Jos vaihtaisimme välillä aihetta tavanomaisista korona/sähkölasku/sairaskertomuksista jne ikäluokkaamme piinaavista ikiteemoista ja miettisimme hieman vihreämmän kehityksen mahdollisuuksia Pohjolan vesistöissä ja luonnossa yleensäkin.
Luettuani Anni Kytömäen Margaritan aloin kiinnostua jokihelmisimpukoista elikkä raakuista, joita on vielä jäljellä Etelä-Suomessakin (Karjaalla) ja Pohjanmaalla, mutta laji on häviämmässä sukupuuttoon etelästä jokien perkaamisen ja liettymisen johdosta. Suomen Kuvalehdessä oli hyvää luettavaa, jos asia kiinnostaa.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mustionjoessa-ei-ole-syntynyt-uusia-jokihelmisimpukoita-1950-luvun-jalkeen-nyt-pikku-raakkuja-kasvatetaan-ikean-muovilaatikoissa/?shared=1107622-5694ca44-999&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR3iOE2mZZWd-8SvUQxfBoOFc38DGExpm3uEyKBcGxAqLviYs9HudCk4Xbw#Echobox=1641824131
Luettuani Anni Kytömäen Margaritan aloin kiinnostua jokihelmisimpukoista elikkä raakuista, joita on vielä jäljellä Etelä-Suomessakin (Karjaalla) ja Pohjanmaalla, mutta laji on häviämmässä sukupuuttoon etelästä jokien perkaamisen ja liettymisen johdosta. Suomen Kuvalehdessä oli hyvää luettavaa, jos asia kiinnostaa.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mustionjoessa-ei-ole-syntynyt-uusia-jokihelmisimpukoita-1950-luvun-jalkeen-nyt-pikku-raakkuja-kasvatetaan-ikean-muovilaatikoissa/?shared=1107622-5694ca44-999&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR3iOE2mZZWd-8SvUQxfBoOFc38DGExpm3uEyKBcGxAqLviYs9HudCk4Xbw#Echobox=1641824131
Vastaukset 52
Vanhimmat
"Uhraa", unohda meidät, kiitos, ja mene niihin yhteentoista muuhun ryhmääsi pätemään aiheillasi. Tuskin meitä "ikiteemat piinaa" vai sinäkö sen päätät
mikä meitä piinaa ja määräät mistä me saamme keskustella ?
Ihan tarpeeksi on saanut vihreitten vouhotuksista jo. Ei jaksa ajatella jokien lietteitä
viimeisinä vuosinaan. On tärkeämpääkin kuin muka "osallistuminen" vihreään kehitykseen.
Lapsuuden kotikunnassani Pirkanmaalla on joki, jossa raakut elävät.
Tavallista ihmistä lähellä olevat aiheet, joista voi vapaasti keskustella googlaamatta "tieteellistä" näyttöä ovat mukavia.
Olen yrittänyt olla aktiivinen luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta että metsänviljelyksen tuomasta luonnon yksipuolisuudesta saamatta vastakaikua.
Sinä et ole ollut aktiivinen muussa kuin persujen mollaamisessa.
Siksi kannatan Pertikkiä. Pertikki tajuaa mitä persut ovat.
Persut jää sivuseikaksi kun kysymys kunnosta, siis tärkeys järjestys.
Korj. Luonnosta.
Uusi tabletti yrittää muokata kirjoitusta.
Pertikki taitaa olla parhain kirjoittaja. Hän ei sorru lässytyksiin vaan pysyy asiassa.
Simpukoiden puolesta puhujia on vähän. Vielä 100 vuotta sitten meillä oli monissa luonnon joissa myös hyvä raakkukanta. Jotain tehtiin perusteellisen väärin.
Harvoin käyn lukemassa palstaa, mutta olen huomannut, ettet ole yhden asian aktivisti.
Luonto ja nykyisin metsien hoito, ovat tärkeitä asioita heille, jotka ovat eläneet luonnon lähellä ja keskellä maaseutua, oppineet lapsuudesta asti tietämään kuinka luonnossa eletään ja toimitaan.
Täällä kaikki asiat ohitetaan ja keskitytään puhumaan pa.kaa kirjoittajasta, nimimerkillä kirjoittaminen tuntuu olevan täällä mukana oleville " kirjoittajien tunnistamiselle" keskittyneille p.ska käpäsille kuin sytysneste nuotiolle. Heti syttyy syyteroihu!
