Lajien kehitys on päättynyt

Anonyymi

Monet lajit ovat saavuttaneet kehityksen huipun eli ne eivät kehity enää kelpoisemmiksi sitä kautta, että saisivat lisää uusia omainaisuuksia (funktioita uusien biologisten rakenteiden kautta) entisten lisäksi ja rinnalle.

Sen sijaan ne ovat alkaneet rappeutua, niin että ne menettävät funktioita ja rakenteita. Osa rakenteista muuntuu ja saa uuden tehtävän, mutta samalla menetetään aiempi funktio.

Tämä ei ole lajien kehitystä yksinkertaisesta monimutkaisempaan, mikä olisi edellytys evoluutioteorian mukaiselle evoluutiolle menneisyydessä, nyt ja tulevaisuudessa.

Jostakin syystä – ei ole ekologista aukkoa eli lokeroa ekosysteemissä – arkit, bakteerit ja alkueliöt eivät kehity enää monimutkaisemmiksi lajeiksi, vaan pysyvät ennallaan, ja ovat pysyneet lähes muuttumattomina miljardien vuosien ajan.

Eläinten maailmassa kehitystä ei tapahdu enää alemmilta tasoilta ylemmille ja kehittyneimmille tasoille, sillä kaikki muuntelu tapahtuu ns. perusryhmien sisällä (Scherer). Mistä tämä johtuu?

46

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Totta viserrät. Nisäkkäät pysyvät nisäkkäinä, selkärankaiset selkärankaisina, selkärangattomat selkärangattomina, hyönteiset hyönteisinä, liskot liskoina, linnut lintuina ja sammakkoeläimet sammakkoeläiminä. Kehitystä alemmilta tasoilta ylemmille ei enää tapahdu. Miksi näin?

      • Anonyymi

        Nisäkkäät (hylkeet) ovat muuttuneet vedessä eläviksi lajeiksi meidän päivinämme (ihmisen ilmaannuttua lajikirjoon) ja samoin jotkut linnut ovat nyt vesieläjiä (pingviinit).

        Miten niin kehitystä ei tapahdu perusryhmästä toiseen? Väitätkö, että hylje on edelleen nisäkäs ja samaa lajiperhettä kuin vielä maalla eläessään? Ja että pingviini on lintu eikä kala, joka elää tosin osin maalla samoin kuin liejuryömijät?

        Liitokalat ovat muuten hyvää vauhtia kehittymässä linnuiksi, joten näemme perusryhmien ylitse tapahtuvaa evoluutiota ihan silmiemme edessä!

        Touché! :)


    • Anonyymi

      Itsehän sen sanoit, miksi lajit eivät kehity enää yksinkertaisista monimutkaisemmiksi: ekosysteemin lokerot ovat täynnä, joten se estää kehityksen.

      Ja mitä tulee lajien kehityksen päätepisteen saavuttamiseen, niin se pitää paikkansa: esimerkiksi nisäkkäät eivät kehity miksikään muuksi kuin toisenlaisiksi nisäkkäiksi. Kehitys ei voi kääntyä päinvastaiseen suuntaan, niin että nisäkkäistä tulisi joskus matelijoita ja näistä kaloja. Vaikka rappeutumista tapahtuu (surkastumat jne.), niin se ei johda päinvastaiseen suuntaan kuin tapahtui lajien kehittyessä yksinkertaisista monimutkaisemmiksi.

    • Anonyymi

      Jos unohdetaan vatipäisten uskonkiihkoisten mielikuvitustarinat, niin todellinen ongelma on ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto. Kun luonnonvaraisen luonnon tila vähenee ennätysmäistä vauhtia, niin ekosysteemi ei ehdi sopeutua muutokseen. Evoluutio on liian hidas porsessi tällaiseen muutokseen. Jos uusia voittajia etsitään, niin niitä voi löytyä pienistä ja nopeasti lisääntyvistä lajeista kuten selkärangattomista tai bakteereista. Kuten sukupuuttoaalloissa aina ennenkin, suurimmassa vaarassa ovat suuret eläimet ja ravintoketjun huipulla olevat lajit.

      • Anonyymi

        Sukupuuttoaaltoa seuraa ekolokeroiden vapautuminen ja uusien lajien kehittyminen, mikäli sukupuutto oli riittävän laaja. Luultavasti ihminen onnistuu siinä joiltakin osin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuuttoaaltoa seuraa ekolokeroiden vapautuminen ja uusien lajien kehittyminen, mikäli sukupuutto oli riittävän laaja. Luultavasti ihminen onnistuu siinä joiltakin osin.

