tai perillisen perittävä tulee haudasta tekeen testamentin.

        Tilanne vaatii ennakkosuunnittelua ja, että joku tekee ennakkoon testamentin ja tieto siitä, ettei perittävän perillisen perijä ota vastaan perintöä, joten kyseessä on ainoastaan rahastuskeino, eikä mitään perintäösuunnittelua.

        T. Lawetorder

        Ps. Tuo ns. Ilman lainausmerkkejä kirjoittamasi, ei, huom. EI ole allekirjoittaneen kirjoittama, mutta epäilen sen olevan ihan oma kehitelmänne ja sotkettu vähän sekaan kirjoittamaani, jotta saadaan näyttään Lawetorderin kirjoittamalta.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. Tuo ns. Ilman lainausmerkkejä kirjoittamasi, ei, huom. EI ole allekirjoittaneen kirjoittama, mutta epäilen sen olevan ihan oma kehitelmänne ja sotkettu vähän sekaan kirjoittamaani, jotta saadaan näyttään Lawetorderin kirjoittamalta.

        T. Lawetorder

        Miksi sinä vihaat lakia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sinä vihaat lakia?

        Minulla on siitä ja lakimiehistä niin huonot kokemukset. Joudun hoitamaan asiani itse kun en luota muihin.


    • Anonyymi

      Kaikki verovelvolliset ja velkojat mainitaan perunkirjassa, että kaikki saavat omansa!!🤑🤑

    • Anonyymi

      Nyt Law&Order on päättänyt, että toissijaisia perillisiä ovat aina sijaantuloperilliset.

      Ko. henkilö ei ymmärrä lainkaan termin "toissijainen perillinen" tarkoitusta, mutta ehkä hänen äidinkielensä ei olekaan suomi.

      • Anonyymi

        Kuka kumma kumpaakin kammella.

        Noinko olet päättäny, no minä olen päätellyt teistä osaamattomuuden ja ymmärtämättömyyden.

        Asia on jo laissa, eli ei ole ollut minun vallassa päättää mitä laissa lukee.

        Lähinnä = (ensisijassa) lain ja erityisesti perintökaaren on kasannut kokoon Aarnio ja onpa tainnut omia pukinsorkkiaan väliin tunkenut myöskin herra Kangas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka kumma kumpaakin kammella.

        Noinko olet päättäny, no minä olen päätellyt teistä osaamattomuuden ja ymmärtämättömyyden.

        Asia on jo laissa, eli ei ole ollut minun vallassa päättää mitä laissa lukee.

        Lähinnä = (ensisijassa) lain ja erityisesti perintökaaren on kasannut kokoon Aarnio ja onpa tainnut omia pukinsorkkiaan väliin tunkenut myöskin herra Kangas.

        "Nyt Law&Order on päättänyt, että toissijaisia perillisiä ovat aina sijaantuloperilliset."

        Lawetti ei kykene näyttämään asiaa todeksi perintökaaren tai edes Aarnion ja Kankaan avustamana. Sepitelmänsä Lawetti on luonut ihan itse.

        ***

        Lainataan tiedoksi kohta, jota Lawetti ei kykene ymmärtämään:

        Toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan ensiksi kuolleen puolison isää ja äitiä sekä sisaruksia ja heidän jälkeläisiään, jotka perivät kuolleen sukulaisensa tämän eloonjääneen puolison kuoleman jälkeen. Samoin toissijaisen perillisen asema voi perustua myös kuolleen puolison tekemään testamenttiin.


    • Anonyymi

      Perukirjassa mainitaan

      1. kaikki pesän osakkaat eli ensijaisessa perimysasemassa olevat, joille muodostuu mahdollinen veronmaksuvelvollisuus joko perillisyyden tai testamentin kautta; sekä

      2. toissijaiset perilliset, joilla tarkoitetaan ensiksi ilman rintaperillisiä ja ilman testamenttia kuolleen aviopuolison perillisiä, jotka saavat perinnön, kun ensiksi kuolleen puolison perinyt leski kuolee.

      Vaikka ensiksi kuolleella aviopuolisolla olisikin testamentti, ja testamentin määräyksiä noudatetaan, on toissijainen perillinen mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta.

      • Anonyymi

        Edellä oleva kommentti on puutteellinen.

        Jos perittävä P oli testamentissaan määrännyt omaisuuttaan A:lle ja että A:n kuoltua omaisuuden oli saava B, viimeksi mainittu on P:n toissijainen testamentinsaaja.