Ei täällä ole mahdollisuutta keskustella, tämä on kuin huutokauppaa! joka huutaa useammalle moitteita, saa eniten kannatusta.
Jatka toki, ohita nuo pilkaniskut, eivät ne sinusta tee huonompaa kuin muut, päinvastoin, yhä enemmän seuraan sinun kaltaisiasi, vainoojat jääköön demoniensa kanssa taistelemaan, kipinöissä he elävätkin.
Kysynkin Sinulta; Mitä ne "persut" ovat tehneet yhteiskunnan hyväksi, mistä heiltä pitäisi ottaa esimerkkiä ja kuinka he tätä yhteiskuntaa rakentavat sillä rikollisia tehneiden joukolla, joiden nimet komeilevat äänestyslistoilla?
Kerrotko, jos heissä on hyvää ja sellaista, joka vaikuttaa siihen, että henkeen ja vereen seisot heidän riviensä mukana?
Kerro, että ymmärtäisin aatteesi palon?
10 kommentistasi !
<Pertikki taitaa olla parhain kirjoittaja. Hän ei sorru lässytyksiin vaan pysyy asiassa.>
Asia josta ei voi olla toista mieltä, harvalle annan kiitosta, eikä minun kiitokseni näy "Äänestä" plussana, koska olen "vain ylimääräinen ei palstalainen", mutta äänestän Pertikin puolesta.
En ole lukenut Kytömäen kirjaa, joten en tiedä minkä merkityksen hän Raakuille antoi, mutta artikkeli tietysti osaltaan sen merkitystä valaisi.
Mellähän on maailmankuulu Raakkujen suojelija, Osmo Rauhala. En muista missä hän luomutilaansa viljelee kesäisin, mutta hän on ollut Raakkujen asialla vuosikymmenet.
Vaikka luonnonystävänä itseäni pidänkin, olen aina vähän vierastanut tätä yritystä huolehtia luonnon monimuotoisuudesta nostamalla esille yksi laji monien uhanalaisten joukosta. Ja esim. valkoselkätikan suojelu on herättänyt paljon ärtymystä ja polemiikkia, meilläkin on tuossa urbaanin rakentamisen keskellä ryteikkö, joka on valkoselkätikan valtakuntaa. Kyllä sitä grynderit ovat mananneet...
IHMISEN varpaille ei pidä astua ,,))
Luonnonsuojelijoitten tieto on "valikoivaa".
Valkoselkätikkoja on pilvin pimein Venäjällä, josta ne ovat levinneet Suomeen.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/06/valkoselkatikoilla-massavaellus
Paljon riippuu siitä miltä kantilta katsotaan.
Esim. Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä on susia ja karhuja pilvin pimein.
Virossa yhtä paljon susia kuin suomessa, vaikka maan pinta-ala 8 kertaa pienempi.
Susi on Virossa kansalliseläin.
Jokihelmisumpukan kantaan vaikuttaa mitä ympäristölle muutenkin käynyt, lisääntymiseen vaikuttaa lohikalojen määrä, patoaminen, ojitus etelämpänä, onneksi ojituksesta luovuttu.
Lintu kantaan vaikuttaa Etelä-Suomessa teho metsän viljely.
Avohakkuut joka mahdollistaa yhden puulajien kasvatukseen, lahopuut linnuille tärkeät häviää, sellun tuotantoon on paras nuorehko puu, ainoastaan päätehakkuussa saadaan kunnon tukkipuuta.
Pertikki
Kytömäen tätä uusinta kirjaa en ole vielä lukenut, joten siihen en osaa ottaa kantaa. Onhan helmen synty hyvin vertauskuvallinen, miten kaunista ja arvokasta voi syntyä kivun kautta, ajan mittaan. Hiekanmurunen hiertää vaipan ja kuoren välissä, ja hyvin pitkän ajan kuluessa simpukka erittää sen ympärille helmiäistä, josta kehittyy helmi.
Indikaattorilajien avulla voi tehdä päätelmiä luonnon tilasta. Naavan esiintyminen kertoo puhtaasta ilmasta, rakkolevä neriveden hyvästä laadusta. Myös rahkasammalen ja kääpien esiintymisestä voi "jokamies" tehdä päätelmiä ympäristön voinnista.