        Sukupuuttoaaltoa seuraa uudet ekolokerot jos tai kun sukupuuttoaallon aiheuttaja poistuu. Luontokadon suurin aiheuttaja on maanviljelymaan raivaaminen. Maanviljely luo äärimmäisen yksipuolisia elinympäristöjä, joiden elinkelpoisuutta luonnonvaraisten eliöiden kannalta entisestään vähentää hyönteis- ja kasvimyrkkyjen käyttö. Kun sademetsässä kasvaa tuhansia eri lajisia puuvartisia kasveja kullakin neliökilometrillä, niin öljypalmuviljelmässä kasvaa yksi puuvartinen kasvi eli öljypalmu ja hyvin vähän aluskasvillisuutta, koska siitä pyritään eroon. Jos öljypalmuviljelmän asemesta raivattuun metsään tehdään soijapelto, tilanne on vielä paljon tätäkin pahempi.


    • Anonyymi

      Kukaan emo ei normaalisti surmaa entisiä lapsiaan, kun synnyttää uusia. Emon luonne on säilyttävä. Eläinmaailmassa uros voi sen kyllä tehdä.

      Maaemo ja taivaan voimat yhdessä synnyttävät uutta, johon uudistava dna informaatio tulee ylhäältä.

      Osa lapsista voi olla kurittomia.

      Äiti pojastaan pappia toivoi
      poika lauloi, lauloi ja joi
      Äiti toivoi, poika joi

      Mullon tunne, musta tuntuu että munat surkastuu
      pois putoaa
      Kappaleina ihmisriepu pitkin maailmaa
      köyhä köyhän haukut saa...

    • Anonyymi

      Mietipä tuota lisää:

      "Jostakin syystä – ei ole ekologista aukkoa eli lokeroa ekosysteemissä."

      Ekologinen lokero voi myös säilyä entisen laisena. Silloin siinä eläjät voivat myös jäädä ennalleen, vaikka eivät olisikaan saavuttaneet "kehityksen huippua."

    • Anonyymi

      Aivan hölmö käsite "kehittyneempi taso". Sehän riippuu ihan ekolokerosta. Kerrohan, millä mittaat, mikä on "kehittyneempi" laji.

      • Anonyymi

        Ihminen esimerkiksi on pitemmälle kehittynyt kuin sinilevä (bakteeri).

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinkunta#Kehittyneet_ja_kehittymättömät_eläimet

        Kiistätkö sen, että nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta, joka oli yksinkertaisempi kuin sen jälkeen kehittyneet lajit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen esimerkiksi on pitemmälle kehittynyt kuin sinilevä (bakteeri).

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinkunta#Kehittyneet_ja_kehittymättömät_eläimet

        Kiistätkö sen, että nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta, joka oli yksinkertaisempi kuin sen jälkeen kehittyneet lajit?

        Evoluutio merkitsee diversiteetin kasvua eli moninaisuuden, monipuolisuuden ja hajonnan kasvua. Silloin myös hajonta monimutkaisuuden suhteen kasvaa.

        Biomassasta eläimiä on pieni vähemmistö. Bakteereja on massana 35 enemmän kuin eläimiä ja ehdoton altaosa biomassasta on kasveja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Evoluutio merkitsee diversiteetin kasvua eli moninaisuuden, monipuolisuuden ja hajonnan kasvua. Silloin myös hajonta monimutkaisuuden suhteen kasvaa.

        Biomassasta eläimiä on pieni vähemmistö. Bakteereja on massana 35 enemmän kuin eläimiä ja ehdoton altaosa biomassasta on kasveja.

        Voisiko viitata siihen, että kasvit syntyy alhaalta ja eläimet ylhäältä?

        Maa pitää kiinni niistä perustarpeista, jotka mahdollistaa fyysisen elämän ja myös fyysisen kuoleman. Bakteerit, levät ym.

        Samoin maan kenttä säilyttää muodot, eli kivet, puut ja kasvit, jotka antaa muodot eläimille, jotka syntyvät ylhäältä, mikä tarkoittaa, että uusi ylhäältä tuleva informaatio, joka on luonteeltaan uudistavaa, henkistä, tietoisempaa, antaa eläimille hengen, kun taas niiden muodot ja metabolia on peräisin maasta.