        Tällaiselle toissijaiselle testamentinsaajalle tulee antaa tieto P:n perunkirjoituksesta ja hänet tulee mainita P:n perukirjassa, vaikka hän ei ole P:n kuolinpesän osakas, vaan mahdollisesti A:n kuolinpesän osakas.

        PK 20:2.2
        "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä =>jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti.<="


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellä oleva kommentti on puutteellinen.

        Jos perittävä P oli testamentissaan määrännyt omaisuuttaan A:lle ja että A:n kuoltua omaisuuden oli saava B, viimeksi mainittu on P:n toissijainen testamentinsaaja.

        Tällaiselle toissijaiselle testamentinsaajalle tulee antaa tieto P:n perunkirjoituksesta ja hänet tulee mainita P:n perukirjassa, vaikka hän ei ole P:n kuolinpesän osakas, vaan mahdollisesti A:n kuolinpesän osakas.

        PK 20:2.2
        "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä =>jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti.<="

        Ei ollut puutteellinen vaan tasan naulan kantaan


    • Anonyymi

      Aivan järkyttävää skeidaa tässä ketjussa.

      Perukirjaan kirjataan vain ja ainoastaan perilliset.

      Mikäli joku perilliistä luopuu perinnöstä, niin sitten hänen rintaperilliset pitää kirjata.

      Muiden kuin rintaperillisten hyväksi ei ole mahdollista luopua perinnöstä, vaan silloin perintö palautuu kuolinpesään.

      Mikäli pesän osakas kuolee, niin sijaantulijana on hänen kuolinpesänsä, eivät hänen perillisensä.

      Ja, serkku ei peri koskaan ilman testamenttia (koskee toista ketjua).

      Asian ymmärtämistä auttaa kummasti, kun opettelee ymmärtämään oikeuskenkilön ja fyysisen henkilön eron!

      Pitää myös muistaa, että perintöoikeus katkeaa perillisen kuolemaan, siis mikäli perillinen kuolee ennen perinnönjättäjää. Mikäli kuolinaikaa ei ole mahdollista selvittää, niin katsotaan perinnönjättäjän kuolleen ennen perillistä, joka voi teoriassa synnyttää ikiliikkujan (äiti ja tytär kuolevat auto-onnettomuudessa, isästä ei tietoa eikä lapsia tai lähisukulaisia. Äiti on siis lain mukaan kuollut ensin, jolloin tytär perisi, mutta tytär onkin lain mukaan kuollut ensin, jolloin äiti perisi, vaikka onkin kuollut ensin, vaikka tytär onkin kuollut ensin). Tuossa onkin sitten Lawetille pieni pähkinä purtavaksi.

      Ja ihan oikeasti, perintöoikeus ei ole mikään vaikea rasti 99,999 % tapauksissa.

      • Anonyymi

        Kaveriksi, joka kehuskelee, ettei peerintöoikeus ole vaikea rasti, niin lähes koko kommenttisi on aivopierua!

        Perukirjaan merkitään, kuten perintökaaren (PK) 20 luvun 3 § määrää, osakkaina olevien perillisten lisäksi myös toissijaiset perilliset, joita ovat PK 3 luvun 1 §:n mukaiset lakimääräiset perilliset ja mahdollisen testamentin toissijaiset saajat.

        "Muiden kuin rintaperillisten hyväksi ei ole mahdollista luopua perinnöstä, vaan silloin perintö palautuu kuolinpesään."

        Skeidaa! Jos perillisellä ei ole rintaperillisiä, meneen hänen luopuessaan perintö sille lakimääräiselle perilliselle, joka saisi perinnön luovuttajan kuollessa.

        "Asian ymmärtämistä auttaa kummasti, kun opettelee ymmärtämään oikeuskenkilön ja fyysisen henkilön eron"

        Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö. Se on osakkaiden joukko, jota koskee tietyt kuolinpesän hallintoa koskevat säännökset (ks. PK 18 luku).

        "Mikäli kuolinaikaa ei ole mahdollista selvittää, niin katsotaan perinnönjättäjän kuolleen ennen perillistä, joka voi teoriassa synnyttää ikiliikkujan ..."