Muutama vuosi sitten edesmennyt Veikko Haakana on kirjoittanut luontokirjoja ja runoja luonnonsuojelijan sydämellä. Hän asui pääosan elämästään Lapissa.Tässä yksi runo.
Kysyin kuukkelilta
... pitäiskö rakastaa
vieläkö pitäisi rakastaa
näitä metsiä
raastettuinakin
näitä jänkiä näitä soita
rikottuinakin
näitä jokia
padottuinakin sameavetisinä
näitä halkaistuja tuntureita
pengerrettyjä kuruja
tätä taivasta
jota suihkukoneet repivät.
Kyllä pitää, se sanoi.
Enemmän kuin ennen, se lisäsi.
-Veikko Haakana-
Kuukkeli kuuluu varislintuihin, muistaakseni, ensikerran Lapissa inarilla 70-luvun alussa, rantanuotiolle ilmestyi oudon kesyjä närhen kokoisia lintuja kärkkymään ruuan tähteitä, vasta myöhemmin mulle selvisi mikä " erämiehen jätkän ystävä, onnen tuoja ' Kuukkeli.
Pertikki
Miistakaa että valkoselkätikka on paha esimerkki viherpellepunikkien huijauksesta
niitä ja venäläisiä on runsaasti mm. Venäjällä
Kumpikaan ei tarvitse suojelua Suomessa niskaprseotteella ulos tarvittaessa
Ootko nähny persuja jokihelmisimpukoita tutkimassa
"korona/sähkölasku/sairaskertomuksista jne ikäluokkaamme piinaavista ikiteemoista"
Etkö kyennyt tekemään aloitusta ilman "piikkiä" muiden aiheisiin?
¨
Höh?
Itsekin kirjoittanut noista asioista aivan liian pitkään ja aivan liian monessa paikassa. Ei se ollut piikki. On hyvä vaihtaa välillä aihetta. Nyt vaikka luonnonsuojelusta, jokisimpukoista ja mun kestoinhokkiaiheesta, metsien raiskaamisesta koneellisesti.
Metsänhoito on hyvä asia ja metsää saa toki myydä myös, selvääkin selvempi asia, mutta harventaen ja metsäkoneet tuhoavat paitsi maaston myös biosfäärin kuntassa. Rahanahneus tuhoaa vielä koko ihmissuvun ja tekee planeettamme elinkelvottomaksi.
Kovin aktiivisesti sitten osallistut tähän ketjuusi, vaikka mielestäsi on hyvä vaihtaa aihetta.
Ei ole vielä ehtinyt kopioida tietoa netistä, kun pitää itteensä kehua muualla.
Hyvä uutinen on, metsästä puhuttaessa, että meillä on olemassa Pentti Linkolan v. 1995 perustama Luonnonperintösäätiö, joka omistaa tällä hetkellä 3424 ha metsää eri puolella Suomea. Metsiä suojellaan Suomen Luonnonsuojelulain mukaisesti ja säätiön toimintaa valvoo sen hallitus.
Enempää ei sovi kertoa, mainostamisesta voidaan syyttää, mutta googlaamalla saa lisää tietoa, jos kiinnostaa.
Onneksi Pentti Linkola sai vielä itse nähdä, että hänen työnsä on kantanut hedelmää.
Metsä, metsäluonto, on sittenkin suomalaisille rakas, siitä kertoo hankkeen menestys, ja tietysti jokainen metsäalue, jonka voimme jättää jäkipolville todisteeksi siitä, että meillä sittenkin oli ymmärrystä nähdä, että "ihminen ei kutonut maan kudosta. hän on vain sen säe" ja "mitä ihminen kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen" (Intiaanipäällikkö Seatlen puheesta 1854).
´´Emme me maata omista, se on lainassa lapsiltamme.´´
Et taida metsänhoidosta mitään ymmärtää etkä metsää omistaa, kyllä se hakkuukin on hoitoa. Kuntta kyllä elpyy, se vaan painuu joksikin aikaa. Jää sitä kunttaa ja marjoja poimittavaksi, suurin osa mätänee metsiin. Puiden myynti ei ole kilpailukykyistä ilman koneita ja kyllä hakattu metsä kasvaa muutamassa vuodessa jo paljon, jos aukkopaikka toisen metsässä silmääsi häiritsee. Harvenna sinä vaan porkkanoitasi, älä puutu asioihin joista et ymmärrä mitään.