        Eli maapallon alimmat elämänmuodot ei koskaan kehity muuksi, koska ne on aina kiinni "emon helmoissa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen esimerkiksi on pitemmälle kehittynyt kuin sinilevä (bakteeri).

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinkunta#Kehittyneet_ja_kehittymättömät_eläimet

        Kiistätkö sen, että nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta, joka oli yksinkertaisempi kuin sen jälkeen kehittyneet lajit?

        En toki kiistä. Tuolla tasolla toki, mihin wiki viittaa kehittymättömillä vs. kehittyneillä lajeilla, on perusteet.

        Sen sijaan avauksessa on väite evoluutioteorian edellytyksestä, että se olisi aina yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan. Näihän evoluutioteoria ei missään kohtaa määrittele vaan tuo on avaajan harhaluulo. Evoluutioteoriassa muutokset tapahtuu sopivimmin mukaan riippuen mm. ympäristön muutoksista. Jos nyt joku kuvittelee, että ihminen olisi sopivin elämään vaikka 5000 metrin syvyydessä meressä, niin sopii kokeilla.

        Jos verrataan selkärankaisia, niin toki ihmisellä on ominaisuuksia, joilla se tällä hetkellä pärjää hyvin eliökunnassa. Sanotaanpa vaikka 10 asteen keskilämpötilan nousu maapallolla saattaisi muuttaa tilannetta aika paljon. Tuskin tappaisi elämää, mutta ihmiselle lajina tulisi haasteita suuressa osassa maapalloa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En toki kiistä. Tuolla tasolla toki, mihin wiki viittaa kehittymättömillä vs. kehittyneillä lajeilla, on perusteet.

        Sen sijaan avauksessa on väite evoluutioteorian edellytyksestä, että se olisi aina yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan. Näihän evoluutioteoria ei missään kohtaa määrittele vaan tuo on avaajan harhaluulo. Evoluutioteoriassa muutokset tapahtuu sopivimmin mukaan riippuen mm. ympäristön muutoksista. Jos nyt joku kuvittelee, että ihminen olisi sopivin elämään vaikka 5000 metrin syvyydessä meressä, niin sopii kokeilla.

        Jos verrataan selkärankaisia, niin toki ihmisellä on ominaisuuksia, joilla se tällä hetkellä pärjää hyvin eliökunnassa. Sanotaanpa vaikka 10 asteen keskilämpötilan nousu maapallolla saattaisi muuttaa tilannetta aika paljon. Tuskin tappaisi elämää, mutta ihmiselle lajina tulisi haasteita suuressa osassa maapalloa.

        Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin, joten ei ole pelkoa siitä, että ihmiset ensimmäisinä kuolisivat sukupuuttoon olosuhteiden muuttuessa jyrkästi ja nopeasti esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin, joten ei ole pelkoa siitä, että ihmiset ensimmäisinä kuolisivat sukupuuttoon olosuhteiden muuttuessa jyrkästi ja nopeasti esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vuoksi.

        Päätelmäsi on vaillinainen:

        "Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin,..."

        Kestäneekö nykyihminen henkisesti nopeita muutoksia turvautumatta väkivaltaan. ja menettämättä siten sopeutumiskykyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisiko viitata siihen, että kasvit syntyy alhaalta ja eläimet ylhäältä?

        Maa pitää kiinni niistä perustarpeista, jotka mahdollistaa fyysisen elämän ja myös fyysisen kuoleman. Bakteerit, levät ym.

        Samoin maan kenttä säilyttää muodot, eli kivet, puut ja kasvit, jotka antaa muodot eläimille, jotka syntyvät ylhäältä, mikä tarkoittaa, että uusi ylhäältä tuleva informaatio, joka on luonteeltaan uudistavaa, henkistä, tietoisempaa, antaa eläimille hengen, kun taas niiden muodot ja metabolia on peräisin maasta.

        Eli maapallon alimmat elämänmuodot ei koskaan kehity muuksi, koska ne on aina kiinni "emon helmoissa".

        Taas lisää tuota mystistä biologiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päätelmäsi on vaillinainen:

        "Ihminen on älykkäimpänä olentona paras sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja siten kelpoisin,..."

        Kestäneekö nykyihminen henkisesti nopeita muutoksia turvautumatta väkivaltaan. ja menettämättä siten sopeutumiskykyään.

        Ydinsota saattaisi olla ihmiselle melko tuhoisa. Toki täydellinen sukupuutto ei välttämättä olisi tulos, sivilisaation taantuminen kylläkin.