        Järkyttävää skeidaa! Se on juuri päinvastoin kuin sanoit. Jos perittävä ja perillinen kuolevat yhtä aikaa, tai kuolinhetkestä ei ole varmaa tieto, PERILLISEN katsotaan kuolleen ensiksi. KS. PK 1 luvun 2 §. (alla)

        PK 1:2
        "Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää."


      • Anonyymi

        Olipa vaatimaton kirjoitus kaikkine virheineen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaveriksi, joka kehuskelee, ettei peerintöoikeus ole vaikea rasti, niin lähes koko kommenttisi on aivopierua!

        Perukirjaan merkitään, kuten perintökaaren (PK) 20 luvun 3 § määrää, osakkaina olevien perillisten lisäksi myös toissijaiset perilliset, joita ovat PK 3 luvun 1 §:n mukaiset lakimääräiset perilliset ja mahdollisen testamentin toissijaiset saajat.

        "Muiden kuin rintaperillisten hyväksi ei ole mahdollista luopua perinnöstä, vaan silloin perintö palautuu kuolinpesään."

        Skeidaa! Jos perillisellä ei ole rintaperillisiä, meneen hänen luopuessaan perintö sille lakimääräiselle perilliselle, joka saisi perinnön luovuttajan kuollessa.

        "Asian ymmärtämistä auttaa kummasti, kun opettelee ymmärtämään oikeuskenkilön ja fyysisen henkilön eron"

        Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö. Se on osakkaiden joukko, jota koskee tietyt kuolinpesän hallintoa koskevat säännökset (ks. PK 18 luku).

        "Mikäli kuolinaikaa ei ole mahdollista selvittää, niin katsotaan perinnönjättäjän kuolleen ennen perillistä, joka voi teoriassa synnyttää ikiliikkujan ..."

        Järkyttävää skeidaa! Se on juuri päinvastoin kuin sanoit. Jos perittävä ja perillinen kuolevat yhtä aikaa, tai kuolinhetkestä ei ole varmaa tieto, PERILLISEN katsotaan kuolleen ensiksi. KS. PK 1 luvun 2 §. (alla)

        PK 1:2
        "Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää."

        Mitä ap. kysyi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaveriksi, joka kehuskelee, ettei peerintöoikeus ole vaikea rasti, niin lähes koko kommenttisi on aivopierua!

        Perukirjaan merkitään, kuten perintökaaren (PK) 20 luvun 3 § määrää, osakkaina olevien perillisten lisäksi myös toissijaiset perilliset, joita ovat PK 3 luvun 1 §:n mukaiset lakimääräiset perilliset ja mahdollisen testamentin toissijaiset saajat.

        "Muiden kuin rintaperillisten hyväksi ei ole mahdollista luopua perinnöstä, vaan silloin perintö palautuu kuolinpesään."

        Skeidaa! Jos perillisellä ei ole rintaperillisiä, meneen hänen luopuessaan perintö sille lakimääräiselle perilliselle, joka saisi perinnön luovuttajan kuollessa.

        "Asian ymmärtämistä auttaa kummasti, kun opettelee ymmärtämään oikeuskenkilön ja fyysisen henkilön eron"

        Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö. Se on osakkaiden joukko, jota koskee tietyt kuolinpesän hallintoa koskevat säännökset (ks. PK 18 luku).

        "Mikäli kuolinaikaa ei ole mahdollista selvittää, niin katsotaan perinnönjättäjän kuolleen ennen perillistä, joka voi teoriassa synnyttää ikiliikkujan ..."

        Järkyttävää skeidaa! Se on juuri päinvastoin kuin sanoit. Jos perittävä ja perillinen kuolevat yhtä aikaa, tai kuolinhetkestä ei ole varmaa tieto, PERILLISEN katsotaan kuolleen ensiksi. KS. PK 1 luvun 2 §. (alla)

        PK 1:2
        "Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää."

        Voih witt.... meillä meni sitten päin w..tä perukirjan teko , olemattomia perijöitä olisi pitänyt mainita,


      • Anonyymi

        Vae ookkee lawettilooselle, notta tuota ku suan toon kranniporti kiinne, nii miepä kipase toose fooninki ksutta eli tällee, ett asja oon laklooses sannoi, " 1 §

        Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.
        2 §

        Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää". Ny sitte kursaavvattaa.

        Ei synny mitään ikiliikkujaa kun jätitte loppuosan mainitsematta, eli jollei voida todistaa eläneen, on katsottava kuolleen ennen, jolloinka äiti perii ja äidin perii muut mahdolliset perijät.