Asfaltin alle katoaa metsää. Kehitysmaissa kuten siellä sinun Kolumbiassa hakataan kaikki metsä huumeviljelyn tieltä ja lihakarjan laitumeksi. Kyllä Suomi on tässä mallimaa, ja jokainen omistaja tietää kyllä vastuunsa, lakikin tulee vastaan.
Hyvä kirjoitus, asiantuntijalta, Ano 13.33. Tuttu metsätalousinsinööri on minuakin valistanut, kertonut mm lahopuun ja kirjanpainajan välisestä suhteesta.
Tasapainoa täytyy kai hakea monin tavoin ja luotan kyllä siihen, että metsänomistajat tuntevat vastuunsa ja laki viime kädessä takaa sen, ettei meidän "kansallisomaisuutta" tärvätä.
Pikkuisen on huolestuttanut se, että kaupunkilaiset omistavat suuren osan yksityismetsistä, Onko heillä tietotaitoa sen hoitamiseen ?
Heillä on tietoa taitoa ja vastuuta, mutta vihreillä päättäjillä ei ole.
Vihreillä+aikalailla+yhteinen+linja+mikä+EU:a+ilmasto+tavoitteissa+joihin+kuuluu+luonnon+monimuotoisuus,+Etelä-Suomen+metsistä+on+98+%+metsänviljelyksessä+kun+tavoite+olisi+10+%+luonnon+mukaisessa+muodossa,+joka+sekin+aika+vähän..
Hyvä esitelmä oli Pertikki, kirjoituksesi ovat aina hyviä, asiantuntevia.
Huomasin, että metsäalallakin on oma verkkolehti
https://forest.fi/fi/artikkeli/yksityisten-omistamien-metsien-osuus/#80eb02e7
(En tullut katsoneeksi kuka sitä julkaisee. Sisältö riippuu aika paljon siitä,
mikä instanssi on julkaisija, mikä kanta asioihin on)
Talvisen metsän nään ikkunasta.
https://twitter.com/yleuutiset/status/1276068621513564160
Suomen talouden tukijalka on pitkään ollut metsä ja on sitä edelleen.
Metsäala on pysynyt likimain samana, mutta puuston määrä on kasvanut neljänneksen
vuodesta 1990 alkaen.
Metsämme kasvavat enemmän, kun niitä käytetään.
Ei se aukkohakkuukaan nyt niin iso peikko ole, kun meille uskotellaan.
Aukot kasvavat vadelmaa, puolukkamättäät kukoistavat. Kukat nousevat, perhoset ja kimalaiset viihtyvät.
Puut tulevat, joko ihmisen toimesta tai ilman.
Aukkoihin jätetään aina säästöpuurykelmiä monimuotoisuuden vuoksi.
Lehtilahopuu on paras monimuotoisuuden kannalta.
Asiantuntijat ovat parhaita nämä asiat päättämään, että tilanne pysyy hallinnasta, ettei käy niinkuin keskieuroopassa.
Pelkästään Saksassa kirjanpainaja (elää kuusen ja männyn kuoressa) tuhosi v.2019
3 miljardin euron edestä metsää.
Ajatelkaapa sitä, että puullakin on elinkaari.
Yli 20-vuotiaat puut ovat parhaita hiilen sitojia. Puun kasvu vanhetessaan vähenee ja loppuu, joten hiilen sidontakin loppuu. Hyväkuntoisina ne ovat hiilivarastoja.
Ajan kanssa puu kuolee eli lahoaa ja muuttu päästölahteeksi.
Ellei ole kasvavaa metsää, ei ole puissa hiilinielujakaan.
Siinä missä luontomme tarvitsee suojelualueita, myös metsän uudistusta, metsänhoitoa tarvitaan.
Taimista ne ovat kasneet ikimetsätkin.
Koivu, haapa ja mänty ovat ns. valopuita, jotka eivät menesty sulkeutuneessa metsässä.
Luontoäitikin se välillä tekee ´´avohakkuita´´ salaman ja myrskyn muodossa.