    • Anonyymi

      Jos lajit kerran kehittyy niin eikö silloin ne vanhat lakkaa olemasta? Eli ei pitäisi olla mitään apinoita enää kun on ihmisiä?

      • Anonyymi

        Olet ymmärtänyt väärin. Yksinkertaistaen: laji jakautuu populaatioksi ja ne molemmat jatkavat suuntaansa. Tämä selittää elämän monimuotoisuuden. Nämä voivat sitten taas lajiutua edelleen. Jokin näistä haaroista voi muistuttaa alkuperäistä enemmän kuin muut. Jotkin haarat johtavat umpikujaan.

        Apina ei ole laji, vaan kädellisten osalahko, johon kuuluu monenlaisia lajeja. Ihminen on apina siinä kuin marakatti tai bonobokin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet ymmärtänyt väärin. Yksinkertaistaen: laji jakautuu populaatioksi ja ne molemmat jatkavat suuntaansa. Tämä selittää elämän monimuotoisuuden. Nämä voivat sitten taas lajiutua edelleen. Jokin näistä haaroista voi muistuttaa alkuperäistä enemmän kuin muut. Jotkin haarat johtavat umpikujaan.

        Apina ei ole laji, vaan kädellisten osalahko, johon kuuluu monenlaisia lajeja. Ihminen on apina siinä kuin marakatti tai bonobokin.

        Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

        Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

        Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

        Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

        Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

        Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

        Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

        Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

        Unohdat hengen. Emme ole vain materiaa. Kumpi meitä oikeasti ohjaa? Älä viitsi levittää tuota vanhanaikaista satua, vaikka itse siihen uskotkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

        Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

        Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

        Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

        Kun jokainen olento, joka kävelee tai juoksee turkit päällä tai ilman, on itsessään se uusi MAA, jossa vaikuttaa elämän HENKI niin ohjaako tuon "uuden maan" kehitystä siinä vaikuttava materia vai henki?

        Maasta tulee materiaaliset asiat ja raamit, mutta ylhäältä henkinen kehitys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti: ympäristöolosuhteet ja mutaatiot. Molempien on pitänyt olla sellaisia kun ovat olleet, jotta ihmisestä ja sen lähimmistä sukulaisista kehittyi nykyisenlaisia.

        Populaation jakautumseen on syynsä. Se voi olla maantieteellinen tai johtua käyttäytymiseroista. Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin.

        Vaatimukset eri ympäristöissä selviämiseen ovat erilaiset. Pystykävelystä on etua avoimessa maastossa: näkee pidemmälle ja kädet ovat koko ajan vapaana. Puissa kiipeilyssä moisista sopetumista olisi vain haittaa, joten vaikka jotain sellaisia ominaisuuksia olisi ilmaantunut, ne olisivat olleet haitallisia. Ihmisen isovarvas ei liiku peukalon tavoin, minkä takia ihminen on kömpelö kiipeilijä. Ihmisen jalka sopii maalla liikumiseen.

        Juostessa syntyy lämpöä, ja siinä paksu karvoitus on haitaksi. Toinen sopeutuma on hikoilu. Kädellisistä vain husaariapina hikoilee kuten ihminen. Metsästäjä, joka ei läkähdy on kingi. Parantuneesta lämmönsäätelystä oli toinenkin hyöty: se mahdollisti suuremmat aivot. Ilman hyvää jäähdytystä suuremmista aivoista olisi ollut vain haittaa, sillä aivot käyttävät kokoonsa nähden valtavasti energiaa.

        "Ihmisen tapauksessa ihmisen esivanhemmat siirtyivät asumaan savannilla, simpanssien ja bonobojen esivanhemmat jäivät tiheämpikasvuisiin ympäristöihin."

        TIlanne saattoi olla ennemminkin se, että savanni muutti sinne, missä ihmisen esivanhemmat asuivat. Metsä muuttui harvemmaksi ja puusavanniksi ja käytännön pakosta ihmisten esi-isien piti etsiä ruokaa enemmän maasta kuin puusta.