        Sitten siihen kenellä oikeus periä eli elävä perii kuolleen ja on huomioitava kuinka kohta on laissa, eli "Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä", eli se perii joka elää.

        No elääkö jonkun sijaantulija???

        No tottakai elää, ei voi olla kuolleena sijaantulija eli tarkoittaa sitä että, kuolleen veljen lapsen kuollessa joko minä setänä perin, tai sitten minun rintaperilliseni minun sijaantulijana, koska äitini ja isäni on kuollut.

        Onko tämä oikeastikki vaikea ymmärtää?

        En kyllä ihmettele oikeuslaitosten ruuhkia, kun asioita hoitaa noinkin idiootit.

        Hugo-peikon sanoin, "herää pahvi, viimeistä viedään".


    • Anonyymi

      On paljon asioita, joita Lawetti ei ymmärrä. Lisätäänpä hänen ansiolistaansa se, että hän luulee sijaantulijaa toissijaiseksi perilliseksi. Kyseessähän ovat aivan eri oikeusasemat.

      • Anonyymi

        Kukako on ensisijainen perillinen??

        Olisiko se lähinnä kuollutta oleva eli rintaperillinen ensisijassa?

        No kuka hänen tilallaan perii, no häntä lähinnä oleva, minun jälkeläinen eli sijaantulijana, eli hän on tällöin toisena tuleva periin minut eli toissijainen, koska hän ei voi olla minua lähinnä oleva perijä, eli enssijainen perijä.

        Kerrohan nyt nämä sinun oikeusasemat sitten, kunnet ymmärrä edes lähinnä ja kauempana olevaa, vaan on vain ykkösiä kaikki.

        Tsiisuksen idiootti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukako on ensisijainen perillinen??

        Olisiko se lähinnä kuollutta oleva eli rintaperillinen ensisijassa?

        No kuka hänen tilallaan perii, no häntä lähinnä oleva, minun jälkeläinen eli sijaantulijana, eli hän on tällöin toisena tuleva periin minut eli toissijainen, koska hän ei voi olla minua lähinnä oleva perijä, eli enssijainen perijä.

        Kerrohan nyt nämä sinun oikeusasemat sitten, kunnet ymmärrä edes lähinnä ja kauempana olevaa, vaan on vain ykkösiä kaikki.

        Tsiisuksen idiootti

        Tämä oli ilmeisesti Lawetin kommentti. Hän on asiasta pihalla kuin keväinen lumiukko, eikä ymmärrä toissijaisen perillisyyden merkitystä. Asia on hänelle kerrottu useita kertoja, mutta jos piuha yläkertaan on poikki, se on poikki.


    • Anonyymi

      Todellakin mainitaan, ja liitteistä (saldotodistus) näkee mitä vainajalla saamisia ja mitä on velkaa.

    • Anonyymi

      törmärin 17.1.22 sukuselvitystä katsoessani että vuonna 1989 kuolleen enoni nimiin oli tehty uusi aloitus ja siinä ylläpitäjäksi mainittu hänen poikansa.en ollut koskaan kuullut ns.kolmannesta lapsesta ja ihan oudon nimisestäkin.lahetin sivuston ylläpitäjälle viesin että kyseisen kertomuksen perusteella olen hänen serkkunsa.siitä alkoi keskustelu,ja kävi selväksi että enoni oli maksanut elatusmaksua ja pojan äidin kuoltua myös virkatodistukseen oli miehen isäksi laitettu enoni.pojan äiti ei ollut koskaan eläissään halunnut kertoa isän nimeä.koska poika ei saanut myöskään tietoonsa isänsä myöhempiä perhetietoja kerroin että hänellä oli vaimo sekä melkein saman ikäinen tyttö ja poika avioliitosta.otin myös yhteyttä tähän poikaan ja kerroin asiasta,heti tuli vastaus ettei hän ole tiennyt asiasta.sanoin suoraan että heidän äiti on varmaankin tietoinen sillä eihän kukaan aviomies maksa elatusmaksuja vaimon tietämättä kahtakymmentä vuotta.lisäksi perunkirjoituksessa asia piilotettu ja poika jätetty kaiken ulkopuolelle.kerroin ettei kyseessä ole perintö vaan poika haluaisi edes isästään valokuvan jamielelllään tavata sisarpuolensa. eivät kuulema sitä halua.asuvat sattumoisin samassa kaupungissa Kuopiossa joten matkakaan ei olisi esteenä.itse oln tapaamassa pojan kesällä koska meidän välmatka on pitkä.toivotan uudelle serkulle onnea jotta saa menneisyyden salaisuudet selvitettyä mahdollisemman onnellisesti,hän tarvitsee hyväksynnän olemassa ololleen.