"Aukkoihin jätetään aina säästöpuurykelmiä monimuotoisuuden vuoksi."
Enpä ole havainnut säästöpuita. Päinvastoin, repivät vielä kannotkin juurineen pois, poltettaviksi.
90%+kuuluu+sertifioinnin+piiriin,++säästöpuiden+jättö+kuuluu+sertifioinnin+kriteereihin.
Meidän pientalometsään tehtiin ensimmäinen aukko, noin 3 ha 1950 luvulla. Kuivaa kangasmaastoa enimmäkseen.
Istutusaika oli sopiva. Sinne nousi komea mäntytaimikko. Harvennuskaatoja on tietysti ollut monia. En tiedä kun muutin sieltä pois, etelään töihin.
Veli osti hyvin edullisesti sisarusten osuudet pois. Lapsuudenkoti; synkkä paikka, mutta mummola oli meikäläiselle pikkusantulle kuin taivas.
Sinne, pääkylälle oli matkaa muutama kilometri. Ei kovin kaukana kylän koulukaan mummolasta. Melkein kokonaan metsätaipaleita ne koulumatkat.
Sähköt saatiin ehkä -50 luvun lopulla. Sitten niitto -ja harvakone, jopa traktori.
Äh, minä mitään metsänhoidosta tiedä, eikä nyt enää ole omaa metsääkään, mutta aihe kiinnostaa ja jos Eliaanan kertomus pitää paikkansa, niin eihän se nyt niin pahalta näytä. Reagoin vain voimakkaasti kun viimeiksi kävin kotikonnuillani ja metsäkoneet olivat tehneet selvää lähimetsistä, ei siellä kyllä mitään suurempia ryhmiä oltu jätetty ja koko alue oli täysin myllerretty samoamiskelvottomaksi. Nostalgisesti ajattelin että noita samoja vuorenrinteitä vaelsin kuusivuotiaana pikkuisen tyttönä; nyt en pääsisi edes sataa metriä eteenpäin kun koko maa on täynnä hirmuisia monttuja ja jorpakkoja.
Nyt katselin eilen valokuvia lähinaapureiden hakkuista; siellä oli kyllä harvennettu vain metsää ja näköalat avartuneet ja kuvittelin että naapurini eivät ole olleet niin paljon rahantarpeessa että metsä olisi hävitetty kokonaan.
Luen mielelläni metsänhoidosta ja koska en tiedä asiasta oikeastaan mitään, mutta metsä on minulle sydämen asia. Olen tietoinen siitä että täällä missä asun on myös tehty harvennusta ja hakkuita metsissä, mutta avohakkuita ei laajalti ja niillä näkyy aina lahonneita puunrunkoja jotka on katkaistu ja jätetty puolet rungosta pystyy lahoamaan, ymmärtääkseni hyönteisten pesimäpaikoiksi.
Miksi sinun pitäisikään päästä samoamaan toisten omistamiin metsiin? Ei sinun pidä ottaa toisten metsiä edes sydämen asiaksiEikös sinulla ole nivelrikko, pysy sinä vain tasaisella tiellä siellä joen mutkassa ja pidä rollatorista kiinni! . Äläkä tee noita typeriä johtopäätöksiäsi tuntemattomien ihmisten rahantarpeesta hakkuuaukkojen koon perusteella!
Vai että kuusivuotiaana harrastit vuorikiipelyä. Niimpä tietysti.
Tuosta jatkuvasta kasvatuksesta ei ole vielä paljonkaan tutkittua tietoa.
Maaperä myös ratkaisee, minkälainen puu siinä parhaiten kasvaa.
Nythän puusta jo tehdään melkein mitä vaan, korvaamaan esim. muovia.
Useasti keskustelu on yksipuolista.
Kun esim. ratikka Tampereelle piti saada, ei siinä surtu liito-oravia eikä puita, mutta kun puistosta kaadetaan puolilahonnut vaarallinen puu, johan on meteliä ilmassa.
Missä ihmeen korpiseudulla asut, kun lähinaapurit tekevät metsänhakkuita? Onko tukkipuuta vai sellupuuta? Ja olet ihan valokuvannut, aioitko niitä käyttää todisteina metsän raiskauksesta?