        Ihminen ja ihmisen esi-isät ovat olleet savannikoiran (entiseltä nimeltään hyeenakoira) ohella ainoa peto, joka metsästi juoksemalla pitkiä matkoja saaliiin perässä päiväsaikaan. Pystyasennossa auringolle altis pinta-ala on pienempi kuin nelijalkaisella pedolla ja toisaalta pystyssä juostessa ilmavirta jäähdyttää kehoa tehokkaammin. Tätä hikoilu tehostaa entisestään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

        Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. Geenitutkimus on osoittanut, että nykyihminen on käynyt läpi "pullonkaulan" eli populaation kutistumisen muutamaan tuhanteen tai ehkä vain satoihin yksilöihin. Eli alkumetreillä ihminen oli nykytermein vaarantunut ellei peräti uhanalainen laji, jonka sukupuuttoon ei olisi tarvittu kuin muutama uusi takaisku. Ihminen ei etukäteen katsottuna ollut mikään varma voittaja.

        Ihmisen sukupuuhan on pensas, jossa on paljon umpikujaan päätyneitä haaroja. Varsinaisia "ihmislajeja", jotka tunsivat tulen, työkalut, kielen jne syntyi ainakin kolme: nykyihminen, denisovalainen ja neandertaali. Tätä ennen oli muita sivupolkuja tai sellaisekssi olosuhteiden paineessa jääneitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. Geenitutkimus on osoittanut, että nykyihminen on käynyt läpi "pullonkaulan" eli populaation kutistumisen muutamaan tuhanteen tai ehkä vain satoihin yksilöihin. Eli alkumetreillä ihminen oli nykytermein vaarantunut ellei peräti uhanalainen laji, jonka sukupuuttoon ei olisi tarvittu kuin muutama uusi takaisku. Ihminen ei etukäteen katsottuna ollut mikään varma voittaja.

        Ihmisen sukupuuhan on pensas, jossa on paljon umpikujaan päätyneitä haaroja. Varsinaisia "ihmislajeja", jotka tunsivat tulen, työkalut, kielen jne syntyi ainakin kolme: nykyihminen, denisovalainen ja neandertaali. Tätä ennen oli muita sivupolkuja tai sellaisekssi olosuhteiden paineessa jääneitä.

        "Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

        Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
        Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

        Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

        Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
        Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

        Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

        "Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä."

        No sitten vain odottelemaan, että männyt ja rakkolevät henkistyy...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

        Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
        Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

        Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

        Et kuulosta uskottavalta:

        "Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme,"

        Evoluution suuunta on kohti suurinta mahdollista lisääntymismenestystä. Henkisellä kehityksellä ei juurikaan ole yhteyttä tähän.

        Vanhetessa ei pelkästään viisastuta tiedon ja kokemuksen lisääntyessä, koska muisti ja järki heikkenevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miten on mahdollista että muut apinalajit eivät kehittyneet samalla lailla kuin ihmiset?

        Enneminkin pitäisi ihmetellä, miksi ihminen kehittyi älykkääksi. Isot aivot ovat evolutiivisesti kallis satsaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unohdat hengen. Emme ole vain materiaa. Kumpi meitä oikeasti ohjaa? Älä viitsi levittää tuota vanhanaikaista satua, vaikka itse siihen uskotkin.

        Minkä hengen? Kas kun et puhu sielusta.
        Toki ihmisellä on tietoisuus, mutta niin on useilla eläimilläkin, mutta sekin syntyy biologisesta materiasta.
        Edes ihmisen kognitiivinen kyvykkyyskään ei ole laadullisesti poikkeava. Se on sitä muihin eläimiin nähden vain määrällisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

        Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
        Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

        Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

        Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on ensimmäisiä asioita, mihin evoluutioteoriaa lukiessaan törmää.
        Kirjoitat New Ages hömppää, jolla ei ole evoluutioteorian kanssa mitään tekemistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et kuulosta uskottavalta:

        "Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme,"

        Evoluution suuunta on kohti suurinta mahdollista lisääntymismenestystä. Henkisellä kehityksellä ei juurikaan ole yhteyttä tähän.

        Vanhetessa ei pelkästään viisastuta tiedon ja kokemuksen lisääntyessä, koska muisti ja järki heikkenevät.

        Kukaan henkisesti kehittynyt mestari ei ole tavoitellut lisääntymistä.

        Jotkut vähemmän kehittyneet yrittää ehkä tavoitella jotain juuri tekemällä liudan lapsia. Kyllähän siinä hetkellisesti yhdistyy maailmankaikkeuden feminiini ja maskuliinivoimat, mutta ei se ihmistä vie kohti valaistumista:).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kysymyksesi perustuu virheelliselle kuvitelmalle, että evoluutiolla on suunta tai päämäärä. Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan se on lyhytnäköinen satunnaisiin mutaatioihin perustuva prosessi, joka "sokkona" etenee pienin opportunistisin askelin. "

        Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
        Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa.