      • Anonyymi

        bio-pojan syrjäyttäminen ja salaaminen on perinnönjaossa rikos.pitää olla todella ahneita ja ilkeitä vaikka on lapsesta tietoinen.pitäisi nostaa rikosryyte.


    • En nyt jaksanut ihan koko ketjua lukea läpi, siinä kun jankattiin yhtä ja samaa asiaa.

      Yksinkertaistettuna:


      Jos ihmisellä ei ole jälkeläisiä, on hänellä kuitenkin ollut vanhemmat ja kenties sisaruksia. Vanhemmat ovat tällöin ensisijaisia perillisiä ja sisarukset näiden sijaan tulevia perillisiä. Siis sijaantuloperillisiä.

      Kun ihmiset menevät naimisiin, muodostavat he insituution nimeltä avioliitto.

      Avioliitossa puolisoilla on toistensa omaisuuteen avio-oikeus. Kuoleman hetkellä avioyhteys katkeaa ja avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan vainajan sekä lesken välillä.

      Mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä, perii hänet leski. Jos vainajalla on kuitenkin sisaruksia, eivät heidän oikeutensa päättyneet vainajan kuolinhetkellä.

      Kun leski vihdoin kuolee, palataan jälleen tutkimaan ensiksi kuolleen perukirjaa. Siinä hänen omaisuudekseen ilmoitettu (tai mitä siitä on jäljellä) tulee ensiksi kuolleen perillisten perittäväksi. Siis ensiksi kuolleen sisarusten yms. He ovat toissijaisperillisiä, koska he eivät saa perintöään heti ensiksi kuolleen jälkeen, vaan vasta lesken kuoltua.

      • Anonyymi

        "Kun leski vihdoin kuolee, palataan jälleen tutkimaan ensiksi kuolleen perukirjaa. Siinä hänen omaisuudekseen ilmoitettu (tai mitä siitä on jäljellä) tulee ensiksi kuolleen perillisten perittäväksi."

        Väärin.

        Lesken pesä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi ensiksi kuolleen toissijaisten perillistenja viimeksi kuolleen perillisten kesken.

        Jos ensiksi kuolleen perukirjan mukaan vainaja omisti 200.000 ja leski 100.000, puolittaminen merkitsee sitä, että jos lesken pesä lesken kuollessa on 240.000, kumpainenkin osapuoli saa 120.000.

        Poikkeukset on säännelty PK 3 luvussa. Jos esim. puolisoilla oli molemminpuolinen täydellinen avioehto, jako menee puolittamisen asemesta suhteessa 160.000 : 80.000.


    • Anonyymi

      Perukirjatsta näkee vain se mitä "Uskottumies" on siihen kirjoittanut.
      Saattaa siitä jäädä pois muutama perijä.Ei sitä verottaja tutki,pätkäisee vain
      perijälle perintäverot.Näitä sitten pesänselvittäjä setvii, kirjoissa mainuttujen asioiden
      pohjilta.Perijä ei ole edes tietoinen perittävän pois menosta ,tämä saattaa paljastua vasta vuosien päästä.Voi tässä olla jopa Pankkikin perukirjan tekijänä ja jättää olennaiset asiat pois,jolloin perijöistä tämä köyhin joutuu perijäksi ja joutuu myymään perintömetsänsä pankkimiehen takaaja kaverille. Näitä rosvoretkiä on varmasti tehty,
      niitä vain ei kukaan ala-tutkimaan,(puuttuu makajat.)

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      124
      1826
    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      170
      1133
    3. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      72
      1097
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      158
      915
    5. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      84
      822
    6. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      779
    7. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      42
      724
    8. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      39
      700
    9. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      44
      681
    10. Ei kannata lähteä sotaan jos ei omaa edes alkeellisia taitoja.

      Sodastahan tässä ei varsinaisesti ole edes kyse, vaan naisten ja lasten suojelusta ja oikeuden toteutumisesta, tavalla t
      Ikävä
      118
      666
    Aihe