Pitäisikö ihmisten jättää metsänsä hakkaamatta, ettet vaan juoruaisi heidän rahanahneudestaan ja että voisit tepastella kompastumatta naapureittesi metsissä?
Kyllä se Ruotsikin elää pitkälle metsistä, turha uhota metsien hävittämisestä, kun metsää hakataan ja siinä laki määrää myös hoitovelvoitteet. Avohakkuissa on hyvät puolensa ja onpahan sitten kerralla yhtenäinen alue käsitelty ja se kasvaa taas nopeasti. Jos vaan harvennetaan runko sieltä täältä, se on tehotonta eikä Suomi ole kilpailukykyinen esim. Venäjän kanssa.
EU:n metsästradekia on nostanut monilla niskakarvat pystyyn, saakin nostaa sen takia kun tulevat määräilemään, ei sieltä hirveesti tulla loppujen lopuksi määräilemään, luonnon monimuotoisuutta halutaan lisää, onko metsän tuotettava viimeisen päälle että se syrjäyttää luontoarvot. Valtio on antanut metsänsä Metsähallituksen ohjaukseen, moni asia on muuttunut siitä mitä oli aiemmin, vieläkin voidaan vaatia yksityiseltä metsänomistajalta hoidollisia toimen piteitä, en varma vaaditaanko enää avohakkuita siinä määrin.
Vieläkin tehdään avohakkuu kilometri kertaa kilometri ei pökkelön pökkelöä ole jätetty. muutos on menossa parempaan koska ihmiset tulleet valveituneiksi, kyllä media pitää huolen muissakin asioissa niin miksei tässäkin.
Maalla Puumalassa näen kun metsää kaadetaan, oikein niin pitääkin, isännälle jolla metsä on kaikki kaikessa, ei hän raiskaa metsää vaan ottaa siististi siitä elannon sopivin väliajoin.
Aamu luettua.
Suomesta tulossa merkittävä sellun tuottaja maailmassa, uusia tehtaita tulossa useita.
Maailman suurin sellutehdas valmistuu parin vuoden sisällä Kemiin, uudelle tehtaalle määrä tulla yhdeksän tavarajunallista ja 200 rekkakuormaa puuta päivässä, siis päivässä, puuta tarkoitus tuoda myös Ruotsista.
Kemijärvelle ja Kainuuseen tulee uudet tehokkaat tehtaat, Kuopion tehdas sai hylkäävät päätöksen.
Luin myös jutun suomeen tulevista sellutehtaista, mikäpä siinä kyllä wc-paperille käyttöä vaikka koko puu tuotanto suunnattaisiin paskapaperin tuotantoon, Metsäasiantuntijat laskee kilvan saadaanko puuta tarpeeksi, toinen mistä ovat huolissaan mitä EUn uusi metsäsäohjeistus tuo tullessaan, mitä hallituksessa tehdään ei suomi voi toimia ihan miten vaan.
Sellun raaka-aineen saatavuuden varmistaa avohakkuut, havupuu hakataan mahdollisimman nuorena mikä parasta selluun, selluun kelpaa lahopuut ja kannot risuineen.
Avohakkuu alueet kynetään syviksi ojiksi ei hirvi pääse syömään taimikkoa.
Pertikki
Ilmastonmuutos tai jokin muu kun metsiemme kasvu on kääntynyt laskuun.
Viherpunikkeja ei pidä metsäasiohin antaa sotkeutua.
Meppi- Niinistöllä keulii monissa luontoa koskevissa , ensin olivat suot suojeluun, jonka kok.ministeri Grahn-Laasonen epäsi, ja Ville Niinistö itkua kierti melkein.
Metsien taksonomian haluaisi enempi kuin tuplata.
Häslääjä koko tyyppi.
Diggaan Palomaa keskustelujen virittämisestä jotenkin älykkäällä tasolla. Hänestä ei näytetä juuri pitävän ikäihmisten palstoilla. Miksiköhän pi-pirskatisti? .Ikähemmo.
Ploma on saanut sikiövaiheessa runsaasti testosteronia
Hän on jonkinlainen marimacho poikatyttö jossa on runsaasti munaa
tapella
kun sikiö altistuu testosteronikylvylle se vaikuttaa loppuelmän aivotoimintaan
sukupuoliia on silti vain kaksi ja muu on hömppää