        Joku apinaolento voi vastata meidän sisäistä kuperkeikkoja heittävää ja temppuilevaa lasta, mutta muuksi apina ei muutu. Apinan fyysinen olemus on luotu kuperkeikkojen tekoon. Se on siis aina myös henkisesti lapsi.

        "Evoluutiolla on suunta, kohti suurinta mahdollista henkistä kehitystä. On myös nähtävissä siinä, että kun vanhenemme, niin viisastumme, koska hormonitoiminta hiipuu ja sitä myötä myös mahdollisuus lisääntymiseen.
        Satunnaiset mutaatiot ei selitä asiaa."

        Käsityksesi evoluutiosta käykin tässä hyvin ilmi. Oikeastaan sinun ei kannata edes sekoittaa edes termiä evoluutio tuohon, koska tuolla sepustuksellasi ei ole evoluution kanssa mitään tekemistä ja tieteen kanssa vielä vähemmän. Ei siis mitään ristiriitaa: pidetään tiede tieteenä ja usko uskona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enneminkin pitäisi ihmetellä, miksi ihminen kehittyi älykkääksi. Isot aivot ovat evolutiivisesti kallis satsaus.

        Tähän on vaikuttanut paljon kypsennettyyn ravintoon siirtyminen. Ilmeisesti jo pystyihminen alkoi kypsentää ruokansa - ainakin lihan. Kypsennetty ruoka imeytyy paremmin ja helpommin ja siksi ihmisellä on hyvin pieni suolisto verrattuna kehon kokoon.

        Jokainen voi verrata vaikkapa gorillan ja ihmisen luurankoa ja katsoa mikä tila rintakehän ja lantiomaljan väliin jää. Se on tila joka on varattu suolistolle (ja sisäelimille) ja on gorillallan moninkertainen ihmiseen verrattuna. Hermosolukko on "kallista" ylläpitää, mutta koska suolisto on merkittävä hermoston keskittymä, niin gorillalla on hermokudosta suunnilleen yhtä paljon kuin ihmisillä, mutta sen jakauma on vain toinen. Gorillalla on suurempi osa hermostosta suolistossa ja pienempi osa keskushermostossa.

        https://www.writework.com/uploads/9/93910/skeleton-human-1-and-gorilla-2-unnaturally-stretched-size-4.jpg


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähän on vaikuttanut paljon kypsennettyyn ravintoon siirtyminen. Ilmeisesti jo pystyihminen alkoi kypsentää ruokansa - ainakin lihan. Kypsennetty ruoka imeytyy paremmin ja helpommin ja siksi ihmisellä on hyvin pieni suolisto verrattuna kehon kokoon.

        Jokainen voi verrata vaikkapa gorillan ja ihmisen luurankoa ja katsoa mikä tila rintakehän ja lantiomaljan väliin jää. Se on tila joka on varattu suolistolle (ja sisäelimille) ja on gorillallan moninkertainen ihmiseen verrattuna. Hermosolukko on "kallista" ylläpitää, mutta koska suolisto on merkittävä hermoston keskittymä, niin gorillalla on hermokudosta suunnilleen yhtä paljon kuin ihmisillä, mutta sen jakauma on vain toinen. Gorillalla on suurempi osa hermostosta suolistossa ja pienempi osa keskushermostossa.

        https://www.writework.com/uploads/9/93910/skeleton-human-1-and-gorilla-2-unnaturally-stretched-size-4.jpg

        Suolistossa on hermosolukkoa, mutta onko niin paljoa kuin esität? En näe sille mitään tarvetta, vallankin jos sen ylläpito on kallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suolistossa on hermosolukkoa, mutta onko niin paljoa kuin esität? En näe sille mitään tarvetta, vallankin jos sen ylläpito on kallista.

        Ihmisellä on vähän hermosoluja suolistossa juuri siksi, että suolistomme on niin pieni verrattuna kokoomme. Silti ihmisellä on vatsassaan n. 500 miljoonaa hermosolua eli selvästi enemmän kuin esimerkiksi selkäytimessä. Tai yhtä paljon kuin kissan aivoissa. Suolisto vastaa ravinnon saannista ja siksi suoliston toiminnan säätäminen ja tarkkailu on aivan keskeistä. Jos ruoansulatus on sekaisin,

        Suolisto on "kallista" muutenkin kuin hermosolujen määrän suhteen. Tunnetusti suolet ovat rasvaisia ja rasva on "kallista" tuottaa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Enteric_nervous_system


    • Anonyymi

      Hyvin sanottu

    • Tuommoisen väitteen voi kyllä esittää - joskin vähän suuripiiteisemmin. Tiedetään, että evoluutio saa vauhtia kun jokin mittava katastrofi pyyhkii vanhoja lajeja sukupuuttoon. Nyt todella on tietyssä määrin sellainen tilanne - paitsi yhdessä suhteessa. Nyt on pelissä ihan uusi tekijä, jollaista ei ole ollut evoluution historiassa ennen. Se uusi tekijä on ihmisen sivilisaatio. Ihminen on ominut itselleen valtavia alueita - kaikkein parhaimpia - ja tuhonnut niiden ekosysteemejä. Toisaalta ihminen on luonut ihan uudenlaisia ympäristöjä, joissa pärjäävät tietynlaiset eläimet. Ihmisen luomissa ja koko ajan muuttuvissa ympäristöissä pärjäävät oppivaiset opportunistit. Jotkut pärjäävät vastoin ihmisen tahtoa toiset taas ihmisten avulla. Millaisia vaikkapa nisäkkäistä ja linnuista tulee ihmisten keskellä eläessään? Oppivatko ne vähän samoja asioita kuin koirat? Oppivatko ne ihmisten tunteita ja käyttäytymistä? Oppivatko ne jopa kommunikoimaan ihmisten kanssa? Oletan, että evoluutio kehittää kahdenlaisia eläimiä, toiset kehittyvät loisimaan ihmisten ympäristössä ja ihmisissä, toisista taas kehittyy söpöja tai vekkulimaisia, jotka ihastuttavat meitä nokkeluudellaan.

      • Anonyymi

        Ihminen ei ole mikään asteroidi joka aiheuttaa yhden katastrofin, joka autioittaisi suuria osia maasta lyhytaikaisesti ja jonka jälkeen maa olisi valmis uusien lajien vallattavaksi. Ihminen tuhoaa (näillä näkymin) pysyvästi alueita ja tekee ne elinkelvottomaksi luonnonvaraiselle luonnolle. Tärkein tapa on maatalousmaan raivaaminen. Luonnolliset ekosysteemit korvataan monokulttuurilla joka palvelee vain ihmisen tarpeita. Erityisen rankasti tämä on iskenyt nisäkkäisiin. Maapallon nisäkkäistä (biomassalla mitattuna) enää 4% on luonnonvaraisia. Loput 96% ovat ihmisen karjaa ja ihmisiä.

        Ihmisen ongelma on tietenkin se, että olemme ravintoketjun huipulla ja raju maapallon ekosysteemin muokkaus voi johtaa globaaleihin muutoksiin jotka vaarantavat ihmisen tulevaisuuden lajina tai vähintään nykyisen sivistyksen ja hyvinvoinnin tason. Kukaan ei tiedä olemmeko jo peruuttamattoman sukupuuttonoidankehän keskellä, joka tulee tuhoamaan maapallon viimeisetkin luonnonvaraiset ekosysteemit. Ja mitä siitä seuraa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen ei ole mikään asteroidi joka aiheuttaa yhden katastrofin, joka autioittaisi suuria osia maasta lyhytaikaisesti ja jonka jälkeen maa olisi valmis uusien lajien vallattavaksi. Ihminen tuhoaa (näillä näkymin) pysyvästi alueita ja tekee ne elinkelvottomaksi luonnonvaraiselle luonnolle. Tärkein tapa on maatalousmaan raivaaminen. Luonnolliset ekosysteemit korvataan monokulttuurilla joka palvelee vain ihmisen tarpeita. Erityisen rankasti tämä on iskenyt nisäkkäisiin. Maapallon nisäkkäistä (biomassalla mitattuna) enää 4% on luonnonvaraisia. Loput 96% ovat ihmisen karjaa ja ihmisiä.

        Ihmisen ongelma on tietenkin se, että olemme ravintoketjun huipulla ja raju maapallon ekosysteemin muokkaus voi johtaa globaaleihin muutoksiin jotka vaarantavat ihmisen tulevaisuuden lajina tai vähintään nykyisen sivistyksen ja hyvinvoinnin tason. Kukaan ei tiedä olemmeko jo peruuttamattoman sukupuuttonoidankehän keskellä, joka tulee tuhoamaan maapallon viimeisetkin luonnonvaraiset ekosysteemit. Ja mitä siitä seuraa?

        Muuten olen samaa mieltä, mutta tuo "pysyvästi tuhoaminen" rajoittuu luultavasti kymmeniintuhansiin tai korkeintaan satoihintuhansiin vuosiin.
        Tsernobyl on labraesimerkki. Luonto on ottamassa jo muutamassa vuosikymmenessä omaansa takaisin. Tuhat vuotta, niin tuskin ainuttakaan kivitaloa on pystyssä. Kymmenentuhatta vuotta ja merkit asutuksesta alkavat peittyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten olen samaa mieltä, mutta tuo "pysyvästi tuhoaminen" rajoittuu luultavasti kymmeniintuhansiin tai korkeintaan satoihintuhansiin vuosiin.
        Tsernobyl on labraesimerkki. Luonto on ottamassa jo muutamassa vuosikymmenessä omaansa takaisin. Tuhat vuotta, niin tuskin ainuttakaan kivitaloa on pystyssä. Kymmenentuhatta vuotta ja merkit asutuksesta alkavat peittyä.

        Tsernobyl oli lottovoitto luonnolle. Ydinonnettomuudella ei ollut juurikaan haitallisia vaikutuksia luonnolle. Keskimäärin lyhytikäiset eläimet eivät juurikaan kärsi säteilystä ja kun joka sukupolvesta suurin osa eläimistä kuolee nuorina joka tapauksesssa, niin marginaaliset säteilyhaitat eivät vaikuta eläinten tai kasvien populaatioihin juurikaan. Säteily on ikään kuin yksi uusi sairaus lukemattomien muiden loisten ja sairauksien joukossa, jotka karsivat populaatioita muutenkin. Ihmisen suhteen tilanne on eri, koska me emme ole valmiita hyväksymään lapsikuolleisuuden nousua tai syöpien lisääntymistä.

        Nyt suurin osa maapallon jäättömästä maa-alasta on ihmisen muokkaampaa. Kaupungit ja moottoritiet ovat äärimmäisiä esimerkkejä, mutta niiden peittämä maa-ala ei ole valtava. Luontotuhon kannalta maatalousmaan raivaaminen on pahin luontotuhon aiheuttaja. Maatalousmaa otetaan pois "pysyvästi" luonnonvaraisen luonnon elintilasta. Kaiken lisäksi maatalousmaan raivaaminen kohdistuu epätasaisesti eri luontotyyppeihin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa jääkauden jälkeen laajat pähkinäpensaslehdot olivat yleinen luontotyyppi. Keskiaikaisessa Turussa kerättiin laajasti luonnon pähkinöitä lähiseutujen pähkinälehdoista. Ikävä kyllä pähkinäpensaslehdot olivat parhaita maita myös pelloiksi ja siksi ne ovat liki kaikki hävitetty. Lohjan Karkali taitaa olla ainoita tai ainakin suurin jäljelle jäänyt pähkinäpensaslehto Suomessa.


    • Anonyymi

      Lajien kehitys on päättynyt vain niiden mielissä jotka eivät ymmärrä miten hitaasti evoluutio toimii!

    • Anonyymi

      On tosiaan käsittämätöntä miten ihmiset voivat usko evoluutiosatua. Ilmeisesti Jumalan vihaaminen saa ihmiset pitämään kiinni mistä tahansa hulluudesta.

      • Anonyymi

        Taikauskoisena hörhönä oletkin oikea ihminen puhumaan saduista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taikauskoisena hörhönä oletkin oikea ihminen puhumaan saduista.

        Mielenkiintoinen projektio häneltä tosiaan.


    • "Monet lajit ovat saavuttaneet kehityksen huipun eli ne eivät kehity enää..."

      Älä saatana 🤣🤣🤣

      Maailmassa on tuhansia uskontoja ja jumalia ja juuri sinun isäsi ja äitisi uskonto on se ainoa oikea...ja nyt vielä tämä. Juuri sinun elinaikanasi maapallon eliöstön evoluutio on saavuttanut huippunsa ja päättynyt.

      Pitäisiköhän sinun käydä psykiatrilla tarkastamassa kuuppasi kunto? Ainakin vaikutat olevan aivan saatanan tyhmä ja itsekeskeinen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      92
      4637
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      84
      3862
    3. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      143
      3438
    4. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      115
      2615
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      129
      2544
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      43
      2141
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      2057
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      226
      1830
    9. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1707
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      88
      1689
    Aihe